354 resultados para terminen käsittely
Resumo:
Jokainen yritys tarvitsee menestyäkseen osaavaa henkilökuntaa. Parhaiden osaajien houkutteleminen, palkkaaminen sekä pitäminen yrityksessä ovatkin tärkeimpiä rekrytoinnin tehtävistä. Rekrytointiprosessiensa avulla yritykset määrittelevät, mitä rekrytointiin sisällytetään ja mitä tavoitteita rekrytoinnilla pyritään saavuttamaan. Tyypillisesti rekrytointiprosessit muodostuvat henkilöstötarpeen arvioinnista, hakumenettelyn ja -kanavan valinnasta, hakijoiden vertailusta sekä päätöksenteosta ja lopullisesta työntekijän valinnasta. Kilpailu osaavasta työvoimasta on kovaa ja nykyisin yhä useampi yritys pyrkiikin vastaamaan lisääntyneeseen kilpailuun ulkoistamalla osan rekrytointiprosessistaan. Ulkoistaminen antaa mahdollisuuden joustavampaan ja monipuolisempaan rekrytointiprosessiin, osaamispääoman lisäämiseen sekä esimerkiksi kustannussäästöihin. Toisaalta epäonnistunut ulkoistaminen johtaa epäonnistuneisiin rekrytointeihin. Miksi siis jotkut yritykset päätyvät ulkoistamiseen, kun taas toiset yritykset haluavat hoitaa rekrytointinsa täysin omin voimavaroin ja miten jotkut yritykset pystyvät tehokkaasti yhdistämään oman ja ulkoistetun rekrytoinnin? Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja selittää kohdeyritysten rekrytointiprosesseja ja pyrkiä selvittämään miksi ja miten yritykset yhdistävät oman ja ulkoistetun rekrytoinnin, mitä osia ulkoistetaan ja mitkä pidetään yrityksen sisällä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin laadullisin menetelmin haastattelemalla kohdeyritysten henkilöstöosaston tai rekrytoinnin ammattilaisia. Tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan suhteellisen pientä määrää tapauksia mahdollisimman perusteellisesti. Puolistrukturoiduilla haastatteluilla kerättyä aineistoa analysoitiin pääosin teemoittelun avulla. Tutkimusaineistoa analysoimalla saatiin selville, että eri yritysten rekrytointiprosessit olivat hyvin erilaisia. Kohdeorganisaatioiden rekrytointiprosessit voitiin jakaa kahteen ryhmään: pienten yritysten tilanne sidonnaisiin ja epävirallisiin rekrytointiprosesseihin sekä suurempien yritysten virallisiin ja tarkasti määriteltyihin prosesseihin. Rekrytoinnin virallisuus tai epävirallisuus näytti vaikuttavan myös siihen, mitä osia rekrytoinnista ulkoistettiin. Virallisesti rekrytointiprosessinsa määrittelevät yritykset päätyivät usein ulkoistamaan pieniä erillisiä osia prosesseistaan, kun taas epävirallista tapaa käyttävät kokivat toimivammaksi ulkoistaa suurempia kokonaisuuksia. Vaikka yritysten välillä oli eroja, löydettiin aineistosta myös samankaltaisuuksia. Rekrytointiprosessien alkuvaiheet koettiin tärkeäksi toteuttaa yrityksen omin voimavaroin. Myös lopullinen päätöksenteko sekä rekrytoinnin lopetus toteutettiin yrityksissä pääosin sisäisesti. Sitä vastoin sopiviksi ulkoistamisen kohteiksi koettiin työvoima, verkostot sekä manuaalinen hakemusten käsittely. Lisäksi ulkoistamisella haettiin apua päätöksenteon tukemiseen. Kahden eri rekrytointitavan yhdistelmällä rekrytointiprosessista pyrittiin tekemään mahdollisimman tehokas tukemalla niitä osia, joita ei itse osattu tai pystytty hoitamaan.
Resumo:
Electrocoagulation is a process in which wastewater is treated under electrical current. Coagulant is formed during the process through the metal anode dissolution to respective ions which react with hydroxyl ions released in cathode. These metal hydroxides form complexes with pollutant ions. Pollutants are removed among metal hydroxide precipitates. This study was concentrated on describing chemistry and device structures in which electrochemical treatment operations are based on. Studied pollutants were nitrogen compounds, sulphate, trivalent and pentavalent arsenic, heavy metals, phosphate, fluoride, chloride, and bromide. In experimental part, removal of ammonium, nitrate, and sulphate during electrochemical treatment was studied separately. Main objective of this study was to find suitable metal plate material for ammonium, nitrate, and sulphate removal, respectively. Also other parameters such as pH of solution, concentration of pollutant and sodium chloride, and current density were optimized. According to this study the most suitable material for ammonium and sulphate removal by electrochemical treatment was stainless steel. Respectively, iron was the optimum material for nitrate removal. Rise in the pH of solution at the final stage of electrochemical treatment of ammonium, nitrate, and sulphate was detected. Conductivities of solutions decreased during ammonium removal in electrochemical processes. When nitrate and sulphate were removed electrochemically conductivities of solutions increased. Concentrations of residual metals in electrochemically treated solutions were not significant. Based on this study electrochemical treatment processes are recommended to be used in treatment of industrial wastewaters. Treatment conditions should be optimized for each wastewater matrix.
Resumo:
Kyrönjoen kasvillisuuskartoitus tehtiin vuonna 2012 samalla menetelmällä kuin vuonna 2009. Kasvillisuuskartoitusta varten Ilmajoella sijaitsevan Koskenkorvan padon ja Seinäjoen Ylistarossa sijaitsevan Malkakosken padon välinen Kyrönjoki jaettiin kolmeen osa-alueeseen: 1) Koskenkorvan pato - Nikkolan silta, 2) Nikkolan silta - Munakan rautatiesilta ja 3) Munakan rautatiesilta - Malkakoski. Kullekin osa-alueelle sijoitettiin 10 kartoituslinjaa ja yksi koeala. Vuonna 2009 tehdyn kartoituksen perusteella arvioitiin, että Malkakosken yläpuolella olevan alueen ranta- ja vesikasvilajisto ei ollut vielä vakiintunut 1990- ja 2000-lukujen pengerrysten ja perkausten jälkeen. Tarkkailusuunnitelman mukaan tilannetta oli määrä tarkastella vuonna 2012, ja jos tilanne ei ole silloin vakiintunut, kartoitus uusitaan vuonna 2016. Osa-alueiden 1 ja 2 yhden metrin levyisillä rantalinjoilla oli lähestulkoon sama määrä lajeja tai sukuja, mutta Malkakosken läheisellä osa-alueella 3 niitä oli merkittävästi enemmän eli tilanne oli samankaltainen kuin vuonna 2009. Tiettyjä piennarlajeja havaittiin vuonna 2012 ainoastaan Munakan ja Kitinojan siltojen välisellä alueella. Kyseiset lajit esiintyivätkin rantalinjan yläosassa, missä oli varjostuksen puutteen ja niiton takia varsin kuivaa ja paahteista. Malkakosken läheisen osa-alueen 3 muita suurempi rantalinjoilla esiintyneiden kasvien lajimäärä selittyi ainakin osin penkereiden hoidolla. Koska penkereiden käsittely jatkuu entisenlaisena, osa-alueella 3 rantalinjalajien lukumäärä tulee luultavasti pysymään suurempana kuin muualla. Rantalinjalajien kartoitusta ei olekaan perusteltua jatkaa. Vedessä kasvaneista lajeista havaittiin, että lajimäärä oli niukkaa osa-alueella 2, vesitatar oli yleinen osa-alueilla 2 ja 3 ja leveäosmankäämi oli yleinen osa-alueella 3. Lajien niukkuuteen osa-alueella 2 ovat vaikuttaneet 1980-luvulla tapahtuneet perkaukset ja pengerrykset sekä Malkakosken aiheuttama vedenpinnan nosto 2000-luvun alussa. Vesistötyöt ovat voineet aiheuttaa vesitattaren ja leveäosmankäämin runsauden osa-alueella 3. Ulpukka on kärsinyt vesistötöistä osa-alueilla 2 ja 3. Ulpukka on mahdollisesti hitaasti palaamassa osa-alueelle 3, mutta kasvustot ovat kuitenkin toistaiseksi olleet varsin kapeita. Kaikkien vesikasvilajien kasvustojen leveys suhteutettuna jokiuoman leveyteen oli niukasti suurin osa-alueella 1, kun taas osa-alueet 2 ja 3 eivät eronneet toisistaan. Vesikasvillisuudessa tapahtuvaa kehitystä olisi aiheellista jatkaa, jotta nähtäisiin muun muassa runsastuuko ulpukka, joka on tärkeä kalanpoikasille suojaa ja ravintoa tarjoavana peittävänä lajina.
Resumo:
In this Master’s Thesis a global transport packaging guideline for selected business areas was compiled for the Fiskars the company, which provides branded consumer goods for home, garden and outdoor use. The business areas included were Home and Garden business areas. The aim of the guideline was to be a comprehensive guide for the suppliers, product development, operations and external vendors of the company. The guideline consists of written instructions, tables and illustrations that provide useful information for players working with transport packages from sourcing through to shipments. As the role of corporate responsibility and sustainability has grown, a part of responsible manufacturing strategy includes using materials that are re-usable, recyclable or recoverable as energy or through composting. Hence packaging waste management implementations of different regions were also inspected. The resulting guide covers a range of topics concerning packaging and its transport. The topics include legal requirements, restricted materials and substances, preferred materials, markings, labeling of boxes, logistics and distribution center requirements, physical testing and an inspection checklist.
Resumo:
Tämän diplomityön tärkeimpänä tavoitteena on kuvata kohdekonsernin ydinprosessi asiakasrajapinnasta takuutarkastukseen sekä sitä tukevat prosessit riittävällä tarkkuudella. Lisäksi tavoitteena on laatia kuvaamisen pohjalta yksinkertainen työkalu yksittäisten hankkeiden johtamisen sekä sisäisen koulutuksen tarpeisiin. Tavoitteena on työn kautta edistää konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamista. Työ jakautuu teoria- ja empiriaosaan. Teoriaosassa luodaan viitekehys työn empiriaosalle. Se pitää sisällään prosessiajattelun ja prosessijohtamisen käsittelyä sekä prosessien kuvaamisen ja niiden suorituskyvyn mittaamisen teoreettista taustaa. Työn empiria- eli käytännön osassa kuvataan konsernin strategian mukainen ydinprosessi ja määritetään siihen porttimallin mukaiset portit sekä niissä tarkastettavat minimivaatimukset. Lisäksi esitellään ydinprosessia tukevia prosesseja ja laaditaan suorituskykymittaristo sekä käsitellään jatkuvaa parantamista konsernissa käytännössä. Käytännön osan lopussa esitellään kuvauksen pohjalta laadittu työkalu sekä sen tuomat mahdollisuudet. Teoriaosa on luonteeltaan kirjallisuustutkimus, joka muodostuu kirjojen ja artikkelien pohjalta. Empiriaosassa on sekä tapaustutkimuksen että konstruktiivisen tutkimuksen piirteitä ja menetelminä siinä on käytetty haastatteluja, palavereita ja havainnointia. Empiriaosassa on hyödynnetty myös konsernin omaa aineistoa. Keskeisimpiä tuloksia ovat ydinprosessin kuvaus sekä sen pohjalta laadittu konsernin tarpeisiin vastaava konkreettinen työkalu. Lisäksi tuloksena voidaan pitää havaittua prosessiajattelun edistymistä konsernissa. Kohdekonsernin ydinprosessi koostuu kuudesta vaiheesta: 1) asiakastarpeiden selvitys/myynti, 2) tarjous- ja sopimusvaihe, 3) suunnittelu, 4) työmaavaihe, 5) ennakkotarkastus- ja luovutusvaihe ja 6) loppuselvitys- ja takuuvaihe. Ydinprosessin vaiheet muodostuvat määriteltyjen porttien kautta ja ne muodostavat konsernin prosessikartan rungon.
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia ongelmien ratkaisun roolia asiakastyytyväisyyden hallinnassa b2b-kontekstissa. Työn tavoitteena oli tutkia asiakkaan ongelmien ratkaisun ja asiakastyytyväisyyden välistä yhteyttä sekä tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat asiakkaan ongelmien ratkaisuun. Asiakastyytyväisyys on osa asiakaskokemusta. Tietyt asiakastyytyväisyyden piirteet ovat yhteisiä sekä b2b- että b2c-kontekstille, mutta ensin mainitulle on myös pelkästään sille ominaisia piirteitä. Ongelmien ratkaiseminen vaikuttaa yleisesti asiakastyytyväisyyteen ja sen merkitys on huomattava. Näihin aiheisiin liittyvää kirjallisuutta on työssä esitelty laajasti. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tapaustutkimus, jossa havaittiin, että ongelmien ratkaiseminen vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen voimakkaasti b2b-kontekstissa. Lisäksi löydettiin muutamia keinoja tunnistaa tyytyväisyyden kannalta tärkeitä tapauksia sekä suuri joukko toimia, joilla yritykset voivat kehittää ongelmien ratkaisemista asiakastyytyväisyyttä turvaavalla tavalla.
Resumo:
Tässä kandidaatintyössä tutkittiin, voidaanko puuhydrolysaatin esikäsittelyllä vähentää sen ultrasuodatuksen aikana esiintyvää kalvojen foulaantumista. Kokeellinen osa rajattiin koskemaan hydrolysaatin käsittelyä lakkaasientsyymillä, flokkulanteilla, kitosaanilla sekä adsorbentin ja lakkaasientsyymin yhdistelmällä. Esikäsittelyjen tavoitteena oli poistaa tai hajottaa hydrolysaatin sisältämää ligniiniä. Käsittelyjen teho testattiin suodattamalla eri tavoin käsiteltyä hydrolysaattia laboratoriokokeissa. Kokeissa adsorbentin ja lakkaasientsyymin yhdistelmäkäsittely osoittautui parhaaksi. Suodatuskapasiteetti parani ja foulaantuminen väheni verrattuna esikäsittelemättömän hydrolysaatin suodatukseen. Ligniiniä poistui käsittelyssä, kuten tavoitteena oli. Suodatuksessa kuitenkin edelleen tapahtui foulaantumista ja esikäsittelyn tehoa tulisi siksi vielä parantaa. Myös esikäsittely lakkaasientsyymillä paransi suodatuskapasiteettia ja vähensi foulaantumista, mutta vähemmän kuin entsyymi-adsorbenttikäsittely.
Resumo:
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, puolustusvoimien vaatimustenhallintaprosessia soveltaen, mitkä ovat Merellisen taistelutilan mallin käyttäjävaatimukset. Tutkimuksessa perehdyttiin mallintamisen yleisiin periaatteisiin ja menetelmiin sotilaallisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa analysoitiin yhdeltä sidosryhmältä, käyttäjiltä, kerättyjä näkemyksiä Merellisen taistelutilan mallin vaatimuksiksi. Tutkimus muodostaa osan puolustusvoimien suorituskyvyn elinjakson hallinnan ideointivaihetta. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen ja perustuu empiiriseen tutkimukseen. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva, ja tarkoituksena on kartoittaa käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia. Tutkimusstrategiana on survey-tutkimus. Survey-tutkimus toteutettiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Tutkimusta taustoittava työ tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Taustatutkimuksen perusteella laadittiin käyttäjätarvekysely, jonka aineiston käsittely ja analysointi muodostaa tutkimusraportin keskeisen osan. Käyttäjätarvekyselyllä kerätty kyselyaineisto muodostaa tutkimustyön keskeisen tutkimusmateriaalin. Kysely osoitettiin merivoimien palkatulle upseeristolle ja vastanneiden lukumäärä edustaa noin 14 %:a perusjoukosta. Kyselyaineisto analysoitiin soveltaen tilastollisia menetelmiä. Analysoitu kyselyaineisto muokattiin puolustusvoimien vaatimustenhallintaprosessia soveltaen. Tutkimuksen tuloksena saatiin aikaiseksi vaatimusdokumentti sekä luonnos Merellisen taistelutilan mallin operatiiviseksi konseptiksi.
Resumo:
The aim of this master’s thesis is to analyze the mining industry customers' current and future needs for the water treatment services and discover new business development opportunities in the context of mine water treatment. In addition, the study focuses on specifying service offerings needed and evaluate suitable revenue generation models for them. The main research question of the study is: What kind of service needs related to water treatment can be identified in the Finnish mining industry? The literature examined in the study focused on industrial service classification and new service development process as well as the revenue generation of services. A qualitative research approach employing a case study method was chosen for the study. The present study uses customer and expert interviews as primary data source, complemented by archival data. The primary data was gathered by organizing total of 13 interviews, and the interviews were analyzed by using qualitative content analysis. The abductive-logic was chosen as the way of conducting scientific reasoning in this study. As a result, new service proposals were developed for Finnish mine industry suppliers. The main areas of development were on asset efficiency services and process support services. The service needs were strongly associated with suppliers’ know-how of water treatment process optimization, cost-effectiveness as well as on alternative technologies. The study provides an insight for managers that wish to pursue a water treatment services as a part of their business offering.
Resumo:
The importance of efficient supply chain management has increased due to globalization and the blurring of organizational boundaries. Various supply chain management technologies have been identified to drive organizational profitability and financial performance. Organizations have historically been concentrating heavily on the flow of goods and services, while less attention has been dedicated to the flow of money. While supply chains are becoming more transparent and automated, new opportunities for financial supply chain management have emerged through information technology solutions and comprehensive financial supply chain management strategies. This research concentrates on the end part of the purchasing process which is the handling of invoices. Efficient invoice processing can have an impact on organizations working capital management and thus provide companies with better readiness to face the challenges related to cash management. Leveraging a process mining solution the aim of this research was to examine the automated invoice handling process of four different organizations. The invoice data was collected from each organizations invoice processing system. The sample included all the invoices organizations had processed during the year 2012. The main objective was to find out whether e-invoices are faster to process in an automated invoice processing solution than scanned invoices (post entry into invoice processing solution). Other objectives included looking into the longest lead times between process steps and the impact of manual process steps on cycle time. Processing of invoices from maverick purchases was also examined. Based on the results of the research and previous literature on the subject, suggestions for improving the process were proposed. The results of the research indicate that scanned invoices were processed faster than e-invoices. This is mostly due to the more complex processing of e-invoices. It should be noted however that the manual tasks related to turning a paper invoice into electronic format through scanning are ignored in this research. The transitions with the longest lead times in the invoice handling process included both pre-automated steps as well as manual steps performed by humans. When the most common manual steps were examined in more detail, it was clear that these steps had a prolonging impact on the process. Regarding invoices from maverick purchases the evidence shows that these invoices were slower to process than invoices from purchases conducted through e-procurement systems and from preferred suppliers. Suggestions on how to improve the process included: increasing invoice matching, reducing of manual steps and leveraging of different value added services such as invoice validation service, mobile solutions and supply chain financing services. For companies that have already reaped all the process efficiencies the next step is to engage in collaborative financial supply chain management strategies that can benefit the whole supply chain.
Resumo:
Tämän tutkielman aiheena on lukion pitkän matematiikan syventävän kurssin laatiminen. Kurssi muodostuu algebrallisista käsitteistä lähtien joukko-opista. Tarkoituksena on tarkastella algebraan liittyviä määritelmiä ja tehtäviä erikoisesti matemaattisen kielentämisen näkökulmasta. Ryhmäteorian opiskelu on pitkän matematiikan lukio-opiskelijalle uusi ja abstrakti asia, joten teoriaa lähestytään kevyesti mahdollisia jatko-opintoja matematiikan parissa silmällä pitäen. Tutkielman alussa tarkastellaan matemaattisen kielentämisen taustaa ja sen vaikutusta opiskelijan ja opettajan näkökulmasta. Tällöin matemaattisen kielentämisen käsite tulee lukijalle tutuksi ennen varsinaista teorian käsittelyä. Erikoisesti harjoitustehtävissä matemaattinen kielentäminen konkretisoituu. Uutta asiaa opiskeltaessa on tärkeää käyttää erilaisia havainnollistuskeinoja.Tässä tutkielmassa kuvat ja matemaattista kielentämistä sisältävät harjoitustehtävät auttavat lisäämään ymmärrystä. Myös soveltavat laskuesimerkit tavallisesta arkielämästä motivoivat opiskelijaa. Tutkielman loppuun on koottu kaikkia lukuja käsittävä loppukoe ja sen ratkaisut. Tämä mallikoe on opettajalle suuntaa antava. Myös kaikki harjoitustehtävät ja esimerkit ovat helposti muokattavissa. Perustehtävien lisäksi jokaisen luvun lopussa on soveltavia ja haastaviakin tehtäviä.
Resumo:
Puutarhoista karanneet jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu ovat levinneet laajalti luontoon koko Suomessa. Nämä lajit ovat luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen viihtyisyyttä uhkaavia vieraslajeja. Jättiputket uhkaavat myös suoraan ihmisen terveyttä. Lounais-Suomessa aloitettiin näiden lajien järjestelmällinen kartoitus ja käytännön torjunta jo vuodesta 2008 alkaen. Aiemmista vieraslajihankkeista vuosina 2008-2010 on saatu merkittävästi tietoa jättiputkien, jättipalsamin ja kurtturuusun torjunnasta. Hankkeissa testattiin erilaisia torjuntamenetelmiä, kuten kasvien kitkentää, kaivamista juurineen, peittämistä pressuilla ja kemiallista käsittelyä. Hankkeissa seurattiin eri torjuntatapojen tehokkuutta ja laskettiin niiden kustannuksia. Myös torjuntatyön järjestämisen eri tapoja, kuten urakointi, torjuntatiimi ja talkoot, on seurattu ja niiden kustannuksia arvioitu. Tämä raportti esittää Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueella saatuja kokemuksia ja paikallisesti hyväksi havaittuja toimia jättiputkien, jättipalsamin ja kurtturuusun leviämisen estämisessä, myös vieraslajien torjunnasta aiheutuneita kustannuksia. Toivomme, että raportti antaa eväitä vieraskasvilajien torjunnan suunnitteluun muilla alueilla ja auttaa arvioimaan toimintaan liittyviä kustannuksia. Raportti on osa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja useamman organisaation yhteistyönä toteuttamaa Havina-hanketta (Haitallisten vieraslajien hallinta ja tietoisuuden lisääminen).
Resumo:
Tavoitteena oli selvittää nykyisin käytössä olevia sytytintekniikoita Suomen Puolustusvoimissa. Myös pyrittiin arvioimaan uusien tekniikoiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tutkielmassa esi-tetään sytyttimien jaottelu, rakenne yleisellä tasolla sekä perehdytään hieman tarkemmin sytyttimi-en toimintaperiaatteeseen. Tutkielma toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, lähteinä alan kirjallisuus, elektroniset dokumentit, valokuvat ja internet. Tutkimuksen pääkysymys on: Mikä on suomalaisen kenttätykistön sytyttimien nykytilanne ja tulevaisuudennäkymä? Alakysymykset ovat: Mikä on käytössä olevien sytyttimien jako, rakenne ja toimintaperiaate? Mitä teknisiä innovaatioita on ke-hitteillä sytytintekniikoiden suhteen? Tutkimus rajoittuu vain Suomen tykistössä käytettäviin syty-tintekniikoihin. Tutkimuksessa ei käsitellä raketinheittimissä käytettäviä sytyttimiä. Sytyttimet voidaan nykyiseltään jakaa ainoastaan toimintaperiaatteensa mukaisesti. Niille asetetut vaatimukset ja niiden rakenne riippuvat sytytintyypistä. Kaikille voidaan kuitenkin asettaa niin sanottuja yleisiä vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa valmistamista ja varmistuksia. Sytyttimien toimintaperiaatteiden tunteminen on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Mitään yleissytytintä ei ole olemassa, siksi monenlaiset toimintatavat on hallittava. Turvallisuusvaatimuk-siin kuuluvat myös varmistukset kuljetusta ja käsittelyä varten. Tutkimusten perusteella nykyiset sytyttimet toimintaperiaatteineen säilynevät vähintään seuraavat 30 vuotta. Mekanisoitujen joukkojen yleistyminen ja mahdollinen sodankäynti asutuskeskuksissa tulevat asettamaan uusia haasteita, samoin taloudelliset seikat.
Resumo:
Suomen Ilmavoimien lentokalusto on muuttumassa voimakkaasti: Hawk-kalusto käy läpi mittavaa ohjaamopäivitystä nimeltään UG2, jossa siihen asennetaan nykyaikaiset avioniikkaja navigointijärjestelmät. Koko Ilmavoimien toimintakyky on tällä hetkellä laajenemassa F- 18 Hornet -kaluston MLU2-päivityksessä, jossa kalusto saa kyvyn mm. ilmasta-maahan - toimintaan. Tämä on yksi huomattavista tekijöistä nykyaikaisen suihkuharjoituskoneen vaatimuksia silmälläpitäen, sillä Hawk-koulutuksen tavoitteena on antaa ohjaajalle Hawkvalmiusohjaajakelpuutus sekä luoda edellytykset siirtymiselle Hornet-koulutukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia ja kartoittaa UG2-päivityksen saaneen Hawk-kaluston tuomia muutoksia HW2 taktiseen lentokoulutusohjelmaan. Tutkimus pohjustetaan esittelemällä tarpeet Hawkin ohjaamopäivitykselle sekä sen tärkein sisältö ja ominaisuudet ohjaajan kannalta. Tätä seuraa varsinainen pääluku, eli HW2-koulutusohjelman sisällölliset muutokset UG2-päivityksen myötä. Tutkielman aihetta tarkastellaan tutkimuksessa lentokoulutuksen kehittymisen näkökulmasta. Käsittely tapahtuu Hawkin ohjaamopäivityksen ja HW2- lentokoulutusohjelman muutoksen funktiona. Tutkimuksen tutkimusotteeksi on valittu kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäksi aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Pääasiallisena tiedonkeruumenetelmänä tutkimuksessa on käytetty dokumentteihin perustuvaa tietoa, joista tärkeimpinä lähteinä käytettiin HW2- lentokoulutusohjelmia, aiempia tutkimuksia, yleistä Hawk-kirjallisuutta sekä oppituntimateriaaleja. Aiheen ainutlaatuisuudesta ja tuoreudesta johtuen saatavilla oleva dokumentoitu tieto on kuitenkin melko vähäistä. Tämän vuoksi toisena tiedonkeruumenetelmänä on käytetty haastattelua, sillä siten pystyttiin keräämään faktapohjaista ja kirjoittamatontakin tietoa tutkijan oman analysoinnin lisäksi ja tueksi. Tutkimuksessa käy ilmi, että UG2-päivityksen ansiosta ohjaajan on mahdollista säilyttää hyvä tilannetietoisuus entistä helpommin. Tästä johtuen ohjaajan kapasiteettia voidaan suunnata entistä enemmän myös muihin tärkeisiin osa-alueisiin. Lisäksi päivityksen myötä mahdollistuneet uudet toimintatavat ja –taktiikat ovat madaltaneet Hawk- ja Hornet-koulutuksen välistä kynnystä, jolloin HW2-lentokoulutusohjelman lopputuote, eli Hornetjatkokoulutuskelpoinen ohjaaja, on entistä parempi.
Resumo:
Kansainvälinen kriisinhallinta on yksi puolustusvoimien kolmesta päätehtävästä. Suomi on osallistunut kansainvälisiin rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioihin jo yli puolen vuosisadan ajan. Jokaisessa operaatiossa joukon organisaatio on ollut erilainen, tehtävästä ja mandaatista riippuen. Myös joukkojen koulutuksessa on tapahtunut muutoksia vuosien varrella, lähinnä suoritustasovaatimusten ja edellisistä operaatioista saatujen kokemusten myötä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lessons learned -toimintaa ja sen roolia oppivan organisaation ilmentäjänä ja miten puolustusvoimat asiasta käskee liittyen sotilaallisten kriisinhallintajoukkojen toimintaan. Tutkimuksesta on rajattu pois siviilikriisinhallinnan käsittely. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten puolustusvoimat käskee kriisinhallintajoukon toiminnasta liittyen operaatioista saatujen kokemusten raportointiin ja koulutuksen kehittämiseen. Pääkysymykseen, millaisia oppivan organisaation tunnusmerkkejä puolustusvoimien lessons learned -toiminnasta kriisinhallintajoukkojen osalta on löydettävissä, saadaan vastaus selvittämällä seuraavat alakysymykset: 1. Miten lessons learned -toiminta ilmentää oppivan organisaation mallia? 2. Miten lessons learned -toiminta ilmenee puolustusvoimien toiminnassa ja erityisesti kriisinhallintaoperaatioissa? 3. Mitä puolustusvoimat käskee kriisinhallintajoukoille operaatioalueelta saatujen kokemusten keräämisestä ja kuka/ketkä sen suorittaa/-tavat? Tutkimuksen näkökulma on sotilaspedagoginen. Tutkimuksessa keskitytään kriisinhallintajoukon saamien kokemusten jalostamiseen edelleen koulutukseen lessons learned -toiminnan kautta oppivan organisaation ilmentäjänä. Tutkimus toteutetaan käyttämällä sisällönanalyysimenetelmää paneutumalla kirjallisuuslähteisiin ja vertailemalla niitä. Lisäksi perehdytään Puolustusvoimien asiakirjoihin ja asetuksiin/ normeihin.