SAP R/3 -toimimianohjausjärjestelmän käytettävyyden parantaminen metsäteollisuusyrityksessä

Työn tavoitteena on parantaa SAP R/3-järjestelmän käytettävyyttä muutoksenhallintaprosessia mallintamalla. Työn alussa selkeytetään järjestelmän käytön nykytilaa yrityksessä sekä käyttäjien vaatimia parannuskohteita. Työn teoriaosassa käsitellään asiakasnäkökulmasta prosessien kehittämisen sekä niiden mallintamisen teoriaa. Teoriaosassa haetaan vastauksia järjestelmiin liittyviin kysymyksiin: - Kuinka selkeytetään käyttöönottoa sekä hyödynnetään toiminnan prosessilähtöistä kehittämistä? - Kuinka asiakastarpeita kartoittamalla huomioidaan käyttäjien tulevat taipeet? - Miten prosessimallintaminen lisää käyttäjien luottamusta ja yrityksen kilpailukykyä? Soveltavassa osassa tutkitaan vika- ja pienkehityspyyntöjen hallintaa ARIS-mallinnuksen avulla. Toimintoketjun avulla luodaan M-real-konsemissa käyttäjien ja palveluntarjoajan yhteinen toimintamalli. Prosessin omistajuus, käyttäjien liittymäpinta sekä toiminnan organisointi huomioidaan kaikkien osapuolten kesken

Työturvallisuus- ja työterveysriskien arviointi Vianor Oy:ssä

Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää Vianor Oy:lle soveltuva työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointimalli ja sen jälkeen tehdä se viidessä toimipaikassa. Tämän lisäksi selvitettiin kaikki käytössä olevat kemikaalit sekä arvioitiin niiden käytön terveys-, turvallisuus-, ja ympäristövaikutuksia käyttöturvallisuustiedotteiden tietojen perusteella. Aluksi tutustuttiin rengasalaan liittyviin vaaroihin kirjallisuuden ja aikaisemmin sattuneiden tapaturmien avulla. Tämän jälkeen tutustuttiin työterveys- ja työturvallisuusriskien arvioinnin periaatteisiin sekä jo olemassa oleviin menetelmiin. Näiden perusteella laadittiin Vianor Oy:lle soveltuva riskien arviointimalli. Kemikaalien osalta tutustuttiin kemikaalien terveys-, turvallisuus- ja ympäristövaaroihin. Tämän jälkeen tehtiin malli, jonka avulla kemikaalit voidaan luokitella vaarallisuuden mukaan käyttöturvallisuustiedotteiden tietojen avulla. Toimipaikkoja pyydettiin selvittämään kaikki käytössä olevat kemikaalit. Toimipaikkojen käytössä olevien kemikaalien valikoimaa yhtenäistettiin ja kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet siirrettiin sisäiseen intranettiin. Lopuksi laadittiin joidenkin työterveys- ja työturvallisuusriskien hallitsemiseksi menettelytapoja ja mietittiin toimenpiteitä työturvallisuuden jatkuvalle parantamiselle. Työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointi päätettiin käyttää yhtenä työturvallisuuden kehittämisen välineen ja tehdä se jokaisessa Vianor Oy:n toimipaikassa. Joidenkin kemikaalien osalta suoritetaan tarkempi vaaranarviointi.

Järjestelmäintegroinnin vaatimukset dokumenttien hallinnan sovelluspalvelussa ja palvelualustan suunnittelu

Työssä on selvitetty soveltuvatko maailman johtavien ECM (Enterprise Content Management)-toimittajien järjestelmät palvelualustaksi dokumenttien hallinnan sovelluspalvelulle. Sovelluspalvelulla tarkoitetaan palvelutoimittajan (Application Service Provider, ASP) tiloissa toimivia sovelluksia, joita tarjotaan palveluna asiakkaille tietoverkon yli. Selvitystä varten työssä on kerätty tärkeimmät palvelualustaan kohdistuvat vaatimukset. Integrointivaatimusten tunnistaminen oli työn tärkein tavoite. Integroitavuuden lisäksi työssä on tutkittu sovelluspalvelumallista syntyviä erityisvaatimuksia. Vaatimusten keruu ja vaatimusten pohjalta tehty ominaisuuskartoitus ovat osa palvelualustan suunnittelua. Ominaisuuskartoituksessa vaatimuksista on laadittu laaja kyselylomake ja pyydetty valituilta toimittajilta siihen vastaukset. Saatuja vastauksia on peilattu asetettuihin vaatimuksiin. Tehtyjen havaintojen pohjalta on esitetty soveltuvuusarvio tutkittujen järjestelmien soveltuvuudesta tarpeita vastaavaksi sovelluspalvelualustaksi. Lopputuloksena on todettu, että useimpien järjestelmien soveltuvuus perustasolla on hyvä. Yksittäisiä selkeitä puutteita kuitenkin tunnistettiin. Integrointivaatimukset täyttyvät pääosin hyvin, mutta erityisesti tietoturvassa havaittiin puutteita.

Hiilidioksidin päästökaupan markkinatilanne vuoden 2005 alussa

Diplomityössä selvitettiin EU:ssa vuoden 2005 alusta alkavan päästökauppajärjestelmän toimintaympäristöä, sen taustaa ja sopimuksia joihin se pohjautuu. Varsinaisena tutkimusongelmana pyrittiin tunnistamaan muuttujat, jotka päästökaupan osalta vaikuttavat päästökaupan piirissä toimivaan yritykseen ja verrattiin eri toimijoita näiden tekijöiden avulla. Tekijöitä tarkasteltiin eri tasoilla niin, että ylimpänä tasona toimi koko maailman taso ja alimpana yksittäinen toimija. Näiden välissä tarkastelutasoina olivat EU:n laajuinen taso, yksittäisen maan laajuinen taso, sekä toimijaryhmän muodostaman toimialasektorin taso. Esimerkkinä näiden tekijöiden käytöstä toimijoiden vertailussa otettiin tarkasteltavaksi kolme suomalaista hiilivoimalaa: Lahtienergian omistama Kymijärven hiilivoimalaitos, Fortumin ja Teollisuuden voiman yhdessä omistama Meri-Porin hiilivoimalaitos sekä Helsingin Energian omistama Salmisaaren voimalaitos. Vertailu osoitti, että suurin laitoksista, eli Meri-Porin voimalaitos on suurimpien haasteiden edessä päästökaupan alkaessa, mutta toisaalta sillä on myös suurimmat resurssit selviytyä niistä.

Terveydenhuollon toimintaverkoston kehittäminen

Työn tavoitteena oli selvittää, jäsentää ja kartoittaa terveydenhuollon toiminta-verkoston yhteistyön nykytilaa sekä hahmotella uutta toimintamallia. Työ toteutettiin teemahaastatteluna Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Kyselylomakkeilta ja haastatteluista saatuja tietoja on analysoitu SPSS for Windows –analysointi- ja tiedonhallintaohjelmistolla. Käsitys toimintaverkoston nykytilasta saatiin yhdistämällä tilastollisesti merkitsevät tulokset, haastattelutiedot sekä haastattelutietojen pohjalta piirretyt riippuvuuskuvat. Aiheen teoriatarkastelun ja analyysitulosten pohjalta on hahmoteltu uutta terveydenhuollon toimintaverkoston toimintamallia, jossa keskeiseksi tekijäksi nousee toimijoiden yhdessä tuottama lisäarvo hoitoketjun asiakkaalle. Erilaiset kitkatekijät ja potilaan tilaa kohentamattomat odotusajat on mahdollista poistaa mallin avulla. Tieto- ja viestintätekniikan rooli toimintaa tukevana työkaluna edesauttaa tiedon liikkumista eri toimijoiden integroitujen tietojärjestelmien välillä. Työssä esitellään myös työkaluja helpottamaan käytännön toimenpiteitä uuden toimintamallin käyttöönottamisessa.

Presenting HTML Content Using Mobile Devices

Tämä diplomityö käsittelee HTML-sivujen näyttämistä käytettävästi mobiililla päätelaitteella. Tutkimuskohteena on sivujen käytettävyyden parantaminen mobiilissa internetselaimessa. Diplomityössä esitetään havaittuja käytettävyysongelmia ja pohditaan ratkaisuja näihin selaimessa. Teoriataustaa tarkastellaan useista käytettävyyden näkökulmista, käyttäen apuna tutkimuksia ja teorioita. Tutkimuksiin ja teorioihin perustuen suunnitellaan selaimessa tapahtuvat muutokset, jotka mahdollistaisivat sivujen hyvän käytettävyyden. Tutkimusainestoa kerättiin aikaisimmista käytettävyystutkimuksista, suosituksista sekä tieteellisistä analyyseistä. Tarkastelun kohteena olivat myös nykyisten mobiilien internetselainten käyttämät ratkaisut havaittuihin käytettävyysongelmiin. Työn tuloksena esitetään mobiiliin selaimeen toteutettavat sääntöjoukot, jotka muovaisivat HTML-sivut käytettäväksi päätelaitteelle. Ratkaisuna annetaan ehdotuksia sisällön esittämistavalle ja pohditaan näissä syntyneitä ongelmia. Tulevaisuudessa kun sääntöjoukko on toteutettu selaimeen sillä suoritetaan käytettävyystestaukset.

Teräohjaimet jakopyörösahoissa

Diplomityön tavoitteena oli tutkia pyöröterän kehältä ohjauksen soveltuvuutta kaksiakselisiin jakosahoihin. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa sahalaitoksen tuotantoprosessin koneiden suunnitteluun sahakonetekniikan edelleen kehittämiseksi. Työ voi myös palvella sahalaitoksia yhtenä työkaluna koneiden valinnassa tuotantoprosessin tehostamiseksi. Diplomityössä on tutkittu tekniikkaa suomalaisen sahakonevalmistajan, Veisto Oy:n näkökulmasta mutta työn tulokset ovat tarkoitettu yleisesti sovellettaviksi. Diplomityön kirjallisuusosa koostuu teräohjainjärjestelmän etujen ja haittojen kartoituksesta puuraaka-aineen käyttösuhteen, käytettävyyden, tuotantonopeuksien, kunnossapidon ja käytön näkökannoilta tarkasteltuna. Lisäksi työhön on liitetty aiheeseen kiinteästi liittyvä kirjallisuuteen ja valmistajilta saatuihin tietoihin perustuva katsaus tämän hetken pyöröterätekniikkaan. Työssä analysoidaan myös kevättalvella 2002 Itä-Kanadassa suoritettujen sahauskokeiden tuloksia. Kokeissa tutkittiin kehältä ohjatuille terille muutetun jakosahayksikön suorituskykyä ja käytettävyyttä. Tutkittava kone oli Veisto Oy:n valmistama muuttuva-asetteinen pelkkahakkuri -VDA -jakosaha, tyypiltään HewSaw R200 MSA SE.

Haulikkoratamelun minimoinnin suunnittelu

Työn tavoitteena oli tutkia kilpa- ja harjoitusammuntaan käytettävällä haulikkoradalla käytettäväksi soveltuvia passiivisia meluntorjuntamenetelmiä ja suunnitella niistä toimiva kokonaisuus kohderadoille siten, että rata-alueen läheisillä asuinalueilla alitetaan 50 dB LAIMax-taso sekä muilla alueilla ampumaratamelun ohjearvot. Aluksi tarkasteltiin kohderatojen vanhoja menetelmiä ja radan meluntorjunnan kannalta olennaiset suunnat selvitettiin mittauksilla. Myös laukausmelun spektriä tutkittiin mittauksilla. Olemassa oleville menetelmille etsittiin korvaavia ja täydentäviä menetelmiä. Radan sijoittaminen maastoon on tärkeä osa meluntorjuntaa uutta rataa suunniteltaessa, mutta kohteena olleiden ratojen sijoittamista ei voitu enää muuttaa. Koska haulikkoammunnan säännöt eivät mahdollista aliääniammusten tai äänenvaimentimien käyttöä, ei varsinaista melupäästöä pystytä pienentämään. Melulle altistuvan kohteen sisätilojen suojaaminenkin on käytännössä hyödytöntä, koska ampumamelun ohjearvot ovat ulkoalueille. Ainoastaan melun absorptio, etenemisen estäminen ja ohjaaminen ovat kelvollisia menetelmiä kohderadoilla. Rata-alueelle suunniteltiin uudet ratojen väliset meluseinät, joiden ääneneristävyys ja -absorptio on vanhoja seiniä parempi. Taustavallille suunniteltiin jatkamista maavallina ja korottamista meluaitana, joka toimii myös haulienkierrätysjärjestelmän runkona. Alueen maaperä suunniteltiin muutettavaksi akustisesti pehmeämmäksi. Käytettävien menetelmien suunnittelussa tehtiin eri vaihtoehdoille laskennallisia arvioita, tietokonemallinnuksia ja laboratoriokokeita. Myös uusia menetelmiä haulikkoradan meluntorjunnassa tutkittiin. Tutkimusten perusteella näitä menetelmiä tutkitaan jatkossa käytännössä.

Brandihallinta tavaramerkkihierarkian kehittämisen lähtökohtana. Case: Atria Oy

Tutkielman tarkoituksena oli ymmärtää, millä tekijöillä brandejä hallitaan. Tavoitteena oli kuvata ja analysoida Atria Oy:n tekemän kokonaisvaltaisen brandihierarkian muutos, selvittää organisaation rooli muutoksessa ja tunnistaa oikeat mitattavat tekijät brandin hallintaan. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen. Tutkimus suoritettiin case-yrityksen avainhenkilöille sekä kahdelle ulkopuoliselle suunnittelutoimistolle. Aineiston keruu tehtiin teemahaastatteluin. Tutkimuksen perusteella brandistrategiset muutokset vaativat aikaa ja vahvaa osaamista, mutta hyvin suunniteltuna ja toteutettuna lopputuloksena on kestävä kokonaisuus. Tutkimuksen tuloksena kehitettiin malli brandihallintaan.

Nimeke Päijäthämäläisten varallisuuskäyttäytyminen: poikkeaako se muitten suomalaisten varallisuuskäyttäytymisestä?

Tavoitteena oli löytää eroja varakkaiden päijäthämäläisten ja muiden suomalaisten varallisuuskäyttäytymisessä. Tämä toteutettiin tekemällä kirjekysely päijäthämäläisille, jotka 2001 saivat ansiotuloja yli 80.000 euroa. Tutkimusta verrattiin Tilastokeskuksen 1998 tekemän, Suomea koskevan tutkimuksen, ylimmän tulodesiilin tuloksiin. Kyselyyn vastasi 38 %. Kysely yhteismitallistettiin Tilastokeskuksen tutkimuksen kanssa. Varallisuuskäyttäytymistä tutkittiin taustamuuttujittain ja etsittiin selittäviä teorioita. Päijät-Hämeessä on asuntoihin ja pörssiosakkeisiin sijoitettu vähemmän ja vapaa-ajan asuntoihin, kulkuvälineisiin ja eläkevakuutuksiin enemmän kuin Suomessa. Varallisuuskehitystä selittävät ammattiasema ja ikä. Toimiminen johtavassa asemassa tai yrittäjänä mahdollistaa vaurastumisen. Behavioral portfolio –teoria selittää sijoittajien toimintaa. Sijoituspalvelukehityksen tulisi huomioida portfolion muodostuvan yksittäisten sijoitusten muodostamana kokonaisuutena, eikä yhtenä salkkuna, jota hallitaan riskituotto –suhteella.

Organisaation sisäinen yhteistyökyvykkyys. Case: Metso Paper, Jyväskylä

Tutkielman tarkoituksena oli yleisesti ymmärtää sisäistä yhteistyökyvykkyyttä ja sen roolia yrityksen menestystekijänä. Empiirisesti sisäistä yhteistyökyvykkyyttä tarkasteltiin case-organisaation, Metso Paper Jyväskylän, avulla. Tavoitteena oli selvittää, mistä sisäinen yhteistyökyvykkyys koostuu sekä siihen vaikuttavia kriittisiä tekijöitä. Myös käytännön keinoja ja sovelluksia etsittiin edistämään sisäistä yhteistyötä. Tutkielmassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tiedon hankinnan strategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Teemoja etsittiin tekstistä teoriasta johdettujen oletusten ja empiriasta löydettyjen tekijöiden perusteella. Tutkimuksen tuloksena oli, että yhteistyökyvykkyys koostuu sekä yksilöön että organisaatioon liittyvistä tekijöistä. Yhteistyökyvykkyyden kriittisiä ja sitä estäviä tekijöitä olivat toiminnan painottuminen ulkoisiin suhteisiin, muodollinen ja monitasoinen organisaatiorakenne, organisaatiorakenteiden nopea muutostahti, toimintamallin yksisuuntaisuus, organisaatio- ja johtamiskulttuuri, joka ei tue yhteistyötä, ylimmän johdon ja operatiivisten toimintojen välinen kuilu, tiedon painottuminen tietojärjestelmiin, dialogin puute, kommunikoinnin yksisuuntaisuus ja erilaisista työkulttuureista aiheutuvat kommunikaatioesteet, yhteistyösuhteiden puute ja transaktiosuhteiden painottuminen sekä ryhmien sisäisen yhtenäisyyden vahvuus. Näiden tekijöiden esiin tuominen tuo uusia näkökulmia organisaation sisäisen yhteistyökyvykkyyden ymmärtämiseen ja kehittämiseen.

Radiaalikompressorin juoksupyörän valmistus koneistamalla

Työssä on tarkasteltu radiaalikompressorin juoksupyörän valmistamista koneistamalla viisiakselisella työstökoneella sekä vertaillaan sitä muihin valmistustapoihin. Lisäksi työssä on esitelty lyhyesti viisiakselisessa koneistamisessa käytettäviä työkaluja ja juoksupyörien materiaaleja.