Investointi- ja leasinglaskelmien merkitys yritysajoneuvojen hallinnoinnin eri vaihtoehdoissa

Tutkielman aiheena on erilaisten kustannuslaskentamenetelmien vertailu ja niiden käytön merkitys yrityksien ajoneuvoinvestoinneissa. Tutkielmassa selvitetään, mikä osuus leasinglaskelmilla ja investointilaskelmilla on case-yrityksien ajoneuvohankintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tarkastellaan case-yrityksien käytössä olevien laskentamenetelmien ominaisuuksia ja uuden IFRS -tilinpäätösmallin mahdollisia vaikutuksia ajoneuvoinvestointeihin. Tutkimus on toiminta-analyyttinen ja samalla kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenettelynä on käytetty teoriaa sekä haastatteluja. Tutkimuksen tuloksien mukaan case-yrityksissä ajoneuvohankintojen yhteydessä leasingyhtiöiden tekemillä kustannuslaskelmilla on selvästi suurempi osuus kuin yrityksen itse tekemillä investointilaskelmilla. Leasingyhtiöiden laskenta-ajanjakso ei ole sama kuin yrityksien omistamien ajoneuvojen taloudellinen pitoaika. Tämä ero ohjaa yrityksiä käyttämään omia kustannuslaskentamenetelmiä ja tarjoaa mahdollisuuden myös muille perusteille päätettäessä yrityksen ajoneuvojen omistus- ja hallinnointimuodoista.

Pankkitoiminnan riskienhallinta ja riskienhallintaraportointi Puolassa

Tutkimuksessa tarkastellaan julkisesti noteerattujen pankkien riskienhallintaraportoinnin nykykäytäntöä Puolassa. Tutkimus jakaantuu kahteen osaan: Tutkimuksen ensimmäisessä osassa esitellään pankkitoimintaa, pankkitoiminnan riskejä ja riskienhallintaa. Pankkitoiminnan riskejä ovat luotto- ja markkinariskit, lisäksi puhutaan operatiivisista ja ympäristöriskeistä. Tutkimuksen toisessa osassa selvitetään ja kuvataan sitä, millaista on tutkimuksen kohdeyritysten riskienhallinta ja riskienhallintaraportointi, tutkimuksen tarkoituksena on myös verrata pankkien riskienhallintaraportointia keskenään. Tutkimuksen kohteena on 13 Varsovan pörssissä listattua pankkia. Tutkimusaineistona käytetään näiden pankkien vuoden 2005 vuosikertomuksia. Kysymyksessä on laadullinen tapaustutkimus, jolle on tyypillistä kuvaileva ja selittävä tutkimusote. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty pattern matchingiä, jonka avulla tutkitaan aineistosta löytyviä riskienhallintaraportoinnin osatekijöitä/indikaattoreita ja verrataan niitä oletettuihin malleihin. Tutkittujen riskienhallintaraporttien perusteella voidaan todeta, että pankkitoiminnan ydinriskeistä: luotto-, korko-, valuutta- ja likviditeettiriskeistä raportoidaan hyvin. Sen sijaan puutteita löytyy operatiivisten ja ympäristöriskien raportoinnista. Suurin osa pankeista raportoi operatiivisista riskeistä, mutta raportointi on pintapuolista ja analysointi puuttuu. Ympäristöriskeistä raportointi ei ole yleistä. Raportoinnin laajuus ja informatiivisuus vaihtelevat pankkien kesken: Suuret, kansainväliset pankkikonsernit raportoivat riskeistään laajasti ja informatiivisesti, kun taas pienemmillä, kansallisilla pankeilla raportointi jää usean pankin kohdalla suppeaksi. Syitä raportoinnin eroille on monia: Yksi syistä on IFRS-standardien vakiintumaton käyttö pienimmillä, kansallisilla pankeilla verrattuna kansainvälisiin pankkikonserneihin. Kansainvälisillä pankkikonserneilla on paremmat valmiudet raportoida riskienhallinnastaan verrattuna pienimpiin pankkeihin, jotka julkaisivat tilinpäätöksensä ensimmäistä kertaa IFRS-standardien mukaisesti vuonna 2005. Yhtenä selittävänä tekijänäraportoinnin eroille voidaan myös mainita omistuspohja: sijoittajainformaation merkitys on korostunut erityisesti organisaatioissa, joissa on laaja, kansainvälinen omistuspohja. Sen sijaan valtio-omisteisessa yrityksessä sijoittajainformaation merkitys on vähäisempi. Myös yrityskulttuuri vaikuttaa siihen, missä laajuudessa, ja mitä tietoa yritys antaa julkisuuteen. Pankit ovat myös tarkkoja maineestaan, mitä tietoa voidaan julkaista ja mitä vaikutuksia tiedon julkaisemisellaon yrityskuvaan. Sen sijaan pankin koolla ei välttämättä ole vaikutusta riskienhallintaraportoinnin laajuuteen ja informatiivisuuteen.

The Roles of Cultural, Functional and Value Diversity in Innovativeness and Learning

Tutkielman tavoite on tutkia kulttuurista, funktionaalista ja arvojen diversiteettiä, niiden suhdetta innovatiivisuuteen ja oppimiseen sekä tarjota keinoja diversiteetin johtamiseen. Tämän lisäksi selvitetään linjaesimiesten haastattelujen kautta miten diversiteetti case -organisaatiossa tällä hetkellä koetaan. Organisaation diversiteetin tämänhetkisen tilan tunnistamisen kautta voidaan esittää parannusehdotuksia diversiteetin hallintaan. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelmänä käytetään kvalitatiivista focus group haastattelumenetelmää. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuva kulttuurisen, funktionaalisen ja arvojen diversiteetin merkityksistä organisaation innovatiivisuudelle ja oppimiselle sekä löydettiin keinoja näiden diversiteetin tyyppien johtamiseen. Tutkimuksen tärkeä löydös on se, että diversiteetti vaikuttaa positiivisesti organisaation innovatiivisuuteen kun sitä johdetaan tehokkaasti ja kun organisaatioympäristö tukee avointa keskustelua ja mielipiteiden jakamista. Case organisaation tämänhetkistä diversiteetin tilaa selvitettäessä havaittiin että ongelma organisaatiossa ei ole diversiteetin puute, vaan paremminkin se, ettei diversiteettia osata hyödyntää. Organisaatio ei tue erilaisten näkemysten ja mielipiteiden vapaata esittämistä jahyväksikäyttöä ja siksi diversiteetin hyödyntäminen on epätäydellistä. Haastatteluissa tärkeinä seikkoina diversiteetin hyödyntämisen parantamisessa nähtiin kulttuurin muuttaminen avoimempaan suuntaan ja johtajien esimiestaitojen parantaminen.

Tytäryhtiöiden konserniohjaus ja -valvonta kuntakonsernin riskienhallinnassa Case: Imatran kaupunki

Tutkimuksen päätavoitteena olianalysoida Imatran kaupungin konserniohjausta ja -valvontaa tytäryhtiöihin liittyvien riskien hallitsemiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin tytäryhtiöiden konserniohjausta ja sisäistä valvontaa sekä tytäryhtiöihin liittyviä riskejä Imatran kaupunkikonsernissa. Jotta tutkimustavoite saavutettiin alatavoitteina selvitettiin konsernin, konserniohjauksen, sisäisen valvonnan, riskin ja riskienhallinnan käsitteitä sekä yleisesti että kuntaympäristössä. Lisäksi selvitettiin tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettävää COSO-mallia. Tutkimusaineisto jakautui teoreettiseen ja empiiriseen aineistoon. Tutkimuksen teoreettista osuutta varten käytettiinaiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia. Empiirinen aineisto kerättiin haastatteluin ja organisaation tuottamia dokumentteja tutkien. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Tutkimusstrategialtaan tutkimus oli tapaustutkimus (case study), joka tutkii olemassa olevan Imatra-konsernintytäryhtiöiden konserniohjausta ja - valvontaa. Tutkimuksessa analysoitiin yksityiskohtaista ja intensiivistä tietoa konsernin emon näkökulmasta. Todellista elämää kuvaavana tutkimus voidaan luokitella myös kvalitatiiviseksi eli laadulliseksi tutkimukseksi. Tutkimuksen perusteella voin todeta, että kaupunginhallituksen asettamat päämäärät ja tavoitteet ovat Tiian yleisiä ja jäävät konsernitasolle, joten niiden ohjausvaikutus tytäryhtiöihin ei ole kovin suuri. Tytäryhtiöiden heikosta tavoitteiden muotoilusta johtuen myös tytäryhtiöidentarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden valvonta on vähäistä. Sen sijaan tytäryhteisöjen taloudellisten raporttien luotettavuus, lakien ja sääntöjen noudattaminen tulee valvottua tilintarkastusten yhteydessä. Lisäksi sisäisen tarkastuksen resurssien vähäisyyden vuoksi yksikön suorittama tytäryhtiöiden sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi on olematonta. Myös riskienhallinnan kannalta tavoitteiden asettaminen on ollut liian suurpiirteistä ja irrallaan tytäryhtiöiden toiminnasta. Lisäksi haastattelujen mukaan sekä riskikäsite että riskienhallinnan käsite nähdään aivan liian suppeina. Ohjauksen, valvonnan sekä riskienhallinnan kannalta olisi tärkeää, että konsernin tavoitteiden asettamisen jälkeen myös tytäryhtiöille asetettaisiin selkeät mitattavat tavoitteet, joilla on yhteys kaupungin strategioihin. Tulisi myös varmistaa, että konsernissa ja sen tytäryhtiöissä on jatkuva riskien tunnistamistoiminto. Suositeltavaa on, että Imatra-konsernissa käynnistetään kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi.

Peso problem anddevaluation expectations: Evidence from Latin America

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia peso-ongelmaa sekä devalvaatio-odotuksia seuraavissa Latinalaisen Amerikan maissa: Argentiina, Brasilia, Costa Rica, Uruguay ja Venezuela. Lisäksi tutkitaan, onko peso-ongelmalla mahdollista selittää korkojen epäsäännöllistä käyttäytymistä ennen todellisen devalvaation tapahtumista. Jotta näiden tutkiminen olisi mahdollista, lasketaan markkinoiden odotettu devalvaation todennäköisyys tutkittavissa maissa. Odotettu devalvaation todennäköisyys lasketaan aikavälillä tammikuusta 1996 joulukuuhun 2006 käyttäen kahta erilaista mallia. Korkoero-mallin mukaan maiden välisestä korkoerosta on mahdollista laskea markkinoiden devalvaatio-odotukset. Toiseksi, Probit-mallissa käytetään useita makrotaloudellisia tekijöitä selittävinä muuttujina laskettaessa odotettua devalvaation todennäköisyyttä. Lisäksi tutkitaan, miten yksittäisten makrotaloudellisten muuttujien kehitys vaikuttaa odotettuun devalvaation todennäköisyyteen. Empiiriset tulokset osoittavat, että tutkituissa Latinalaisen Amerikan maissa oli peso-ongelma aikavälillä tammikuusta 1996 joulukuuhun 2006. Korkoero-mallin tulosten mukaan peso-ongelma löytyi kaikista muista tutkituista maista lukuun ottamatta Argentiinaa. Vastaavasti Probit-mallin mukaan peso-ongelma löytyi kaikista tutkituista maista. Tulokset osoittavat myös, että korkojen epäsäännöllinen kehitys ennen varsinaista devalvaatiota on mahdollista selittää peso-ongelmalla. Probit-mallin tulokset osoittavat lisäksi, että makrotaloudellisten muuttujien kehityksellä ei ole mitään tiettyä kaavaa liittyen siihen, kuinka ne vaikuttavat markkinoiden devalvaatio-odotuksiin Latinalaisessa Amerikassa. Pikemmin vaikutukset näyttävät olevan maakohtaisia.

Kulu- ja verotehokkuus rahastojen rahastoissa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia kulu- ja verotehokkuutta rahastojen rahastoissa. Tutkimus ontoteutettu yhteistyössä Sampo Rahastoyhtiö Oy:n kanssa. Tutkimuksessa verrataan, miten rahastojen rahastot ovat menestyneet suhteessa yksittäisen sijoittajan itse rakentamaan portfolioon. Tutkimuksessa on käytetty mallirahastona Sampo Kompassi 50 Kasvu -rahastoa. Alkuperäisen rahaston ympärille on rakennettu kuusi Kompassi 50 -rahastoa jäljittelevää rahastoportfoliota. Rahastoportfoliot on rakennettu joko merkitsemällä suoraan yksittäisiä rahastoja tai hyödyntämällä sijoitusvakuutusta. Tutkimus perustuu Sampo Rahastoyhtiö Oy:n tilastoihin kahden vuoden ajanjaksolta. Tutkimustulosten perusteella vertaillaan eri sijoitusvaihtoehtojentuottoja, palkkioita, veroja, riskejä sekä tuotto-riskisuhdetta. Tutkielma jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosuuden tarkoituksena on johdattaa lukija sijoitusrahastojen maailmaan. Samassa osiossa syvennytään lisäksi tutkimuksen kannalta oleellisiin tekijöihin: tuottoon ja riskiin,palkkioihin sekä verotukseen. Tutkielman empiirisessä osassa selvitetään vastausta tutkimusongelmaan matemaattisia laskelmia hyväksikäyttäen. Kyseisestä aiheesta ei ole aiempia empiirisiä tutkimuksia.

Kansainvälistymistukien vertailututkimus

Tutkimuksen tarkoituksenaoli selvittää kansainvälistymistukien käyttöä eri Euroopan maissa. Tarkempaan tutkimukseen otettiin Saksan kaikki osavaltiot ja Ruotsi. Samalla selvitettiin myös niitä kansainvälisen kaupan sääntöjä ja määräyksiä, joita asetetaan, jotta tuet eivät vääristä kilpailua. Tällä tavalla oli tarkoitus löytää uusia 'hyviä käytäntöjä, Suomen seuraavan EU-ohjelmakauden ohjelmien kehittämiseksi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että eri maat ja alueet painottavat yritystensä viennin- tai kansainvälistymisen tukemista eri lailla. Joillain alueille ei ole juuri minkäänlaista tukiohjelmaa, kun taas varsinkin Saksassa tukiohjelmatovat laajoja. Yhteistä kaikille ohjelmille on, että tukipäätökset ovat usein pienempiä kuin Suomessa. Toisaalta Suomessakin päätöksien koot ovat yleensä huomattavasti pienempiä kuin olisi mahdollista lain perusteella tehdä. Kokonaisuutena Suomen järjestelmä toimii hyvin ja sen avulla voidaan nytkin saavuttaa hyviä tuloksia. Jatkossa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että kehitämme ohjelmia erityisesti pienimpien yritysten kansainvälistymistä varten.

Optiojärjestelyt HelsinginPörssin pankit- ja rahoitustoimialalistan yrityksissä 1996-2004

Tiivistelmä Tekijä: Veikko Huhta Nimi: Optiojärjestelyt Helsingin Pörssin pankit- ja rahoitustoimialalistan yrityksissä 1996-2004 Osasto: Kauppatieteiden osasto Vuosi: 2005 Pro gradu-tutkielma. Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto. 84 sivua, 8 kuviota, 1 taulukko, 5 liitettä. Tarkastajina professori Jaana Sandström ja professori Ulla Kotonen Hakusanat: Optiojärjestelyt, omistajalähtöinen johtaminen, agenttiongelma, pankit- ja rahoitustoimiala Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia optiojärjestelyjä HelsinginPörssin pankit- ja rahoitustoimialan yrityksissä on käytössä. Optiojärjestelyjätutkittiin ensinnä tarkastelemalla niiden omistajille aiheuttamaa diluutiovaikutusta. Seuraavaksi tarkastelun kohteena olivat option merkintähinta, optiojärjestelyn voimassaoloaika sekä osinkokorjaus. Optiojärjestelyjen toimivuutta tutkittiin tunnuslukujen ja yrityksen markkina-arvon näkökulmasta. Optiojärjestelyn taustalla olevia tavoitteita tutkittiin omistusrakenteen näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena olevat yritykset olivat Sampo Oyj, OKO Oyj, CapMan Oyj sekä Ålandsbanken Ab. Pankit- ja rahoitustoimiala ei ole ns. suurten tuotto-odotusten toimiala. Tasainen osingonjako on optiojärjestelyjen ehtojen valossa omistajille tärkeää. Toimialalla optiojärjestelyjen ensisijainen tehtävä näyttää olevan sitouttaa avainhenkilöitä yritykseen. Vain yhdessä yrityksessä omistajat voivat olla markkina-arvon kehitykseen tyytyväisiä. Omistuksen ja johdon yhdistyminen johtaa optiojärjestelyillä tavoiteltavaan suureen sitouttamisvaikutukseen. Omistusrakenne osoittautui suureksi selittäjäksi optiojärjestelyjen ehtoja asetettaessa.

The Boundaries of the Firm from the Extended Transaction Cost Economics Point of View - Empirical Study

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yrityksen rajoja laajennetun transaktiokustannusteorian näkökulmasta. Tutkimus oli empiirinen tutkimus, jossa tutkittiin viittä toimialaa. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata paperiteollisuutta teräs-, kemian-, ICT- ja energiateollisuuteen. Aineisto empiiriseen osioon kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimus osoitti, että laajennettu transaktiokustannusteoria soveltuu hyvinyrityksen rajojen määrittelyyn. Staattinen transaktiokustannusteorian selitysaste ei ole riittävä, joten dynaaminen laajennus on tarpeellinen. Tutkimuksessa ilmeni, että paperiteollisuudella verrattuna muihin toimialoihin on suurimmat haasteet tehokkaiden rajojen määrittämisessä.

Nykyaikaisten ohjelmistotuotannon menetelmien hyödyntäminen pk-yritysten sovelluskehityksessä

Ketterillä menetelmillä tarkoitetaan erilaisista hyväksi havaituista ohjelmistotuotannon menetelmistä luotua sekä teoreettista että käytännöllistä viitekehystä. Nykyaikaiset ohjelmistotuotannon menetelmät, ketterät menetelmät ja käytettävyyssuunnittelu, vievät ohjelmistokehitystä kohtiasiakaslähtöisempää lähestymistapaa. Ohjelmien laadun takaamiseksi asiakas osallistuu tiiviisti jo ohjelmiston tuotantovaiheessa, jolloin turhilta ominaisuuksilta ja vääriltä ratkaisuilta vältytään paremmin. Tässä työssä käsitellään tapoja, joilla pk-yritys voisi parantaa toimintaansa ja saavuttaa siten kilpailuetua sovelluskehityksessä. Pk-yritys on suurempia yrityksiä paremmassa asemassa siinä, että se on luontaisesti ketterä ja nopea käännöksissään, mutta siltä puuttuu perinteet ohjelmistokehityksessä ja siksi käytössä voi olla kehittymättömiä ratkaisuja. Yrityksissä ohjelmistotuotannon muuttaminen kohti ketterämpiä menetelmiä ei ole mahdotonta, mutta se vaatii sekä työntekijöiltä että sidosryhmiltä halua ja sitoutumista kehitykseen. Jos edellä mainittuja asioita ei löydy, ei ketteriin menetelmiin siirtyminen ole järkevää, vaan yrityksen kannattaa pitäytyä nykyisissä menetelmissä ja kehittää niitä. Työssä käsitellään myös käytettävyyden suunnittelua ja sen toteutusta hyvin pienin muutoksin perinteisiin työtapoihin. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, etteivät pk-yrityksen voimavarat riitä täysimittaiseen käytettävyyssuunnitteluun, siksi työssä ehdotetaan keveitä ratkaisuja, joilla voidaan kuitenkin huomattavasti parantaa ohjelmiston käyttökokemusta.

OSINKOJENJAKO: Helsingin pörssin toimialakohtainen osingonjakopolitiikka

Tutkielmani päätavoitteena on selvittää onko jokin Helsingin Pörssin kymmenestä toimialasta jakanut suhteessa enemmän osinkoja tulokseen nähden kuin toinen toimiala vuosien 2001-2005 välillä. Empiirisessä osassa tutkimusta käytetään johtopäätöksien muodostamisessa varianssianalyysiä. Testausmenetelmänä ovat kuvailevien tunnuslukujen lisäksi Tamhane K2 - sekä Kruskal- Wallis -testit. Aluksi tutkimuksessa on perehdytty teoriapohjalta yrityksien osingonjakopolitiikkaan ja tekijöihin, jotka vaikuttavat yrityksien maksamaan payout ratioon eli osinko/tulos -tunnuslukuun. Tämän jälkeen teoriaosuus jatkuu target payot ration ja tähän mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden tarkasteluna. Tutkimustuloksien mukaan Helsingin Pörssin toimialojen kesken - pois lukien energia, informaatioteknologia ja terveydenhuolto ¿ ei ole merkittävää keskiarvolista eroa. Toimialojen sisällä vaihtelua payout ration maksamisen suhteen esiintyy kuitenkin reilusti. Osakkeiden ostaja ei voi tehdä osakkeiden ostopäätöstä toimialan perusteella.

Patenttien arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä verotuksessa ja yritysjärjestelytilanteissa

Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millaisia kysymyksiä patenttien arvonmääritykseen liittyy verotuksen kannalta yritysjärjestelytilanteissa. Tutkimus on deskriptiivinen, kvalitatiivinen ja normatiivinen. Yritysjärjestelytilanteet toteutettuina verolakien mukaan ovat purkautumista lukuun ottamatta veroneutraaleja tapahtumia, jolloin osapuolille ei synny verotettavaa tuloa. Jos puolestaan yritysjärjestelyjä ei toteuteta elinkeinoverolainmukaan, realisoituu verotettavaa tuloa. Tällöin patentitkin arvostetaan elinkeinoverolain mukaan käypään arvoon. Patenttien käyvän arvon määritykseen ei ole yhtä ja oikeaa tapaa. Kuitenkin tuottoarvoon perustuvia arvonmääritystapoja pidetään parhaimpina. Patenttien arvonmääritykseen liittyviä kysymyksiä yritysjärjestelyiden verotuksen kannalta ovatkin, miten säilyttää veroneutraalius sekä miten käypä arvo määritetään, jos veroneutraaliutta ei voida säilyttää.

Pienten osakeyhtiöiden tilintarkastusvelvollisuuden poistaminen

Tämän tutkimuksen ongelmana oli, mitä vaikutuksia pienelle osakeyhtiölle koituisi tilintarkastusvelvollisuuden poistamisesta. Tutkimuksenpäätavoitteena oli selvittää, mitä hyötyjä ja haittoja yhtiölle seuraisi tästä. Alatavoitteina oli määrittää pienyritys sekä selvittää tilintarkastuksen tehtävät, pienyritysten tilintarkastuksen erityispiirteet sekä tilintarkastukseen kohdistuvat vaatimukset. Tutkimusmenetelmä oli kirjallisuuteen perustuva, kuvaileva ja vaikutuksia ymmärtämään pyrkivä.Kirjallisuuden avulla selvitettiin tilintarkastuksen tehtävää ja siihen kohdistuvia vaatimuksia. Ammattilehtikirjoittelun avulla etsittiin tilintarkastuspakon poistamisen hyötyjä ja haittoja pienelle osakeyhtiölle. Tutkimus osoitti, että pienen osakeyhtiön omistajien ja johdon kannalta ajateltuna tilintarkastuspakosta voitaisiin luopua. Turha kustannus jäisi pois. Muiden sidosryhmien, kuten verohallinnon ja velkojien, kanssa luottamussuhde kärsisi. Nämä eivät enää luottaisi yritykseen. Tästä voisi seurata muun muassa verotarkastuksia ja erilaisia lisäkustannuksia yhtiölle. Lisäksi johdon tekemät verovilpit, kirjanpidon laiminlyönnit ja tahattomat virheet voisivat lisääntyä. Tutkimuksen tulokset perustuvat lähinnä spekulointiin, sillä tällaisesta ei ole aiempaa kokemusta Suomessa eikä Pohjoismaissa.

Syttyminen ja palamisen eteneminen partikkelikerroksessa

Syttymistä ja palamisen etenemistä partikkelikerroksessa tutkitaan paloturvallisuuden parantamista sekä kiinteitä polttoaineita käyttävien polttolaitteiden toiminnan tuntemista ja kehittämistä varten. Tässä tutkimuksessa on tavoitteena kerätä yhteen syttymiseen ja liekkirintaman etenemiseen liittyviä kokeellisia ja teoreettisia tutkimustuloksia, jotka auttavat kiinteäkerrospoltto- ja -kaasutus-laitteiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Työ on esitutkimus sitä seuraavalle kokeelliselle ja teoreettiselle osalle. Käsittelyssä keskitytään erityisesti puuperäisiin polttoaineisiin. Hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet sekä kiinteiden jätteiden energiakäytön lisääminen ja kaatopaikalle viennin vähentäminen aiheuttavat lähitulevaisuudessa kerrospolton lisääntymistä. Kuljetusmatkojen optimoinnin takia joudutaan rakentamaan melko pieniä polttolaitoksia, joissa kerrospolttotekniikka on edullisin vaihtoehto. Syttymispisteellä tarkoitetaan Semenovin määritelmän mukaan tilaa ja ajankohtaa, jolloin polttoaineen ja hapen reaktioissa muodostuva nettoenergia aikayksikössä on yhtäsuuri kuin ympäristöön siirtyvä nettoenergiavirta. Itsesyttyminen tarkoittaa syttymistä ympäristön lämpötilan tai paineen suurenemisen seurauksena. Pakotettu syttyminen tapahtuu, kun syttymispisteen läheisyydessä on esimerkiksi liekki tai hehkuva kiinteä kappale, joka aiheuttaa paikallisen syttymisen ja syttymisrintaman leviämisen muualle polttoaineeseen. Kokeellinen tutkimus on osoittanut tärkeimmiksi syttymiseen ja syttymisrintaman etenemiseen vaikuttaviksi tekijöiksi polttoaineen kosteuden, haihtuvien aineiden pitoisuuden ja lämpöarvon, partikkelikerroksen huokoisuuden, partikkelien koon ja muodon, polttoaineen pinnalle tulevan säteilylämpövirran tiheyden, kaasun virtausnopeuden kerroksessa, hapen osuuden ympäristössä sekä palamisilman esilämmityksen. Kosteuden lisääntyminen suurentaa syttymisenergiaa ja -lämpötilaa sekä pidentää syttymisaikaa. Mitä enemmän polttoaine sisältää haihtuvia aineita sitä pienemmässä lämpötilassa se syttyy. Syttyminen ja syttymisrintaman eteneminen ovat sitä nopeampia mitä suurempi on polttoaineen lämpöarvo. Kerroksen huokoisuuden kasvun on havaittu suurentavan palamisen etenemisnopeutta. Pienet partikkelit syttyvät yleensä nopeammin ja pienemmässä lämpötilassa kuin suuret. Syttymisrintaman eteneminen nopeutuu partikkelien pinta-ala - tilavuussuhteen kasvaessa. Säteilylämpövirran tiheys on useissa polttosovellutuksissa merkittävin lämmönsiirtotekijä, jonka kasvu luonnollisesti nopeuttaa syttymistä. Ilman ja palamiskaasujen virtausnopeus kerroksessa vaikuttaa konvektiiviseen lämmönsiirtoon ja hapen pitoisuuteen syttymisvyöhykkeellä. Ilmavirtaus voi jäähdyttää ja kuumankaasun virtaus lämmittää kerrosta. Hapen osuuden kasvaminen nopeuttaa syttymistä ja liekkirintaman etenemistä kunnes saavutetaan tila, jota suuremmilla virtauksilla ilma jäähdyttää ja laimentaa reaktiovyöhykettä. Palamisilman esilämmitys nopeuttaa syttymisrintaman etenemistä. Syttymistä ja liekkirintaman etenemistä kuvataan yleensä empiirisillä tai säilyvyysyhtälöihin perustuvilla malleilla. Empiiriset mallit perustuvat mittaustuloksista tehtyihin korrelaatioihin sekä joihinkin tunnettuihin fysikaalisiin lainalaisuuksiin. Säilyvyysyhtälöihin perustuvissa malleissa systeemille määritetään massan, energian, liikemäärän ja alkuaineiden säilymisyhtälöt, joiden nopeutta kuvaavien siirtoyhtälöiden muodostamiseen käytetään teoreettisella ja kokeellisella tutkimuksella saatuja yhtälöitä. Nämä mallinnusluokat ovat osittain päällekkäisiä. Pintojen syttymistä kuvataan usein säilyvyysyhtälöihin perustuvilla malleilla. Partikkelikerrosten mallinnuksessa tukeudutaan enimmäkseen empiirisiin yhtälöihin. Partikkelikerroksia kuvaavista malleista Xien ja Liangin hiilipartikkelikerroksen syttymiseen liittyvä tutkimus ja Gortin puun ja jätteen polttoon liittyvä reaktiorintaman etenemistutkimus ovat lähimpänä säilyvyysyhtälöihin perustuvaa mallintamista. Kaikissa malleissa joudutaan kuitenkin yksinkertaistamaan todellista tapausta esimerkiksi vähentämällä dimensioita, reaktioita ja yhdisteitä sekä eliminoimalla vähemmän merkittävät siirtomekanismit. Suoraan kerrospolttoa ja -kaasutusta palvelevia syttymisen ja palamisen etenemisen tutkimuksia on vähän. Muita tarkoituksia varten tehtyjen tutkimusten polttoaineet, kerrokset ja ympäristöolosuhteet poikkeavat yleensä selvästi polttolaitteiden vastaavista olosuhteista. Erikokoisten polttoainepartikkelien ja ominaisuuksiltaan erilaisten polttoaineiden seospolttoa ei ole tutkittu juuri ollenkaan. Polttoainepartikkelien muodon vaikutuksesta on vain vähän tutkimusta.Ilman kanavoitumisen vaikutuksista ei löytynyt tutkimuksia.

Developing Support for Scenario Process: A Scenario Study on Lappeenranta University of Technology from 2006 to 2016

Epävarmuus ei ole outoa enää julkishallinon alueellakaan. Globalisaation,tietotalous ja muut yksityissektoria ravistelleet ilmiöt ovat lisänneet mielenkiintoa erilaisiin tekniikoihin joilla voidaan lievittää epävarmuudesta aiheutuvia ongelmia. Tämä raportti kuvailee skenaariosuunnittelun käyttöä eräänä mahdollisuutena epävarmuuden hallintaan julkishallinnossa ja yksityissektorilla. Raportti sijoittuu samaan skenaariotutkimuksen jatkumoon edellisten LTY:ssä toteutettujen skenaariotutkimusten kanssa. tutkimus valottaa tutkimuksen ja käytännön työn nykytilaa helposti hyödynnettävässä muodossa. Rapostin kontribuutio on kuvata tutkimukseen perustuva tuettu skenaarioprosessi ja syntyneet skenaariot, keskittyen prosessin tukemiseen eri menetelmin.