Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen liiketoiminnan vaikutus yrityksen kannattavuuteen

Tässä Pro Gradu -tutkielmassa tutkittiin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisen liiketoiminnan vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Tutkimuksessa mukana olleet yritykset jaettiin neljään luokkaan kestävän kehityksen suorituskyvyn perusteella ja näiden luokkien välisiä kannattavuuseroja tarkasteltiin tilastollisia menetelmiä käyttäen. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida sanoa kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan johtavan parempaan kannattavuuteen.

Yrityksen kasvun keskiössä on yritys itse – pk-yritysten kasvutekijät ja niiden vaikutus kasvuun STX Turun telakan alihankkijaverkostossa

Tutkijoita ja käytännön liikkeenjohtajia on kiinnostanut jo vuosikymmeniä, miksi toiset yritykset kasvavat ja toiset eivät. Vaikka kysymykseen ei ole löydetty yksiselitteistä vastausta, osin siksi, koska kasvua voidaan tarkastella määrällisestä tai laadullisesta näkökulmasta, on tutkimuksissa silti löydetty monia kasvaville yrityksille tyypillisiä yhdistäviä tekijöitä, esimerkiksi strategian sopivuus, resurssien riittävyys ja kasvumotivaatio. Yritysten kasvua voidaan tarkastella 1) kasvun mahdollistajien, eli kasvun taustatekijöiden, 2) kasvuprosessin, eli kasvun yritystason seurausten, tai 3) näiden molempien näkökulmasta. Kasvu voidaan teoriatasolla määritellä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden tulokseksi: kasvuun tarvitaan sekä motivaatiota että kykyä toteuttaa kasvu käytännössä. Kasvun eli tavoitellun käytöksen välissä on käytöksen kontrolli eli resurssit ja mahdollisuudet. Tutkimuksessa selvitetään kvantitatiivista tutkimusotetta hyödyntäen, miten yrittäjä/yksilö, yritys ja ympäristön kasvun taustatekijöinä vaikuttavat yritysten liikevaihdon kasvuun. Tutkimuksen kohdejoukkona on STX Turun telakan muodostama alihankintaverkosto ja verkoston pk-yritykset (kolmesta kriteeristä enintään kaksi sää täyttyä: liikevaihto alle 50 miljoonaa, työntekijämäärä alle 250 ja/tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa). Yrityksen kasvu määriteltiin tutkimuksessa yritysten neljän viimeisimmän tilikauden liikevaihdon kasvun keskiarvoksi. STX Turun telakan 384 alihankkijalle lähetettiin kyselylomake yrityksen kasvua koskien. Kyselyyn vastasi 69 yritystä, jolloin vastausprosentiksi muodostui noin 18 %. Tilastolliseen analyysiin valittiin 48 yritystä eli noin 70 % vastaajista. Keskeisin tutkimustulos oli, että yritys yksin selittää noin 40 % kasvun vaihtelusta. Kasvuun vaikuttivat yrityksen sisällä erityisesti: 1) yrityksen tuotekehitysmenot suhteutettuna liikevaihtoon, 2) erottuvat ja monimutkaiset tuotteet sekä 3) yrityksen keskittyminen tuotevalmistukseen. Kun kaikkia kolmea kasvun taustatekijää tutkittiin yhdessä, korostuivat edelleen yrityksen tuotekehitys, kehittyneet ja monimutkaiset tuotteet, tuotteisiin suuntautunut liiketoiminta, mutta myös kasvun seurauksena odotettu toiminnan mahdollisuus valvoa ja kontrolloida toimintaa enenevässä määrin.

Yrityksen kunnossapitoyksikön työkalutoimintojen kehitysvaihtoehdot

Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli löytää tehokkain ja järkevin tapa organisoida yrityksen kunnossapitoyksikön työkalutoiminnot. Tavoitteena oli saada aikaan uusi toimintamalli, jonka avulla saavutetaan toiminnallinen ja kustannustehokas työkalutoiminta. Tutkimus toteutettiin konstruktiivisella tutkimusotteella. Työn teoriaosuus koostuu pääasiassa teollisuuden kunnossapitoa käsittelevistä tutkimuksista, artikkeleista ja kirjoista. Teoriaosuudessa käsitellään myös kunnossapidon ulkoistamista sekä siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Teoriaosuudessa käsiteltiin lyhyesti myös varastonhallintaa. Empriaosuus on kerätty yrityksen toiminnanohjausjärjestelmien avulla sekä tutustuen työkalutoimintoihin ja sen erityispiirteisiin. Tutkimuksen alussa selvitettiin nykyisen toiminnan erityispiirteet, ongelmat ja kehittämiskohteet. Näille ongelmille ja kehittämiskohteille etsittiin järkevät ratkaisut ja kehitettiin toimintasuunnitelma, jonka avulla yritys pääsee tavoiteltuun tehokkaaseen toimintamalliin.

Strategia vuosille 2012-2015 : Uudenmaan ELY-keskus : Aktiivinen toimija maaseudulta metropoliin

Uudenmaan ELY-keskuksen strategia vuosille 2012 - 2015.

Strategia vuosille 2012-2015 : Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset luovat kestävää hyvinvointia

ELY-keskuksen strategiaesite.

Virtuaaliyhteisöjen uhat ja mahdollisuudet yrityksen viestinnän näkökulmasta

Viime vuosikymmenen saatossa teknologian kehittyminen ja uudet sähköiset työkalut ovat muuttaneet huomattavasti ihmisten välistä kommunikointia ja tiedonjakamista. Vuorovaikutteinen tiedonjakaminen ei ole enää aika- ja paikkarajoitteisia, vaan yhä useammat keskustelut käydään virtuaalisessa ympäristössä. Osa niistä on yritysten sisäisiä verkostoja, mutta suurin osa keskusteluista käydään kuitenkin epäformaalissa muodossa yksityisten ihmisten parissa. Blogit, foorumit, yhteisö- ja paikannuspalvelut, RSS sekä wikit ovat pieni osa virtuaalisista työkaluista, mutta nykyaikaisten yritysten näkökulmasta elintärkeitä kestävän kilpailuedun kannalta. Tässä tutkielmassa selvitettiin case-yrityksen, Lappeenrannan kaupungin, Facebook-yhteisöä, sen ominaispiirteitä ja kehittymistä nykymuotoonsa. Tutkielman tarkoituksena oli rakentaa käsitys, joka tukee yritysten päätöksentekoa sekä helpottaa uhkakuvien ja mahdollisuuksien keskinäistä vertaamista.

Yrityksen koko ja book-to-market ilmiöt Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee yrityksen kokoon ja book-to-market arvoon perustuvia anomalioita Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla. Tutkimuksen kohteena on epänormaalien tuottojen saavuttaminen kyseisten anomalioiden kautta erityisesti finanssikriisin aikana. Osakeportfolioiden analysointi tapahtuu pääasiassa Fama-French kolmifaktorimallin avulla.

Asiakasohjautuvan kokoonpanon vaikutus huonekalualan yrityksen kannattavuuteen

Työn tavoitteena oli selvittää, miten tuotantomuodon muutos varasto-ohjautuvasta ns. litteiden pakettien tuotannosta asiakasohjautuvaan kokoonpanoon, vaikuttaa tutkittavan tuoteryhmän kannattavuuteen. Tutkimuksen avulla pyrittiin saamaan vastaukset kysymyksiin: Kuinka paljon varastoon sitoutunut pääoma pienenee? Riittääkö nykyinen tuotantokapasiteetti uudessa mallissa? Miten tuotantoa ja varastoja ohjataan uudessa mallissa? Tutkimus koostuu teorian tarjoamien keinojen ja syiden soveltamisesta kohdeyrityksen tarpeisiin ja muutoksen laskennallisen kannattavuuden selvityksestä, jota mitataan absoluuttisen ja suhteellisen mittarien avulla. Lisäksi teorian avulla luodaan periaatteellinen malli uuden tuotantomuodon kapasiteetinhallinnalle sekä tuotannon- ja varastonohjaukselle. Saadut tulokset osoittavat, että tuotantomuodon muutos lisää yrityksen suhteellista kannattavuutta ja mahdollistaa absoluuttisen kannattavuuden lisäyksen, joka riippuu vapautuvien resurssien uudelleenohjauksesta. Lisäksi voidaan todeta, että tutkimuksessa laadullisina muuttujina pidetyt kuljetuskustannukset ja asiakastyytyväisyys, eivät ole lähtökohtainen este muutokselle.

Ulkomaalaisen yrityksen verkostosuhteet Venäjällä

Tutkimuksen tavoitteena on konkreettisen yritysverkoston avulla selvittää, minkälaisia ovat ulkomaalaisen yrityksen potentiaaliset kumppanit ja yritysten väliset suhteet Venäjällä. Toisena tavoitteena on kuvata käytännön työelämään sopivalla menetelmällä riittävän kokonaisvaltaisesti yritysverkoston kumppanit sekä kumppaneiden ja kärkiyrityksen väliset suhteet. Samalla tarkastellaan yritysten välisten suhteiden riskejä. Selvitysmenetelmällä pyritään nopeuteen ja ketteryyteen ja sen tavoitteena on lisätä ulkomaisen johdon käsitystä yritysverkostosta johdon päätöksentekoa varten. Tutkimus jakaantuu teoria tarkasteluun ja yhden Venäjällä toimivan ulkomaisen yrityksen osto-osaston verkostoa selvittävään empiiriseen osaan. Teoriatarkastelussa selvitetään erilaisia lähestymistapoja ja laajempia viitekehyksiä yritysverkostojen tutkimukseen. Teoriatarkastelun perusteella valittiin viitekehykset yrityskumppaneiden ja yritysten välisen suhteen sekä riskien arviointiin. Empiirisen osan tutkimus toteutettiin haastattelukyselytutkimuksena perustuen näihin viitekehyksiin. Yrityskumppaneita ja yritysten välisiä suhteita tarkastellaan tilastollisin menetelmin ja riskejä arvioidaan laadullisella tutkimusotteella. Tutkimustulokset vastaavat monelta osin liiketoimintakulttuurista ja –ympäristöstä saatua kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvaa käsitystä. Verkostoitumisen kulmakivet ovat hyvin toimivat ja määritellyt vaihdannan liiketoiminta- ja tukiprosessit, hyvin tunnetut kumppanit ja tälle perustalle rakennetut sosiaaliset suhteet sekä liiketoimintaympäristöön ja –kulttuuriin soveltuvat yhteistyökompetenssit. Tutkitun yritysverkoston yhteistyösuhteet voidaan jakaa hierarkkiseen organisaatiokumppanuuteen, toimittajakumppanuuteen, luottamukseen perustuvaan markkinaehtoiseen suhteeseen ja opportunistiseen markkinasuhteeseen. Hyviä yhteistyökumppaneita ja –suhteita löytyy taustaltaan erilaisista toimittajista. Tutkimuksessa käytetyt viitekehykset toimivat hyvin erityisesti yrityskumppanin arvioinnissa. Yritysten välisen suhteen arviointiin käytetyn viitekehyksen ongelmat liittyivät lähinnä erilaiseen liiketoimintakulttuuriin ja käsitykseen yritysten välisestä strategisesta suhteesta. Riskit liittyivät toimitussuhteeseen useammin kuin omaan organisaatioon tai toimittajaan.

Liiketoimintamalli ja yrityksen menestyminen : vertaileva analyysi henkilöstöpalveluyrityksistä

Liiketoimintamalleja mallintamalla voidaan kuvailla tarkasti yrityksen arvon luonnin, toimittamisen ja lukitsemisen prosesseja, mikä tarjoaa kokonaisvaltaisen ymmärryksen yrityksen liiketoiminnasta. Lisäksi yritysten liiketoimintamalleja voidaan vertailla keskenään ja täten osoittaa, minkälaiset liiketoimintamallit johtavat menestykseen. Tässä tutkimuksessa käsitellään Suomessa toimivien henkilöstöpalveluyritysten liiketoimintamalleja ja menestystä. Henkilöstöpalveluyritysten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti, mutta samaan aikaan alan liikevaihto on keskittynyt yhä harvemman toimijan käsiin. Tarkastelemalla sekä suurien että pienempien henkilöstöpalveluyritysten liiketoimintamalleja voidaan osoittaa, minkälaiset asiat johtavat alalla menestymiseen. Tutkimuksen kohteena ovat viisi Suomessa toimivaa henkilöstöpalveluyritystä. Barona, Opteam ja Eilakaisla kuuluvat alan kymmenen suurimman toimijaan joukkoon, kun taas Extremely Nice Job ja StudentWork Sharper ovat pienempiä toimijoita. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty haastattelemalla puolistrukturoidusti jokaisen tapausyrityksen johdon edustajaa sekä Henkilöstöpalveluyritysten Liiton asiantuntijaa. Aineisto on ensin luokiteltu teoreettisen analyysiviitekehyksen avulla tapausyrityskohtaisesti liiketoimintamallien muotoon, jonka jälkeen liiketoimintamalleja on verrattu toisiinsa. Liiketoimintamallien avulla on pystytty osoittamaan, minkälaisia asiakkaita henkilöstöpalveluyritykset valitsevat, minkälaisella tarjoomalla ne palvelevat näitä asiakkaita, minkälaisia resursseja, verkostoja ja organisaatiorakenteen ne omaavat sekä miten ne tuottavat itselleen voittoja arvon luonnin ja toimittamisen prosesseissa. Menestyneiden henkilöstöpalveluyritysten liiketoimintamallit eroavat muiden toimijoiden liiketoimintamalleista useassa eri liiketoimintamallin komponentissa. Tärkeintä näyttää kuitenkin olevan sisäisesti eheän liiketoimintamallin luominen ja sen toteuttaminen päivittäisessä liiketoiminnassa. Eheän liiketoimintamallin luontiin voidaan vaikuttaa strategialla, jota käytetään sekä liiketoimintamallin yksittäisten komponenttien että kokonaisuuden suunnitteluun. Henkilöstöpalveluyritysten liiketoimintamallit eivät kuitenkaan aina näytä syntyneen ainoastaan suunnitellun strategian pohjalta, vaan varsinkin suurimpien henkilöstöpalveluyritysten liiketoimintamallien rakentumisessa on piirteitä kehkeytyvästä strategiasta.

Yrityskuva ja sen merkitys rekrytointiprosessissa yrityksen näkökulmasta

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen vaikutus yrityskuvalla on yrityksen rekrytointiprosessiin. Yrityskuva- ja rekrytointikirjallisuuden pohjalta luotiin tutkimukselle viitekehys, jonka pohjalta yrityskuvan ja rekrytointiprosessin välistä suhdetta analysoitiin. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin tapaustutkimuksena kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Kohdeyrityksenä toimi Gigantti Oy Ab, ja tiedonkeruu toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla yhteensä kolmessa Gigantin myymälässä sekä pääkonttorilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että yrityskuva vaikuttaa yrityksen kiinnostavuuteen ja positiivinen yrityskuva lisää hakijamääriä. Myös yrityksen tapa suorittaa rekrytointinsa vaikuttaa yrityksen yrityskuvaan, sillä se muokkaa hakijoiden mielikuvia yrityksestä.

Strategia kulissien takana: laitosteatterin strategian diskursiivinen rakentuminen

Aikamme strategisen johtamisen diskurssi nojautuu siihen, että menestykseen pyrkimisessä on hyödyllistä käyttää strategista johtamista ja siihen liittyviä toimintoja. Strategian avulla yritykset määrittelevät, mikä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista, mutta teatteri on organisaatio, jota ei perinteisesti johdeta liiketalousoppien mukaisesti. Sen menestystä ei mitata vain rahassa, vaan teatterin tulee ottaa huomioon toiminnassaan myös taiteelliset aspektit. Strategia muotoillaan eri lähtökohdista kuin yrityksissä ja siksi sen merkitys on toisenlainen teatterin sosiaaliselle todellisuudelle. Tässä tutkimuksessa kuvataan strategian rakentumista teatterin toimijoiden puheessa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla teatterin toimijoita ja analysoimalla haastatteluaineistoa kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta. Aineistosta erottui kaksi kontekstia. Julkisessa kontekstissa strategia tulkittiin kaupungin hallinnon laatimaksi dokumentiksi, ja strategia rakentui viiden verrattain negatiivisen diskurssin kautta. Yksityisessä kontekstissa strategia miellettiin teatterin repertuaarin muodostukseen tähtääväksi sisäänrakennetuksi prosessiksi ja strategiaa tulkittiin kahdeksasta, teatterin toiminnan kannalta pääosin positiivisesta diskurssista käsin. Yksityinen konteksti oli julkista kontekstia voimakkaampi, ja sisäinen strategia koettiin usein teatterin todelliseksi strategiaksi. Tutkimuksessa selvisi, ettei teatterin toimijoilla ole selkeää, vakiintunutta ja jaettua käsitystä strategiasta tai strategiaprosesseista puhuttiin sitten tietyn organisaation tai toimialan strategiasta tai strategiasta yleisesti. Toimijoita kuitenkin kiinnosti strategia. He halusivat ymmärtää organisaationsa strategista toimintaa ja tuntea olevansa osa sitä. Julkisessa kontekstissa ongelmaksi muodostui strategiaprosessi, jossa strategian luominen ja toteuttaminen olivat eriytyneet. Prosessin parantamiseksi ehdotettiin uusien diskurssien ja käytäntöjen luomista, sillä mikään olemassa olevista diskursseista ei tukenut kaupungin ja teatterin strategiayhteistyötä. Yksityisessä kontekstissa haasteeksi muodostuivat kommunikaatio ja ajan puute sekä niiden vaikutukset ilmapiiriin ja sitä kautta koko työyhteisön toimintaan. Yhteistyötä ja organisaatiotasot ylittävää vuorovaikutusta korostavan diskurssin vahvistaminen kommunikaatiota tukevien käytäntöjen avulla nähtiin mahdollisena ratkaisuna. Kummassakin kontekstissa teatterinjohtajalla oli suuri rooli, ja etenkin sisäisessä kontekstissa johtajuuden merkitys korostui strategian alulle saattamisessa ja toimijoiden osallistamisessa. Tämä tutkimus syventää ymmärrystä strategian merkityksestä taideorganisaatioille. Lisäksi se esittää yhden mahdollisen tavan tutkia strategiaa laajana organisatorisena ilmiönä ja osoittaa, miten diskurssianalyyttiseen tutkimukseen voidaan tuoda konkreettista näkökulmaa käytäntöjen kautta.