Raaka-aineen käytön tehostaminen

Diplomityön tavoitteena oli kehittää kohdeyrityksen puuraaka-aineen käyttöä. Kohdeyritys on massiivipuuparkettia valmistava yritys, jonka tuotantotoiminta oli diplomityön aloitushetkellä noin vuoden ikäinen. Parkettituotannossa uutta tekniikkaa hyödyntävä valmistuslinja sekä uuden tuotantolaitoksen käytännön ongelmat ovat vaatineet henkilöstöltä paljon aikaa. Puuraaka-aineen hankintaan ja käyttöön liittyville tutkimus- ja kehitystoimille olikin yrityksessä selvä tarve. Projektin aikana tutkittiin erilaisin kokein puuraaka-aineen kulutusta parketin valmistuksen eri vaiheissa. Kokeissa keskityttiin materiaalin kulutuksen kannalta kriittisimpiin työvaiheisiin, jotka kohdeyrityksen tuotannossa ovat vannesahaus, jyrsintä, särmäys ja laatulajittelu. Lisäksi suoritettiin kuivauskokeita tuotteessa käytettävillä erityyppisillä puumateriaaleilla. Suoritetuilla kokeilla saatiin selville työvaiheiden puun kulutus sekä merkittävimmät syyt eri vaiheissa syntyvälle materiaalihukalle. Tulosten pohjalta on esitetty tekijöitä, joihin keskittymällä yrityksen puuraaka-aineen hankintaa ja käyttöä voidaan tehostaa. Työn aikana kehitettiin myös erityyppisten puuraaka-aineiden vastaanottoon ja laadun seurantaan liittyvää dokumentointia.

Henkilöstökoulutus osaamisen kehittämisen välineenä

Pro Gradu –työn aiheena on osaamisen kehittäminen henkilöstökoulutuksen avulla. Työn päätavoitteena on selvittää miten case-yrityksen, Etelä-Saimaan Sanomalehti Oy:n henkilöstölleen tarjoama koulutus saadaan kohdennettua parhaiten. Tutkimuksesta ilmenee, että koulutusten kohdentamisongelma case-yrityksessä johtuu sekä suunnitelmallisuuden puutteesta niiden toteuttamisessa että selkeiden tavoitteiden puuttumisesta. Case-yritykselle ehdotetaan henkilöstön kehittämisen liittämistä tiiviimmäksi osaksi yrityksen visiota ja strategioita. Työssä määritellään näiden pohjalta kullekin työtehtävälle osaamisen tavoitetaso. Yrityksessä aikaisemmin toteutetun koulutustarvekartoituksen sekä nyt suoritettujen esimieshaastattelujen perusteella saadaan selville osaamisen nykytaso. Nykyosaamista ja tavoitetasoa vertaamalla selvitetään yrityksen työntekijöiden yksilökohtainen koulutustarve, johon pyritään vastaamaan tarkoituksenmukaisella henkilöstökoulutuksella. Ennen empiiristä osuutta osaamisen kehittämisen taustoja kartoitetaan esittelemällä mitä osaaminen on ja kuinka sitä voidaan arvioida ja kehittää, keskittäen tarkastelu lopulta henkilöstökoulutukseen. Kirjallisen aineiston ja aikaisemman tutkimusmateriaalin lisäksi tutkimuksen toteuttamiseksi tarvittavia tietoja on hankittu esimieshaastatteluilla ja osallistuvalla havainnoinnilla.

Avainhenkilöiden sitouttaminen organisaatioon

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella ja tuoda esiin sitouttamisen merkitys organisaatioille, selvittää yritysjohtojen avuksi avainhenkilöiden sitoutumista ja löytää parempia keinoja organisaatioon sitouttamiseen. Lähtökohtana oli tarkastella sitouttamista henkilöstövoimavarojen johtamisen ja sitoutumisen kautta. Viitekehykseksi valittiin Allenin ja Meyerin (1990) sitoutumismalli. Sitouttaminen vaikuttaa organisaation taloudelliseen, laadulliseen, tuotannolliseen ja kilpailulliseen menestykseen. Empiirinen tutkimus suoritettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja kyselylomakkeella. Aineisto käsiteltiin teemoittelun kautta. Empiirisen tutkimuksen mukaan tärkeimmät sitoutumista nostavat tekijät liittyvät esimiestoimintaan ja johtamiseen, työn piirteisiin ja työoloihin sekä vaikutusmahdollisuuteen. Tärkeimmät sitoutumista nostavat tekijät vaikuttivat tunnepitoisen sitoutumisen muodostumiseen. Erityisesti esiin nousivat työtehtävässä viihtymisestä muodostunut ”5 vuoden- sääntö”, organisaatioiden järjestämien vapaa-ajan tapahtumien vähäinen tärkeys sekä halu pitää perhe- ja työelämä erillään. Järjestettyjen vapaa-ajan tapahtumien merkityksen vähyys liittyy haluun viettää aikaa perheen kanssa. Organisaatioiden tulisi ottaa selvää oman henkilöstönsä sitoutumiseen vaikuttavat tekijät, jolloin organisaation käyttämät sitouttamiskeinot toimisivat parhaiten ja vastaisivat henkilöstön tarpeita.

Liiketoiminnan ohjausraportoinnin kehittäminen

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli määritellä kohdeyrityksen, Paroc Oy Ab:n, liiketoimintaprosessiin liittyvät keskeiset alueet ja mahdolliset ongelmakohdat sekä kehittää ennakointia mahdollistavaa raportointia. Päätavoite jaettiin kolmeen keskeiseen aihealueeseen. Ensimmäinen aihealue käsitti kokonaistoimintaprosessin kuvauksen ohjattavuuden näkökulmasta, liiketoimintaprosessissa toiminnan sujumiseen keskeisimmin vaikuttavien kohtien kuvauksen ja raportoinnin kytkeytymisen näihin kohtiin. Toinen aihealue käsitti Rakennuseristeiden kotimaan myynnin raportoinnin ja kolmas aihealue raporttikartan ja sen kehittämisen. Tutkimus toteutettiin pääosin konstruktiivisella tutkimusotteella, vaikka alussa tehtiinkin käsitemäärittelyjä työn vaatimassa laajuudessa. Tutkimukseen liittyy osittain toiminta-analyyttisen tutkimusotteen piirteitä.Työn teoreettinen osa tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Teoreettisessa osassa käytiin työhön liittyen läpi seuraavat käsitteet: liiketoimintaprosessi, logistiikka, ohjaus, raportointi ja kannattavuus. Teoreettisessa osassa luodun viitekehyksen tarkoitus oli tukea tutkimuksen empiiristä osaa.Empiirinen osa toteutettiin case-tutkimuksena. Sen yhteydessä käytiin kohdeyrityksen sisäiseen ja ulkoiseen käyttöön tarkoitettua materiaalia läpi sekä tehtiin kysely Rakennuseristeiden eri toiminnoissa työskenteleville henkilöille. Kyselyn avulla tutkittiin päätöksentekotilanteita ja tiedontarvetta, ongelmatilanteita, raportointia sekä mahdollisia puutteita.Tutkimuksessa on tarkasteltu kohdeyrityksen liiketoimintaprosessiin liittyviä toimintoja ja tietojärjestelmiä sekä budjetointiprosessia. Rakennuseristeiden kotimaan myynnin raportoinnin osalta on tutkittu teknistä toteutusta, raporttien hyväksikäyttöä, poikkeamien analysointia ja myynnin tasoon vaikuttavia tekijöitä. Raporttikartan kehittämisen yhteydessä on tutkittu päätöksentekoon liittyvää tiedon tarvetta sekä raportointia. Näiden perusteella on esitetty kehittämiskohteita ja mahdollisia jatkotutkimuksen aiheita.Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nostettiin myynnin perusraportoinnin laajentaminen, tietojärjestelmien välisen tiedon kulun parantaminen ja tietojärjestelmiä koskevan integraation kehittäminen sekä eri toiminnoissa työskentelevien henkilöiden välisen yhteistyön parantaminen. Näitä kehittämällä parannetaan ennakointia mahdollistavaa ohjausraportointia johdon päätöksenteon tueksi.

Balanced Scorecard -mittaristo strategisena ohjaustyökaluna konserniympäristössä. Case: Stora Enso Packaging Oy

Tässä pro gradu -tutkielmassa analysoidaan neljästä eri näkökulmasta koostuvan Balanced Scorecardin soveltamista strategisena ohjaustyökaluna. Tavoitteena on Balanced Scorecardin toteuttamiseen liittyvän strategisen päätöksenteon tukeminen. Teoriaosuus on toteutettu kirjallisuuden pohjalta ja empiirinen aineisto on koottu lähinnä case-yrityksen omasta Balanced Scorecard -projektista. Case-yritys on maailmanlaajuisem Stora Enso -konsernin täysin omistama täyden palvelun aaltopahviratkaisuihin erikoistunut tytäryhtiökonserni. Balanced Scorecard -projekti yrityksessä on ollu käynnissä jo parin vuoden ajan ja nykyään käytössä on myös atk-pohjainen Balanced Scorecard -ohjelmisto. Tulevaisuudessa tavoitteena on Balanced Scorecardin ja siihen liityvän ohjelmiston ottaminen käyttöön koko konsernin kaikilla organisaatiotasoilla. Tutkimuksen tuloksena mallin todetaan teorian lisäksi myös käytännössä kokoavan hajanaiset tiedot tiiviiksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Balanced Scorecardin onnistuminen riippuu paljolti työntekijöiden sitoutumisesta ja johdon halusta aikaansaada muutoksia. Oikein sovellettuna Balanced Scorecard on tehokas kommunikointiväline, joka kehittyy jatkuvasti organisaation mukana. Suurimpana ongelmana tai haasteena Suomessa nähdään mallin sisäistäminen alemmilla organisaatiotasoilla. Tutkimuksessa tarjotaan tähän ratkaisuksi uuden suomenkielisen käsitteen lanseeraamista ja parempaa tiedottamista esimerkiksi intranetin välityksellä.

Sisäinen muutosviestintä fuusiotilanteessa - Kansallis-Osake-Pankki Oy:n ja Suomen Yhdyspankki Oy:n fuusion käsittely KOP:n sisäisessä henkilöstöviestinnässä

Tutkielma pyrkii selvittämään millaista viestinnällistä järjestelmää käytettiin kerrottaessa Kansallis-Osake-Pankin henkilöstölle Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin fuusiosta. Näkökulmana on henkilöstön asema viestin vastaanottajana. Tutkielma hahmottaa johdon taholta tulleita sisäisen viestinnässä käytettyjä äänenpainoja ja sävyjä. Lisäksi tutkielma etsii kahden pankin pääjohtajien muutospuheista sisällöllisiä eroja ja kunkin organisaation totuttuja viestintäkäytänteitä. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista tutkimusta ja tutkimusinstrumenttina tässä tutkielmassa toimii diskurssianalyysi. Diskurssianalyysi on teoreettinen viitekehys, jonka tarkoituksena on etsiä mitä merkityksiä teksteissä tuotetaan ja nähdä kieli todellisuuden rakentajana. Tutkimusaineistona on Kansallis-Osake-Pankin henkilöstölehdet, Kansallis-Osake-Pankin ja Suomen Yhdyspankin vuosikertomukset, fuusioesite ja valikoidut aiheesta kirjoitetut lehtiartikkelit. Kansallis-Osake-Pankin sisäistä viestintää leimasi fuusiouutisen julkitultua kriisiviestinnän piirteet: huhujen karkoittaminen ja virallisen tiedon voimakas levittäminen. Fuusiouutisen alkushokin jälkeen KOP:n viestinnästä nousi esiin viisi teemaa: viestien henkilöityminen pääjohtajaan, empatia henkilöstöä kohtaan vaikeissa tilanteissa, yhteisöllisyys, henkilön huomioonottaminen ja läheisyys.

Asiantuntijaorganisaation henkilöstöstrategia motivoinnin välineenä, case Finnvera

Tutkielma käsittelee henkilöstövoimavarojen hallintaa julkisessa asiantuntija-organisaatiossa. Henkilöstöresurssien hallinta on muodostumassa organisaatioille strategisesti yhä tärkeämmäksi asiaksi. Osaaminen ja asiantuntijuus ovat kriittisiä menestystekijöitä. Henkilöstöstrategia määrittää ne henkilöstöön liittyvät arvot, keinot ja tavoitteet, joilla organisaatio pyrkii varmistamaan tulevaisuuden kuvansa ja liiketoimintastrategiansa edellyttämän osaamis- ja suoritustason. Henkilöstöstrategian yksi päätarkoitus on motivoida henkilöstöä ja toisaalta tehdä organisaatio kiinnostavaksi työmarkkinoilla. Näkökulma tutkimukseen on erityisesti asiantuntijan motivointi. Tutkimuksessa analysoidaan kvalitatiivisella analyysillä case-yrityksen henkilöstöstrategiaa ja verrataan sitä olemassa olevaan teoriataustaan henkilöstöstrategian sisällön, laatimisprosessin ja erityisesti motivoinnin suhteen. Tuloksena todetaan Finnvera Oyj:n henkilöstöstrategian olevan kohtuullisen hyvin laadittu ja sisältävän pääsääntöisesti tarvittavat asiat.

Toimintolaskennan soveltaminen myyntiyhtiöön - case paperiteollisuus

Tutkimuksen päätavoitteina on kehittää toimintolaskentamalli myyntiyhtiöön sekä rakentaa mittaristo myyntiyhtiön toimitusjohtajan suorituksen mittaukseen. Kohdeyrityksenä tutkimuksessa on UPM-Kymmene Oyj:n Painopaperitoimialojen Italian myyntiyhtiö. Tutkimusmetodologiana tutkimuksessa on käytetty konstruktiivista tutkimusotetta. Toimintolaskentamalliin tarvittavien toimintojen sekä ajurien määrittely sekä toimitusjohtajan suorituksen mittareiden kartoitus on tapahtunut pääosin lukuisiin haastatteluihin ja keskusteluihin perustuen. Mallin laskentaa varten tarvittavat kustannustiedot on kerätty Italian myyntiyhtiön vuoden 1999 puolivuotistilinpäätöksestä. Tutkimuksen tuloksena on todettu toimintolaskennan soveltuvan hyvin myyntiyhtiön kustannuslaskentamuodoksi. Toimitusjohtajan suorituksen mittaus resurssijohtamisen näkökulmasta on todettu hyvin vaikeaksi mittausalueeksi. Tärkeimmät johtamisen tehokkuuden mittarit on katsottu liittyvän henkilöstön kehittämisen ja osaamisen alueille.

Henkilöstöstrategian prosessikuvaus strategisen johtamisen näkökulmasta

This study views personnel strategy process in strategic management perspective. The theoretical part discusses about personnel management theories and the theory of strategy process. After that the empirical part combines both theories mentioned above into a normative approach of personnel strategy process.

Vanhusten hyvä kotona asuminen: tutkimusta kuntatuottavuudesta, älykodeista ja apuvälinepalveluprosesseista

The purpose of the research was to investigate operational processes related to home care of the elderly as well as use of assistive devices in smart home environments, and operational processes that are generally related to use of assistive devices – from the point of view of productivity improvement. The themes were looked into from the points of view of both the elderly and care personnel. In addition, perspectives of near relatives of the elderly, of the larger service system as well as of companies that provided assistive devices to the smart homes were taken into consideration. In the study of home care processes, 32 customer interviews and 17 employee interviews were carried out. This report contains a summary that is based on a separate report of the home care study. The study of home care was conducted in 2006. The use of technological and mechanical assistive devices and the related operational processes were investigated with the help of the smart home pilot in 2007–2008. The study is described in this report. The smart home pilot was implemented in four different housing service units for elderly people at Lahti, Nastola and Hollola. They were in use during short-term housing periods related to, for instance, end of hospitalisation, holidays of caring relatives and assessment of living and housing conditions. More than 60 different assistive devices and technologies were brought to the smart homes. During the pilot period, experiences of customers and personnel as well as processes related to the use of assistive devices were investigated. The research material consisted of 20 survey questionnaires of personnel and customers, four interviews with customers, five interviews with personnel, feedback survey responses from 14 companies, and other data that were collected, for instance, in orientation events. The research results highlighted the need for tailored services based on an elderly person’s needs and wishes, while taking advantage of innovative and technological solutions. As in the earlier home care study, also assistive device-related operational processes were looked into with the help of concepts of ‘resource focus’, ‘lost motion’ and ‘intermediate landing’. The following were identified as central operational processes in assistive device-related services (regardless of the service provider): (1) acquisition process of technologies and assistive devices as well as of rearrangement and rebuilding works in the home, (2) introduction and orientation process (of the elderly, their relatives and care personnel), (3) information and communication process, and (4) service and monitoring process. In addition, the research focused on design and desirability of assistive devices as well as their costs, such as opportunity costs. The process-based points of view gave new knowledge that may be used in the future to develop service processes and clarify their ownership so that separately managed cross-functional processes could be built with participants from different sectors to operate alongside organisations of elderly care. Development of functionality of assistive device-related services is a societally significant issue.

Kuluttajakansalaisten poliittinen voimaantuminen : verkon korporaatiovastaisen kampanjoinnin mahdollisuksia ja ongelmia

Abstract: Political empowerment of citizen consumers - chances and problems of anti-corporate campaigning on the net

Henkilöstön motivoituminen muutoksessa. Case: Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää henkilöstön motivoitumiseen vaikuttavia tekijöitä muutostilanteessa ja tunnistaa muutosjohtamisen kehittämiskohteita. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka sekundaariaineistona käytetään ARAn työtyytyväisyystutkimuksia vuosilta 2007 ja 2008. Primääriaineiston muodostavat tutkimuksen kohdeorganisaation kolmentoista henkilön teemahaastattelut. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että henkilöstön motivoitumiseen vaikuttaa työtehtävien mielekkyys, työyhteisöltä ja asiakkailta saatava palaute, työn arvostus ja toimiva yhteistyö. Henkilöstöpoliittiset toimenpiteet tukevat yksilöä muutoksessa. Muutosjohtamisen kehittämiskohteena on viestittää henkilöstölle muutoksen tarpeellisuus ja sen vaikutukset, toteuttaa muutos hallitusti sekä luoda muutokselle positiivinen ilmapiiri.

Henkilöstöresurssien optimointi ja hallinta sataman operaattoriyhtiössä

Työn tavoitteena on selvittää erilaisten työaikamallien ja henkilöstön määrän vaikutuksia Finnsteven henkilöstökustannuksiin ja ylitöiden määrään. Selvitystyö toteutetaan simuloimalla vaihtoehtoisia työaikamalleja ja henkilöstömääriä tilastollisten menetelmien avulla. Työn toisena tavoitteena on ehdottaa yritykselle toimintatapaa suorittaa lopullinen henkilöstöresurssien optimointi. Työn teoriaosuudessa esitellään aluksi yritystä ja sen toimintaympäristöä. Tämän jälkeen tarkastellaan nykyisen TE-sopimuksen mahdollistamia työaikamalleja. Seuraavaksi perustellaan käytettävät tilastolliset menetelmät ja tiedonkeruumenetelmät. Edetessään työ syventyy tarkastelemaan yrityksen tekemän työn kohdentumista aikatyöhön ja ylityöhön sekä viikonpäiville että työvuoroille. Lopuksi kuvataan työn optimoinnissa käytetty logiikka, analysoidaan saatuja tuloksia ja esitellään optimointityökalun toteutussuunnitelma. Diplomityössä tehdyn selvityksen mukaan satamatyössä tehdään nykyisellään erittäin paljon ylitöitä. Siten työaikamallien optimointi on perusteltua. Optimoinnilla saavutettavat potentiaaliset kustannussäästöt ovat erittäin huomattavia. Lopullinen optimointi on haastava tehtävä, jota henkilöstöhallinto ei pysty ratkaisemaan pelkkään kokemukseensa luottaen. Tuotannonsuunnittelun avuksi tarvitaan täten työkalu, joka palvelee paitsi mallien luontia, toimii suunnittelun apuna jatkossakin.

Henkilöstöresurssien hallintatyökalun vaatimukset asiantuntijaorganisaatiossa

Yrityksen organisaatiomallin pitää palvella tehokasta toimintaa. Tällä hetkellä tässä yrityksessä resurssipooleihin perustuva organisaatio on katsottu sopivaksi. Sen toivotaan mahdollistavan henkilöstöresurssien tehokas hyödyntäminen. Organisaation muutos vaatii myös toimintatapojen ja joissain tapauksissa tietojärjestelmien muutosta. Tässä tapauksessa siirtyminen uudenlaiseen organisaatioon loi tarpeen uudelle resurssien varaus- ja etsintätoiminnolle ja sitä tukeville tietovarastoille. Vaatimusmäärityksen tuloksena voidaan todeta, että nykyinen ERP-ohjelmisto ei ole paras mahdollinen yrityksen käyttöön, vaikka senkin kanssa yritys kyllä tulee toimeen. Tärkeimpinä vaatimuksina hyvälle hallintasovellukselle voidaan pitää mahdollisuutta seurata työntekijöiden osaamisen ja tietämyksen kehitystä sekä arvioida niiden tasoa, mahdollisuutta varata niin henkilöitä kuin osaamisia ja tehokasta ja muunneltavaa mekanismia henkilöiden valintaan projekteihin. Nykyisessä toteutuksessa henkilöstön osaamisten käsittely on hiukan rajoittunutta eikä mitään historiatietoja tallenneta tai käytetä hyödyksi missään vaiheessa. Myös resurssien haku projekteihin olisi mahdollista toteuttaa paremmin. Hakuihin pitäisi saada lisää hakuehtoja ja mahdollistaa yleisluontoisemmat ehdot yksityiskohtien sijaan, vaikka tiedot olisivatkin tarkemmalla tasolla. Näistä syistä uuden työkalun rakentamista henkilöstöresurssien paremman hyödyntämisen takaamiseksi voidaan pitää perusteltuna.

Att förstå det stora i det lilla : byskolan som pedagogik, kultur och struktur

I det lilla sammanhanget synliggörs de stora frågorna om både pedagogik, kultur och struktur och om samverkan mellan dem. Studiet av de minsta enheterna i den finländska utbildningen ger kunskap om det viktiga i pedagogiska relationer och i skolgemenskaper, men synliggör också samhällsskeendets inbyggda konflikter om mål och värderingar. Det övergripande syftet med studien är att fördjupa kunskapen om de små skolornas pedagogiska, kulturella och strukturella innebörd och betingelser. Genom djupintervjuer med 12 finlandssvenska lärare i byskolor med färre än 30 elever, analys av skolindragningsdebatt och utbildningspolitiska styrdokument, samt genom teoretiskt förankrade reflektioner skapas en förståelse av såväl lärares arbete och pedagogiska tänkande som skolans funktion i samhället. Avhandlingen byggs upp enligt ett hermeneutiskt och narrativt tänkande. I studien framkommer att byskollärares pedagogiska tänkande syftar till det enskilda barnets optimala och balanserade helhetsutveckling i en gemenskap, där det är centralt att finna den pedagogiska balansen och möjligheten inom kontinuum mellan bl.a. elevbemyndigande och beledsagande. De pedagogiska intentionerna bär syftet att ge rötter och vingar, samhörighet och frihet. I lärarnas beskrivningar uttrycks en sammanvävning mellan deras pedagogiska intentioner och de kontextuella möjligheterna att realisera dessa. Byskollärarna är bärare av en pedagogisk professionalitet som utvecklas i relation till arbetets betingelser. Det praktiska yrkeskunnandet innefattar en balansgång mellan å ena sidan systematik och organisering och å andra sidan flexibilitet och frihet. Att samma lärare handhar eleverna en lång tid är en pedagogisk möjlighet och utmaning. I lärarnas berättelser aktualiseras vad balansgången i en god pedagogisk relation innebär. Både lärare och elever fostras in i en särskild skolkultur och undervisningskultur, i en växelverkan. Yrkeskulturen präglas av olika former av samverkan, både med skolans hela personal som ett teamarbete och med lokalsamhället. Lärarna uttrycker god arbetstrivsel, men friheten och ansvaret i arbetet kan vara både stimulerande och betungande. I en metaanalys skapas teoretiska modeller för vad arbete i närhetens och litenhetens spänningsfält kan innebära och hur det kan påverka lärares professionella utveckling och ork. Den lilla byskolan relaterad till en större samhällskontext öppnar för frågor om vad kvalitet innebär och vilka värderingar som är riktgivande inom utbildningsplanering. Kampen för kontinuiteten i byskolans berättelse tolkas som en kamp för det lokala rummet, för gemenskap, existens, framtid, likvärdighet och trygghet. Kampen för byskolan är ett försvar av både lokal livskvalitet och pedagogisk kvalitet för den enskilde eleven. I det övergripande kulturella sammanhanget synliggörs motsättningar. Det verkar finnas en inbyggd konflikt i utbildningsplaneringens föresatser att samtidigt uppnå jämlikhet, kostnadseffektivitet och kvalitet. En teoretisk modell synliggör hur pedagogik, kultur och struktur samverkar inom utbildning/byskola och påverkar lärares och elevers handlingsutrymme.