The Role of an Enterprise Portal in Knowledge Management Strategy, Case: Private Equity Investor

Työ tutkii yritysportaalin roolia organisaation tietojohtamisessa. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi luodaan viitekehys, jossa yritysportaalin ja tietojohtamisen teoriat linkittyvät. Työn empiirisessä osassa viitekehys on pohjana case-yritykselle rakennettavalle yritysportaalille. Laadullinen tutkimus käsittää teoriaosuuden sekä osallistuvaan case-tutkimukseen perustuvan empiriaosuuden. Työn runko muodostuu kahden vastakkaisen tietojohtamisajattelun vuoropuhelusta, jotka ovat informaatioteknologiaan- ja strategiseen johtamiseen perustuvat näkökulmat. Toimivan tietojohtamismallin täytyy sisältää molemmat aspektit. Jokainen organisaatio tarvitsee informaation hallintaan liittyviä toiminnallisuuksia ja täten eksplisiittisen tiedon hallinta tietojärjestelmien avulla on onnistuneen tietojohtamisen kulmakiviä. Tätä perusinfrastruktuuria on mahdollista laajentaa hiljaisen tiedon hallintaan perustuvilla tietojohtamismenetelmillä. Työn ratkaisu näiden kahden näkemyksen, 'kovan' informaatioteknogiaan painottuvan sekä 'pehmeän' ihmisnäkökulman integrointiin, on yritysportaali. Työssä käytettävä yritysportaalin viitekehys rakentuu kolmeen päätoiminnallisuuteen; sisällönhallintaan, yhteistyöominaisuuksiin ja liiketoimintatiedon hallintaan. Työ todistaa yhteyden viitekehyksen sekä tietojohtamisen perusmallien, kuten tietojohtamisen prosessimallin sekä tietoympäristöjen välillä. Yritysportaali voi täten toimia, ei ainoastaan yksittäisten tietojohtamistyökalujen implementoinnissa, vaan tietojohtamisstrategian luomisen apuna tarjoten alustan tai 'katalyytin' kokonaisvaltaiselle tietojohtamiselle.

Workplace adjustment of an expatriate manager: identifying key components from a social capital perspective

Perustaen tutkimuksen kansainvälisen sopeutumisen teoreettiselle rungolle täydentäen sitä sosiaalisen pääoman teorialla, tämä tutkielma tutkii kuinka johtoasemassa oleva ulkosuomalainen luo hyvin toimivan sosiaalisen verkoston hong kongilaisella työpaikallansa. Tutkielma lähestyy aihetta Nahapietin ja Ghoshalin (1998) kehittämän sosiaalisen pääoman kolmen ulottuvuuden mallin avulla. Tutkielmassa kirjallisuudesta haettua teoriaa käytetään tutkimustavarten tehtyjen haastattelujen analysointiapuna. Tutkimalla sosiaalista pääomaa, kansainvälisen sopeutumisen kirjallisuutta, ekspatriootin perinteisiä menestystekijöitä ja guanxia (kiinalaisten henkilökohtaisia siteitä) tämän tutkimuksen teoriaosuus implikoi, että sosiaalisella pääomalla tulisi olla täydentävä rooli kansainvälisen sopeutumisen kirjallisuudessa. Sosiaalisen pääoman kolmen ulottuvuuden mallia käytetään pohjana empiirisen datan analysointiin. Tutkielman empiiriset tulokset osoittavat, että työpaikan sosiaaliseen verkostoon sopeutuminen liittyy exspatriootin kykyyn käsitellä estäviä ja mahdollistajia sosiaalisen pääoman luontiin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi sopeutuminen vaatii exspatriootin tunnistavan kohdemaalle tyypillisiä exspatriootin menestystekijöitä ja ekspatriootinomia tärkeitä henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Kriittiset menestystekijatjulkisen sektorin ulkoistamishankkeissa. Case: eKarjala Oy

Tarve kuntienväliselle yhteistyölle on kasvanut voimakkaasti. Pyrkimys kustannusten hallintaan ja tehokkaampien palveluntuotantomallien kehittämiseen on tuonut palveluiden ulkoistamisen voimakkaasti myös julkiselle sektorille. Menestyksekäs yhteistyö toisten kuntien ja palveluntuottajien kanssa vaatii osaamista myös kumppanuussuhteiden hallinnassa. Tehdyssä tutkimuksessa keskitytään juuri tähän osa-alueeseen vaikuttaviin tekijöihin. Tässä työssä keskitytään käsittelemään julkisen sektorin yhteistyötä toisten kuntien ja palveluntuottajan kanssa IT -sektorilla. Työssä tuodaan esiin teorian kautta yhteistyön kriittiset menestystekijät sekä tutkitaan näiden tekijöiden toteutumista todellisessa yhteistyössä kvalitatiivisen tutkimuksen avulla. Kvalitatiivisen tutkimuksen tulokset tukevat aiempia tutkimustuloksia siitä että luottamus, sitoutuminen, kommunikaatio sekä riippuvuus ja kontrolli ovattekijöitä jotka vaikuttavat yhteistyön onnistumiseen myös tutkitussa casessa.

Code Generator for Key Management Protocols - Design and Implementation

Key management has a fundamental role in secure communications. Designing and testing of key management protocols is tricky. These protocols must work flawlessly despite of any abuse. The main objective of this work was to design and implement a tool that helps to specify the protocol and makes it possible to test the protocol while it is still under development. This tool generates compile-ready java code from a key management protocol model. A modelling method for these protocols, which uses Unified Modeling Language (UML) was also developed. The protocol is modelled, exported as an XMI and read by the code generator tool. The code generator generates java code that is immediately executable with a test software after compilation.

Key Account Management in Paper and Board Industry- Identification of Key Accounts for Stora Enso Graphical Boards

Tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa nykyiset sekä potentiaaliset avainasiakkaat case yritykselle. Avainasiakkaat tunnistettiin Chevertonin tunnistamis- ja valintamatriisin avulla, jossa asiakkaan sijoittumista matriisiin arvioidaan asiakkaan houkuttelevuuden sekä toimittajan suhteellisten vahvuuksien avulla. Kriteereiksi avainasiakkaiden tunnistamiseen valittiin asiakkaan vuotuinen ostovolyymi, asiakkaan business-potentiaali sekä case-yrityksen toimittajaosuus. Asiakkaat luokiteltiin avainasiakkaisiin, kehitettäviin avainasiakkaisiin, ylläpidettäviin asiakkaisiin sekä satunnaisiin asiakkaisiin. Tutkimus tarjosi lähtökohdan case-yrityksen uusille avainasiakaspäälliköille sekä osoitti suunnan tulevaisuuden tutkimustarpeille. Aktiivisen tiedonvaihdannan kautta eri myyntikonttoreiden johtohenkilöstön sekä myös yrityksen eri funktionaalisten divisioonien välillä voidaan saavuttaa kilpailuetua kun lähestytään asiakasta toimintojaan järkiperäisesti koordinoineena toimittajana samalla kun asiakkaat keskittävät ostojaan. Jotta yrityksen tavoitteet, markkinamahdollisuudet sekä resurssit olisivat hyvin tasapainossa, tulisi myös asiakaskannattavuutta sekä asiakkaiden strategista merkittävyyttä arvioida ja mitata säännöllisesti tässä tutkimuksessa käytettyjen tunnistuskriteereiden lisäksi.

Wireless Authentication and Authorization, case Wireless Access Control System

Lyhyen kantaman radiotekniikoiden hyödyntäminen mahdollistaa uudenlaisten paikallisten palveluiden käytön ja vanhojen palveluiden kehittämisen. Kulunvalvonta on päivittäisenä palveluna valittu työn esimerkkisovellukseksi. Useita tunnistus- ja valtuutustapoja tutkitaan, ja julkisen avaimen infrastruktuuri on esitellään tarkemmin. Langattomat tekniikat Bluetooth, Zigbee, RFID ja IrDA esitellän yleisellä tasolla langattomat tekniikat –luvussa. Bluetooth-tekniikan rakennetta, mukaan lukien sen tietoturva-arkkitehtuuria, tutkitaan tarkemmin. Bluetooth-tekniikkaa käytetään työssä suunnitellun langattoman kulunvalvontajärjestelmän tietojen siirtoon. Kannettava päätelaite toimii käyttäjän henkilökohtaisena luotettuna laitteena, jota voi käyttää avaimena. Käyttäjän tunnistaminen ja valtuuttaminen perustuu julkisen avaimen infrastruktuuriin. Ylläpidon allekirjoittamat varmenteet sisältävät käyttäjän julkisen avaimen lisäksi tietoa hänestä ja hänen oikeuksistaan. Käyttäjän tunnistaminen kulunvalvontapisteissä tehdään julkisen ja salaisen avaimen käyttöön perustuvalla haaste-vastaus-menetelmällä. Lyhyesti, järjestelmässä käytetään Bluetooth-päätelaitteita langattomina avaimina.

The Key Features of Knowledge and Knowledge Management in Product Development Process

Tutkimusongelmana oli kuinka tiedon johtamisella voidaan edesauttaa tuotekehitysprosessia. Mitkä ovat ne avaintekijät tietoympäristössä kuin myös itse tiedossa, joilla on merkitystä erityisesti tuotekehitysprosessin arvon muodostumiseen ja prosessien kehittämiseen? Tutkimus on laadullinen Case-tutkimus. Tutkimusongelmat on ensin selvitetty kirjallisuuden avulla, jonka jälkeen teoreettinen viitekehys on rakennettu tutkimaan rajattua ongelma-aluetta case-yrityksestä. Empiirisen tutkimuksen materiaali koostuu pääasiallisesti henkilökohtaisten teemahaastattelujen aineistosta. Tulokset merkittävimmistä tiedon hyväksikäytön haittatekijöistä, kuten myös parannusehdotukset on lajiteltu teoreettisessa viitekehyksessä esitettyjen oletustekijöiden mukaan. Haastatteluissa saadut vastaukset tukevat kirjallisuudesta ja alan ammattilaiselta saatua käsitystä tärkeimmistä vaikuttavista tekijöistä. Tärkeimmät toimenpiteet ja aloitteet joilla parannettaisiin tiedon muodostumista, koskivat ennnen kaikkea työnteon ulkoisia olosuhteita, eikä niinkään tiedon muodostumisen prosessia itseään. Merkittävimpiä haittatekijöitä olivat kultturiin, fyysiseen ja henkiseen tilaan ja henkilöstöresursseihin liittyvät ongelmat. Ratkaisuja ongelmiin odotettiin saatavan lähinnä tietotekniikan, henkilöstöresurssien ja itse tiedon muokkaamisen avulla. Tuotekehitysprosessin ydin tietovirtojen ja –pääomien luokittelu ja tulkitseminen tiedon muodostusta kuvaavan Learning Spiralin avulla antoi lähinnä teoreettisia viitteitä siitä millaisia keinoja on olemassa tiedon lisäämiseen ja jakamiseen eri tietotyypeittäin. Tulosten perusteella caseyrityksessä pitäisi kiinnittää erityistä huomiota tiedon dokumentointiin ja jakamiseen erityisesti sen tiedon osalta, joka on organisaatiossa vain harvalla ja/tai luonteeltaan hyvin tacitia.

Selecting, testing and modifying a model for identifying potential key customers

Tämä työ tehtiin globaaliin elektroniikka-alan yritykseen. Diplomityö liittyy haasteeseen, jonka lisääntynyt globalisaatio ja kiristyvä kilpailu ovat luoneet: case yrityksen on selvitettävä kuinka se voi saavuttaa kasvutavoitteet myös tulevaisuudessa hankkimalla uusia asiakkaita ja olemalla yhä enenevissä määrin maailmanlaajuisesti läsnä. Tutkimuksen tavoite oli löytää sopiva malli potentiaalisten avainasiakkaiden identifiointiin ja valintaan, sekä testata ja modifioida valittua mallia case yrityksen tarpeiden mukaisesti. Erityisesti raakadatan kerääminen, asiakkaiden houkuttelevuuskriteerit ja kohdemarkkinarako olivat asioita, jotka tarvitsivat tutkimuksessa huomiota. Kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin yritysmarkkinoihin, eri asiakassuhteenhallinnan lähestymistapoihin ja avainasiakkaiden määrittämiseen. CRM:n, KAM:n ja Customer Insight-ajattelun perusteet esiteltiin yhdessä eri avainasiakkaiden identifiointimallien kanssa. Valittua Chevertonin mallia testattiin ja muokattiin työn empiirisessä osassa. Tutkimuksen empiirinen kontribuutio on modifioitu malli potentiaalisten avainasiakkaiden identifiointiin. Se auttaa päätöksentekijöitä etenemään systemaattisesti ja organisoidusti askel askeleelta kohti potentiaalisten asiakkaiden listaa tietyltä markkina-alueelta. Työ tarjoaa työkalun tähän prosessiin sekä luo pohjaa tulevaisuuden tutkimukselle ja toimenpiteille.

Capability matrix – Identifying and evaluating the key capabilities of purchasing and supply management

Organizations gain resources, skills and technologies to find out the ultimate mix of capabilities to be a winner in the competitive market. These are all important factors that need to be taken into account in organizations operating in today's business environment. So far, there are no significant studies on the organizational capabilities in the field of PSM. The literature review shows that the PSM capabilities need to be studied more comprehensively. This study attempts to reveal and fill this gap by providing the PSM capability matrix that identifies the key PSM capabilities approached from two angles: there are three primary PSM capabilities and nine subcapabilities and, moreover, the individual and organizational PSM capabilities are identified and evaluated. The former refers to the PSM capability matrix of this study which is based on the strategic and operative PSM capabilities that complement the economic ones, while the latter relates to the evaluation of the PSM capabilities, such as the buyer profiles of individual PSM capabilities and the PSMcapability map of the organizational ones. This is a constructive case study. The aim is to define what the purchasing and supply management capabilities are and how they can be evaluated. This study presents a PSM capability matrix to identify and evaluate the capabilities to define capability gaps by comparing the ideal level of PSM capabilities to the realized ones. The research questions are investigated with two case organizations. This study argues that PSM capabilities can be classified into three primary categories with nine sub-categories and, thus, a PSM capability matrix with four evaluation categories can be formed. The buyer profiles are moreover identified to reveal the PSM capability gap. The resource-based view (RBV) and dynamic capabilities view (DCV) are used to define the individual and organizational capabilities. The PSM literature is also used to define the capabilities. The key findings of this study are i) the PSM capability matrix to identify the PSM capabilities, ii) the evaluation of the capabilities to define PSM capability gaps and iii) the presentation of the buyer profiles to identify the individual PSM capabilities and to define the organizational PSM capabilities. Dynamic capabilities are also related to the PSM capability gap. If a gap is identified, the organization can renew their PSM capabilities and, thus, create mutual learning and increase their organizational capabilities. And only then, there is potential for dynamic capabilities. Based on this, the purchasing strategy, purchasing policy and procedures should be identified and implemented dynamically.

Corporate Social and Regional Responsibility - The View of Small and Medium-sized Enterprises

The objective of this research was to understand and describe what corpo-rate social and regional responsibility is in SMEs and define the meaning of these concepts to the community and region. Corporate social respon-sibility (CSR) creates a basis for regional responsibility. Regional respon-sibility is a new concept and this research examines it from SMEs’ view-point. This is a theoretical research and the aim is to create a theoretical framework of SMEs’ corporate social and regional responsibility. This framework supports the future research on the subject. The research results show that CSR of SMEs is practical, informal and dependent on the scarce resources of SMEs. CSR is a complex and deep concept and SMEs have their own way of interpreting it. It can be stated that CSR-practises in SMEs are closely connected to employment, envi-ronment, community and supply chain. The challenge is to find motivation to socially and regionally responsible behaviour in SMEs. Benefiting from responsible behaviour and the attitude of SME’s owner-manager are the key reasons for SMEs to involve in CSR and regional responsibility. The benefits of this involvement are for example improved image, reputation and market position. CSR can also be used in SMEs as risk management tool and in cost reduction. This study indicates also that creation of strate-gic partnerships, local government participation, a proper legal system and financial support are the basic issues which support CSR of SMEs. This research showed that regional responsibility of SMEs includes active participation in regional strategy processes, L&RED initiatives and regional philanthropy. For SMEs regional responsibility means good relationships with the community and other related stakeholders, involvement in L&RED initiatives and acting responsibly towards the operating environment. In SMEs’ case this means that they need to understand the benefits of this kind of involvement in order to take action and participate. As regional responsibility includes the relationships between firm and the community, it can be stated that regional responsibility extends CSR’s view of stakeholders and emphasises both, the regional stakeholders and public-private partnerships. Community engagement and responsible be-haviour towards community can be seen as a part of SMEs’ social and regional responsibility. This study indicates that social and regional re-sponsibility of SMEs have a significant influence on the community and region where they are located. Better local and regional relationships with regional and community actors are the positive impacts of social and re-gional responsibility of SMEs. Socially and regionally responsible behav-iour creates a more positive environment and deepens the involvement of SMEs to community and L&RED initiatives.

Innovation – from individual intuition to collaborative innovation. The role of individual key actor in facilitation of innovation in large organization context

The objective of this research was to study the role of key individuals in facilitation of technology enabled bottom-up innovation in large organization context. The development of innovation was followed from the point of view of individual actor (key individual) in two cases, through three levels: individual, team and organization, by using knowledge creation and innovation models. This study provides theoretical synthesis and framework through which the study is driven. The results of the study indicate, that in bottom-up initiated innovations the role of key individuals is still crucial, but innovation today is collective effort and there acts several entrepreneurial key individuals: innovator, user champion and organizational sponsor, whose collaboration and developing interaction drives innovation further. The team work is functional and fluent, but it meets great problems in interaction with organization. The large organizations should develop its practices and ability to react on emerging bottom-up initiations, in order to embed innovation to organization and gain sustainable innovation. In addition, bottom-up initiated innovations are demonstrations of peoples knowing, tacit knowledge and therefore renewing of an organization.

Luottamuksen rooli ja rakentuminen organisaation sisäisten yksiköiden välisessä yhteistyössä

Tämä tutkielma tarkastelee luottamuksen roolia organisaation sisäisessä yhteistyössä. Tavoitteena on tutkia niitä mekanismeja, joiden avulla luottamuksen ilmenemistä sisäisessä yhteistyössä voidaan vahvistaa. Toiseksi työ tarkastelee sitä, onko luottamus yhteystyössä henkilöityvää vai ei-henkilöityvää. Koska luottamusta on pääsääntöisesti tutkittu yrityskontekstissa, työn kolmantena tavoitteena on tarkastella sitä, vaikuttavatko kuntaorganisaation erityispiirteet luottamuksen ilmenemiseen yksiköiden välisessä yhteistyössä. Tämän laadullisen tutkimuksen teoreettinen osuus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuksen empiirisenä aineistona käytettiin narratiiveja, jotka olivat kuntaorganisaation keskijohdolta kerättyjä tarinoita. Aineiston analysointiin käytettiin sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että luottamus on perusedellytys toimivalle yhteistyösuhteelle ja se rakentuu hyvin pitkälle käyttäytymisen ja kommunikoinnin kautta. Luottamus yhteistyössä ilmenee hyvin usein ei-henkilöityvänä luottamuksena, jolloin se kohdistuu siihen yksikköön, minkä kanssa yhteystyötä tehdään. Kuntaorganisaation erityispiirteillä ei ole merkittävää roolia luottamuksen ilmenemisessä yhteistyössä, vaikka virkamiehen virkavastuu onkin tarinoista nähtävissä.

Product Data Managemet as a Key Success Factor in After Sales Business

The objective of this master’s thesis is to define Larox´s Product Data present state and future development needs from after sales point of view. In particular the object was to investigate after sales needs, which data related to products need to be managed by using Product Data Management. Empirical material of thesis was collected mainly through interviews, benchmark visits, and personal experience. Among the interviewees were internal stakeholders who are closely related to the product process, as well as external stakeholders. Interviews revealed that each stakeholder group has deviating needs for product data management and that at present all the needs are not met to take the best possible way. The main requirement was availability of up-to-date information, which plays a key role in after sales business. At the end of study is concentrated to find development targets at Larox, especially from after sales point of view. In addition, consideration of how the product data management advantages can utilized in making internal processes more efficient. Development needs are collected together as project descriptions, whose headings are shown at the end of the study.

Hammaslääkärin ura. Odotukset ja kokemukset. [Career Expectations and Experiences of Dentists]

Tutkimuksella selvitettiin eri tekijöiden merkitystä hammaslääkärien tehdessä uraansa koskevia valintoja lähtien ammatinvalinnasta. Tutkimuksessa verrattiin erilaisissa työpaikoissa toimivien hammaslääkärien sekä hammaslääketieteen opiskelijoiden odotuksia ja kokemuksia. Tutkimus tehtiin kyselynä postitse lähetetyin lomakkein. Kyselyyn osallistui 350 hammaslääkäriä ja 115 opiskelijaa. Kiinnostus lääketieteeseen ja työn konkreettisuus olivat keskeisimmät syyt lähteä hammaslääketiedettä opiskelemaan. Suurin osa sekä hammaslääkäreistä että opiskelijoista valitsisi vähintään todennäköisesti saman ammatin uudelleen, hammaslääkäreistä yksityishammaslääkärit useimmin. 69 % hammaslääkäreistä oli aloittanut työuransa terveyskeskuksessa, opiskelijoista 46 % toivoi työpaikkaa yksityissektorilta ja 37 % terveyskeskuksesta. Hammaslääkärit kokivat työn mielekkyyden, positiivisen kaiun, työn ja elämän reunaehtojen sekä taloudellisen turvallisuuden vaikuttaneen ensimmäiseen työpaikkaan menoon vähemmän kuin opiskelijat arvioivat niiden vaikuttavan. Työssä tärkeänä sekä hammaslääkärit että opiskelijat pitivät hyviä työolosuhteita ja mielekästä työn sisältöä. Toimiva yhteistyö työparin kanssa oli myös erittäin tärkeää. Hammaslääkärit pitivät hyviä työoloja ja autonomiaa tärkeämpinä kuin opiskelijat, joille puolestaan uralla eteneminen ja työajan joustot olivat tärkeämpiä. Hammaslääkärit arvostivat työtä ja työssä suoriutumista sekä hyvää työpaikkaa enemmän kuin opiskelijat. Parhaiten työssään toteutuvana suhteessa asian merkitykseen hammaslääkärit kokivat autonomian ja huonoiten ilmapiirin. Naiset kokivat asioiden toteutumisessa enemmän puutteita kuin miehet. Työpaikkaansa heikosti sitoutuneita oli 8 %, joista valtaosa terveyskeskushammaslääkäreitä. Heikosti sitoutuneet kokivat sitoutuneita huonompina varsinkin työilmapiirin, työolosuhteet ja mahdollisuuden uralla etenemiseen. Hammaslääkärit olivat halukkaampia jatkokoulutukseen kuin kokivat siihen olevanmahdollisuuksia; 25 % oli harkinnut erikoistumista, mutta luopunut ajatuksesta, ja20 % halusi erikoistua, mutta koki siihen käytännön esteitä. Jatkossa tulisi tarkemmin analysoida ja toistettavin tutkimuksin seurata hammaslääkärien urakokemuksia ja valintoja sekä koetun työssä vallitsevan tilanteen ja asioiden merkityksen välistä suhdetta. Myös opiskelijoiden urasuunnitelmia ja arvostuksia tulisi tutkia säännöllisin väliajoin.

Asiakkaan luottamuksen kokemus terveydenhuollon palveluntarjoajaa kohtaan : case tutkimus terveydenhuollon yksityiseltä sektorilta

Tutkimuksen tavoite on selvittää mitkä tekijät vaikuttavat asiakkaan luottamuksen kokemukseen palveluntarjoajaa kohtaan ei kasvokkain tarjottavissa terveyspalveluissa. Tutkimusongelman käsittelyssä kiinnitetään erityisesti huomiota luottamuksen rakentumisen dynamiikkaan ja aikaulottuvuuteen sekä yksityisen palveluntarjoajan maineeseen yhtenä luottamuksen kokemusta selittavänä tekijänä. Kirjailisuuskatsauksessa on määritelty paääkäsitteet maine ja luottamus sekä niiden alakasitteita. Lähteinä on käytetty luottamusta käsittelevää kirjallisuutta useilta eri tieteenaloilta. Case tutkimus on suoritettu laadullisin menetelmin kirjallisuuskatsauksessa esitetyn viitekehyksen ja aikaisemman tutkimuksen pohjalta. Primaariaineisto on kerätty fokusryhmäkeskusteluilia. Aineistoa on pyritty anatysoimaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti tutkimuskysymyksen kontekstissa. Analyysin pohjalta tehtyjä tulkintoja on verrattu aikaisempaan tutkimukseen. Case tutkimus osoitti, etta positiivisten odotusten ja suomalaista terveydenhuollon järjestelmää kohtaan tunnetun luottamuksen ansiosta suhtautuminen terveydenhuollon palveluntarjoajaa kohtaan on lähtokohtaisesti luottavainen. Luottamuksen rakentumisen ensivaiheessa nopea luottamus perustuu aikaisemmista kokemuksista siirrettyyn luottamukseen ja stereotypioihin. Seuraavassa vaiheessa luottamus henkilöityy hoitajaan. Luottamus syvenee positiivisten kokemusten ja odotusten täyttymyksen myötä koskemaan myös palveluntarjoajaa. Luottamuksen rakentumisen tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat yrityksen maine sosiaalisessa mediassa, suosittelijat, yrityksen asema terveydenhuollon järjestelmässä sekä hoitajien kyvykkyys, kompetenssi, empatiakyky ja potilaan ymmärtäminen.