Pääomasijoittamisen tehostaminen suomalaisen pkt-sektorin kehittämisessä

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää systemaattinen toimintamalli sekä luoda suorituskyvyn esi-merkkimittaristo pääomasijoittajan toiminnan tehostamiseksi. Pääomasijoittajan tärkein tehtävä on pyrkiä kasvattamaan sijoituskohdeyrityksen osakkeiden ja siten omistaja-arvoa keskipitkällä aika-jänteellä. Strategioiden kehittämistä ja toteuttamista on tutkittu sangen laajasti, mutta käytännölli-sempi lähestymiskulma hallitustyöskentelyn vaikutuksista sekä strategioiden toteutuksen varmis-tamisesta on jäänyt näissä aikaisemmissa tutkimuksissa vähemmälle huomiolle. Varsinainen perusta omistaja-arvolle ja sen kasvattamiselle suomalaisen pkt-yrityksen pääomasi-joittamisessa luodaan hyvien ja tulevaisuuden kasvupotentiaalia omaavien kohdeyritysten etsimisellä, riittävän tarkalla analysoinnilla sekä sijoitushetken kohtuullisella arvostuksella. Sijoitusaikana ei enää pystytä korjaamaan mahdollisia alkuvaiheen epäonnistumisia. Kun kohdeyhtiöön on valittu ammattitaitoinen ja motivoitunut hallitus, tulee pääomasijoittajan panostaa valittujen strategioiden toteuttamiseen havainnollisilla ja tehokkailla työkaluilla. Ne mahdollistavat kohdeyrityksen visioiden ja arvojen jakamisen edelleen helpommin ymmärrettäviksi avainmittareiksi ja –tavoitteiksi kaikille organisaatiotasoille. Suorituskyvyn mittaamisen ja analysoinnin päätehtävä sekä suurissa että pienissäkin yrityksissä on yritysjohdon päätöksenteon tukeminen luotettavan, säännöllisen ja riittävän tarkan informaation tuottamisella huolellisesti valituista mittauskohteista. Suorituskyvyn analysointi auttaa myös hahmottamaan paremmin kokonaisnäkemystä yrityksen menestykseen vaikuttavista tekijöistä sekä niiden välisistä syy-yhteyksistä. Alunperin suuryritysten tarpeisiin kehitetyt suorituskyvyn analysointi- ja mittausmenetelmät ovat poikkeuksetta liian monimutkaisia ja raskaita vastatakseen pienempien yritysten vaatimuksia. Liiketoiminnan seuraamisessa ja ohjaamisessa pkt-yrityksen hallituksen tulee ottaa perinteisten taloudellisten mittareiden lisäksi mukaan myös keskeisimpiä, ei-taloudellisia seurattavia asioita, joiden avulla muodostuu ajantasaisempi kuva kohdeyhtiön kilpailukyvystä sekä menestyksestä. Pääomasijoittajan toimintamallissa esitellään kansainvälisesti käytössä olevia menetelmiä strategian jalkauttamiseen, yrityksen liiketoimintamallin kehittämiseen sekä suorituskyvyn johtamisen tukemiseen. Pkt-yrityksille pyrittiin luomaan yksinkertainen mallimittaristo suorituskyvyn analysointiin ja yrityksen johtamisen tueksi. Sijoituskohdeyritysten hallituksilla on jo tällä hetkellä käytettävissään erilaisia kuukausittaisia taloudellisia tunnuslukuja sekä tilikauden tuloksestakin jotain ennakkotietoa. Näiden pohjalle olisi varsin yksinkertaista rakentaa myös yrityksen sisäisiä prosesseja, asiakkuustyöskentelyä, myyntiä ja markkinointia sekä toiminnan yleistä systemaattisuutta kuvaavia mittareita.

Ohjelmistotyön suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen henkilöstön näkökulmasta

Onnistuneesti suoritettu suorituskyvyn mittaaminen ja johtaminen tuovat kirjallisuuden mukaan organisaatiolle monia hyötyjä. Ohjelmistotyön suorituskyky vaikuttaa ohjelmistoyritysten kannattavuuteen ja ohjelmointiprojektien tuloksellisuuteen. Ohjelmistotyön suorituskyvyn parantamisessa on suurelta osin keskitytty prosessien parantamiseen. Ohjelmistotyön suorituskyvyn taustalla on kuitenkin paljon muitakin tekijöitä kuin prosessi-indikaattorit. Sitoutuneisuus ja motivoituneisuus nähdään yhä tärkeämpinä tekijöinä ohjelmistotyön suorituskyvyn taustalla, joten suorituskyvyn johtamisen tulee huomioida nykyistä paremmin myös henkilöstön näkökulma. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia suorituskyvyn johtamisen viitekehysten, ohjelmistotyön suorituskyvyn taustatekijöiden, motivaation merkityksen ja johtamistyylien analysoinnin avulla, millainen suorituskyvyn mittaus- ja johtamisjärjestelmä (PMS) tukisi ohjelmistotyön suorituskyvyn johtamista huomioiden henkilöstön näkökulman. Tutkimuksessa analysoitiin aiempia aihepiiriä koskevia tutkimuksia ja lisäksi haastateltiin alan yritysasiantuntijoita. Tutkimuksen tuloksena esitettiin tärkeimmät ohjelmistotyön suorituskyvyn taustatekijät, joiden tilan parantamista suorituskyvyn johtamisen tulee mahdollistaa. Näiden havaittiin olevan läheisessä suhteessa henkilöstön motivaatiotekijöihin, joiden sitouttavaa kehittymistä johtamisen tulee myös tukea. Tulokset kiteytettiin suosituksiin koskien johtamista ja mittaristomallia, joita voidaan hyödyntää ohjelmistotyön suorituskyvyn johtamisessa huomioiden henkilöstön näkökulma. Mallissa on kuvattu mitattavat ja johdettavat tekijät yksilö- ja tiimitasolla, esimiestyössä sekä henkilöstövoimavarojen johtamisessa (HRM).

Improving reporting management with relational database management system

Data management consists of collecting, storing, and processing the data into the format which provides value-adding information for decision-making process. The development of data management has enabled of designing increasingly effective database management systems to support business needs. Therefore as well as advanced systems are designed for reporting purposes, also operational systems allow reporting and data analyzing. The used research method in the theory part is qualitative research and the research type in the empirical part is case study. Objective of this paper is to examine database management system requirements from reporting managements and data managements perspectives. In the theory part these requirements are identified and the appropriateness of the relational data model is evaluated. In addition key performance indicators applied to the operational monitoring of production are studied. The study has revealed that the appropriate operational key performance indicators of production takes into account time, quality, flexibility and cost aspects. Especially manufacturing efficiency has been highlighted. In this paper, reporting management is defined as a continuous monitoring of given performance measures. According to the literature review, the data management tool should cover performance, usability, reliability, scalability, and data privacy aspects in order to fulfill reporting managements demands. A framework is created for the system development phase based on requirements, and is used in the empirical part of the thesis where such a system is designed and created for reporting management purposes for a company which operates in the manufacturing industry. Relational data modeling and database architectures are utilized when the system is built for relational database platform.

Strategisen suorituskykymittariston implementoinnin haasteet – tapaustutkimus

Tutkimuksen aiheena on strateginen suorituskykymittaristo ja sen implementointi. Muuttuva liiketoimintaympäristö on tuonut mukanaan sen, että yritysten tulee jatkuvasti päivittää toimintastrategiaansa sekä niihin liittyviä suorituskykymittareita. Strategiset suorituskykymittaristot ovat johdon työväline konkretisoida organisaation toiminnan tavoitteet ja menestystekijät alaspäin erilaisiksi mittareiksi. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa haasteita, joita suorituskykymittariston käyttöönottoon liittyy ja keinoja, joilla näihin voidaan varautua. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa tehtiin yrityshaastatteluja. Tutkimuksessa muodostettiin olemassa olevia teorioita mukaillen vaihemalli siitä, mitä osa-alueita strategisen suorituskykymittariston implementointiprojektiin liittyy. Tätä mallia käytettiin pohjana työn empiirisessä analyysissä. Empiirisessä analyysissä käyttöönoton onnistumisen edellytyksiksi havaittiin johdon aktiivinen rooli sekä riittävän viestinnän toteutus. Lisäksi onnistumiseen vaikuttavina tekijöinä korostuivat niin projektinhallinnalliset asiat, esimerkiksi aktiivinen projektipäällikkö, projektin organisointi ja toimintasuunnitelma jatkolle, kuin niiden henkilöiden rooli, jotka projektissa ovat mukana. Tutkimuksen lopputulokset myötäilevät aiempia tutkimuksia siinä, että viestinnällä ja kommunikaatiolla on hyvin merkittävä rooli mittariston käyttöönoton onnistumisessa.

Tuotannon mittaristo- ja raportointitoimintatapojen kehittäminen elintarviketeollisuusyrityksessä

Mittaamista on tutkittu paljon ja kasvavissa määrin. Silti yrityksissä ei usein osata tehokkaasti hyödyntää mittaristosta saatavaa informaatiota johtamisen tukena. Tämän työn tavoitteena on selvittää, millainen on hyvä, informatiivinen ja käytännöllinen mittaristo, jota voidaan käyttää tuotantotoiminnan johtamiseen ja ohjaamiseen elintarviketeollisuusyrityksessä. Työn empiirinen osuus on suoritettu laadullisena case-tutkimuksena. Aineisto on kerätty henkilökohtaisilla haastatteluilla, jotka sisälsivät 16 tuotannon toimihenkilön sekä ylemmän toimihenkilön haastattelua. Johtopäätöksenä tutkimuksesta sekä kirjallisuuskatsauksesta esitetään mittaristo tuotantotoiminnan johtamisen apuvälineeksi. Mittaamisen tärkeimmät roolit ovat strategian jalkauttaminen, henkilöstöön vaikuttaminen, ulkoinen raportointi sekä kehityksen seuraaminen. Mittariston eri mittareiden tulee olla keskenään linjassa ja tavoitteiltaan yhdenmukaisia. Mittareiden tavoitteiden on tultava ylhäältä alas, eli ylimmästä johdosta portaittain työntekijätasolle. Mittaustulokset taas tulevat alhaalta ylös, eli työntekijätasosta ylös ylimpään johtoon. Mittauksen on aina oltava kustannustehokasta, eli siitä saatava hyöty on oltava panoksia suurempi. Mittaristo ei ole yrityksessä pysyvä työkalu vaan sitä on jatkuvasti päivitettävä Case-yrityksessä koettiin, ettei mittaristo ohjaa tekemistä eikä jalkauta strategiaa. Mittaamisesta ajateltiin, että mitataan, kun on aina mitattu. Johtamisjärjestelmä sekä mittaristo eri tasoilla koettiin sekavaksi ja epäyhtenäiseksi. Uusi mittaristo luotiin päivä-, viikko- ja kuukausitasolle. Johtamisjärjestelmää selkeytettiin ja johtamista ohjaava mittaristo tehtiin eri organisaatiotasojen välillä linjakkaaksi ja yhtenäiseksi. Mittariston viestimiseen työntekijätasolle luotiin suositukset.

Johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmien hyödyntäminen yritysverkostoissa

Tutkimuksen aiheena on johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmien hyödyntäminen yritysverkostoissa. Yritysten välisten suhteiden hallinnassa käytettävät menetelmät koostuvat pääasiassa johdon laskentatoimen ja suorituskyvyn mittaamisen menetelmistä. Verkostojen ohjaus ja hallinta on tärkeää, koska se on verkostojen tehokkaan toiminnan kriittinen menestystekijä ja kilpailuedun lähde. Suorituskyvyn mittaamisella, johdon laskentatoimella ja johdon kontrollitehtävällä on keskenään riippuvuussuhteet, joiden pitäisi toimia sopusoinnussa. Suorituskyvyn mittaamisen ja johdon laskentatoimen tutkimus yritysten verkostoympäristöissä on kohtalaisen tuore ilmiö, jonka vuoksi aihealueen tutkimus on vielä varsin pirstaleista ja hajanaista. Tämän vuoksi tutkimuksen tavoite on muodostaa selkeä kokonaiskuva siitä kuinka johdon laskentatoimen ohjaus- ja hallintajärjestelmiä voidaan hyödyntää yritysverkostojen ohjauksessa ja hallinnassa. Tutkimuksessa myös selvitetään mitä haasteita näiden menetelmien hyödyntämiseen yritysverkostoissa sisältyy. Tutkimusaineistona on käytetty aikaisempia tutkimuksia sekä tutkimusta varten tehtyjä haastatteluita. Tutkimukseen haastateltiin neljästä yritysverkostosta henkilöitä, jotka vastasivat verkoston toiminnasta. Haastatteluiden avulla pyritään täydentämään kirjallisuuskatsauksen pohjalta luotua teoriaa ja selvittämään kuinka verkoston ohjaus- ja hallinta hoidetaan haastateltavissa verkostoissa, millä menetelmin ja mitä haasteita siihen liittyy. Verkostotoimintaan soveltuvien menetelmien ja suorituskykymittareiden kehittäminen on hankalaa, koska jokaisen verkoston tarpeet ja haasteet ovat erilaiset. Uusien menetelmien kehittämiselle ei nähdä tarvetta, vaan kyse on olemassa olevien menetelmien soveltamisesta verkostonäkökulmasta. Menetelmät on rakennettu yksittäisen yrityksen mittaamiseen, joten ne eivät sovellu sellaisenaan käytettäväksi verkostoihin, vaan niitä täytyy kehittää verkoston yksilöllisten tarpeiden mukaan. Tämä vaatii kuitenkin verkostolta osaamista ja halua kehittyä. Verkostojen haasteet liittyvät sekä yritystasolle että verkostotasolle. Yritysten tuottaman informaation, laskentajärjestelmien, tietotaidon, resurssien ja kehityshalun tulee olla hyvällä tasolla, jotta koko verkoston mittaaminen onnistuu luotettavasti. Lisäksi verkostotoiminta pitää sisällään laskentateknisiä, menetelmiin ja informaation vaihtamiseen liittyviä haasteita. Verkostoympäristön laskentatoimen tutkimuksessa ei ole yhtenäistä, laajasti hyväksyttyä teoriaa, koska tutkimussuuntaukset ja –tulokset ovat moniulotteisia ja vaihtelevia.

Voittoa tavoittelemattoman organisaation asiakashankinnan suorituskyvyn mittaaminen

Tutkimuksen ensimmäinen tavoite on kaksiosainen. Aluksi pyrittiin selvittämään, kuinka voittoa tavoittelemattomalla sektorilla voidaan mitata asiakashankinnan suorituskykyä. Toiseksi tutkittiin, mikä on mittauksen tila Suomen voittoa tavoittelemattomassa sektorissa. Toinen tavoite oli rakentaa suorituskykymittaristo suurehkon järjestön asiakashankintaan ja pohtia asiakashankinnan tavoitteiden jalkauttamista mittareiden avulla. Ensimmäinen tavoite toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja kyselytutkimuksen avulla. Kirjallisuuskatsauksen perusteella rakennettiin kyselylomake, jota jaettiin suomalaisiin voittoa tavoittelemattomiin organisaatioihin. Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että suorituskyvyn kannalta tärkeintä olisi mitata kontaktien määrää siinä, missä kontaktien laatu ja prosessin sujuvuus toimivat täydentävinä mittauskohteina. Kyselytutkimuksen perusteella noin puolet vastaajaorganisaatioista mittasi toimintaansa ylipäätään. Käytetyt mittarit painottuivat asiakashankinnan laatuun. Toisen tavoitteen osalta mittaristo luotiin hyödyntämällä LUT:issa rakennetun SAKE-sovelluksen implementointiprosessia. Mittaristo kattaa sekä puhelimitse että kentällä tehdyn asiakashankinnan ja sähköisen markkinoinnin määrä- ja laatumittarit. Lisäksi on arvioitu, asiakashankinnan tavoitteet voidaan jalkauttaa käytännön työhön. Kirjallisuuskatsauksen avulla tehdyt johtopäätökset toimivat ohjenuorana, kun pohditaan vastaavan toiminnan mittaamista. Tehtyä mittaristoa ei ole tarkoituksenmukaista soveltaa muualla sellaisenaan, vaan mittaristo tulee aina sovittaa kohdeorganisaatioon. Kyselytutkimuksen tuloksia ei voida pienen vastaajamäärän takia yleistää järjestökenttään.

Sähköisen rekrytoinnin hyödyt kuntaorganisaatioissa

Rekrytoinnin tavoitteena on täyttää avoin tehtävä kustannustehokkaasti mahdollisimman pätevällä ja organisaatioon sopivalla henkilöllä. Ovathan henkilövoimavarat yksi yrityksen tärkeimmistä resursseista. Viimeisten vuosikymmenien aikana tapa, jolla rekrytoimme ihmisiä, on muuttunut voimakkaasti. Nykypäivänä harva yritys julkaisee työpaikkailmoituksia sanomalehdissä ja vastaanottaa työhakemuksia sähköpostitse tai kirjeitse. Rekrytointi on siirtynyt internettiin. Puhutaan sähköisestä rekrytoinnista. Tässä tutkimuksessa käsitellään sähköisen rekrytointijärjestelmän hyötyjä kuntaorganisaatioissa. Tarkastelun kohteena on KL-Kuntarekry osakeyhtiön hallinnoima sähköinen rekrytointijärjestelmä, Kuntarekry.fi -palvelu. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluiden muodossa. Kuntarekryn yli 200 käyttäjäorganisaatiosta tutkimukseen osallistui 6 kunta-alan organisaatiota. Työn tulokset mukailivat hyvin aikaisempien tutkimusten kanssa. Kuntarekryn avulla saavutetut hyödyt organisaatioissa olivat kustannussäästöt, rekrytoinnin nopeutuminen ja tehostuminen, pääsy laajemmille työnhakijamarkkinoille sekä hakemusten määrän kasvaminen. Lisäksi työssä havaittiin, että rekrytoinnin tehokkuuden mittaamisessa on kehitettävää.

Global Spare Parts Supply Chain Analysis

In today’s global industrial service business, markets are dynamic and finding new ways of value creation towards customers has become more and more challenging. Customer orientation is needed because of the demanding after-sales business which is both quickly changing and stochastic in nature. In after-sales business customers require fast and reliable service for their spare part needs. This thesis objective is to clarify this challenging after-sales business environment and find ways to increase customer satisfaction via balanced measurement system which will help to find possible targets to reduce order cycle times in a large metal and mineral company Outotec (Filters)’ Spare Part Supply business line. In case study, internal documents and data and numerical calculations together with qualitative interviews with different persons in key roles of Spare Part Supply organizations are used to analyze the performance of different processes from the spare parts delivery function. The chosen performance measurement tool is Balanced Scorecard which is slightly modified to suit the lead time study from customer’s perspective better. Findings show that many different processes in spare parts supply are facing different kind of challenges in achieving the lead time levels wanted and that these processes’ problems seem to accumulate. Findings also show that putting effort in supply side challenges and information flows visibility should give the best results.

Suorituskyvyn johtaminen logistiikan palveluntuotantoyrityksessä

Suorituskyvyn mittaamista ja johtamista on laajasti tutkittu ja analysoitu. Sen periaatteet tunnetaan mutta etenkin pk - sektorin yrityksissä mittaamista tehdään lähinnä asiakaslähtöisesti. Tällaisen asiakaslähtöisen mittaamisen antama tieto ei useinkaan ole yrityksen tavoitteiden tai strategian mukaista ja voi ohjata yrityksen toimintaa väärään suuntaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia suorituskyvyn johtamisjärjestelmän luontia ja sen haasteita aloittelevassa logistiikan palveluntuotantoyrityksessä. Toisena tavoitteena löytää organisaation kasvuun liittyviä haasteita ja kuinka niistä selvitään. Tutkimuksen tuloksena kohdeyritykseen luotiin suorituskyvyn johtamisjärjestelmä hyödyntäen SAKE suorituskyvyn mittausjärjestelmää. Kohdeyrityksen kannalta oli tärkeää saada yksiköistä ja koko yrityksen toiminnasta mitattua tietoa, jonka pohjalta yrityksen johto pystyy reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin ja kehittämään asiakastoimipisteidensä toimintaa. Lisäksi yritykseen luotiin organisaation kasvun tueksi ohjeistus organisaation kasvun kipupisteistä ja kuinka teoriassa niihin on haettu ratkaisua.

Operatiivisen tason suorituskyvyn mallimittariston kehittäminen logistiikkapalveluyritykselle

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää mallimittaristo logistiikkapalvelualalla toimivan yrityksen operatiivisen tason suorituskyvyn seurantaan ja toiminnanohjausta varten, päivittäisen johtamisen tueksi. Tutkimus suoritettiin pääosin toiminta-analyyttisena, yhden yrityksen empiirisenä tapaustutkimuksena. Tutkimuksen kohdeyrityksen toiminnanmittaus perustuu tällä hetkellä pääasiassa taloudellisiin mittareihin ja muutamaan kyselyyn. Toiminnanohjauksen ja – kehittämisen, päätöksenteon tueksi tarvitaan, taloudellisten mittareiden lisäksi, mittareita, joilla pystytään seuraamaan suorituskyvyn taustalla vaikuttavien tekijöiden kehittymistä. Tutkimuksen kohdeyrityksen operatiivisen tason suorituskyvyn mallimittariston suunnittelussa haluttiin varmistaa, että jatkossa mittaamisella vaikutettaisiin seuraustekijöiden lisäksi myös syytekijöihin, selkiyttää liiketoiminnan tavoitteet, operatiivisen tason näkökulmasta, ja mittaamisen tavoite. Tutkimuksessa esitelty mallimittaristo on suunniteltu, tasapainotetun mittariston viitekehyksen avulla. Mittariston näkökulmiksi valittiin: talous, sidosryhmä (asiakas), prosessi ja henkilöstö. Mittariston tuottaman tiedon tavoitteena on toiminnanohjauksen, -kehittämisen ja päätöksenteon tukeminen, kun mittaustulokset ja trendi ovat yhdessä paikassa, on tiedonhaku ja - hyödyntäminen helpompaa. Mallimittaristoa ei testattu eikä käyttöönotettu tutkimuksessa.

Lean toimenpiteiden implementointi PK-yrityksessä

Yritykset ympäri maailmaa ovat saavuttaneet Leanin avulla hyviä tuloksia ja parantaneet kilpailukykyään. Lean on kokonaisvaltainen filosofia, jossa käytetään konkreettisia työkaluja kehittämisen tukena. Implementonnin onnistuminen edellyttää koko organisaation sitoutumista muutoksiin ja uusiin toimintamalleihin. Meconet yhtio pyrkii maailman luokan toimittajaksi ja haluaa edistää toiminnan kehittämistä leanin periaatteiden mukaisesti hyödyntämällä kokonaisvaltaisia Lean työkaluja. Meconet Oy:n Vantaan tehtaalla oli keväällä 2013 tavoitteena edistää jatkuvaa kehittymistä Kaizenin avulla. Lisäksi tavoitteena oli ryhtyä järjestelmällisesti seuraamaan suorituskykyä mittareiden avulla ja lisätä visuaalisuutta. Meconet Oy:n Vantaan tehtaalla muodostettiin toimintamalli päivittäiseen suorituskyvyn seurantaan, toteutetttiin useita kehitysprojekteja Kaizen periaatteiden mukaisesti ja lisättiin visuaalisia elementtejä tiedonkulun parantamiseksi.

Strategic management of value networks: how to create value in cross-sector collaboration and partnerships

Cross-sector collaboration and partnerships have become an emerging and desired strategy in addressing huge social and environmental challenges. Despite its popularity, cross-sector collaboration management has proven to be very challenging. Even though cross-sector collaboration and partnership management have been widely studied and discussed in recent years, their effectiveness as well as their ability to create value with respect to the problems they address has remained very challenging. There is little or no evidence of their ability to create value. Regarding all these challenges, this study aims to explore how to manage cross-sector collaborations and partnerships to be able to improve their effectiveness and to create more value for all partners involved in collaboration as well as for customers. The thesis is divided into two parts. The first part comprises an overview of relevant literature (including strategic management, value networks and value creation theories), followed by presenting the results of the whole thesis and the contribution made by the study. The second part consists of six research publications, including both quantitative and qualitative studies. The chosen research strategy is triangulation, as the study includes four types of triangulation: (1) theoretical triangulation, (2) methodological triangulation, (3) data triangulation and (4) researcher triangulation. Two publications represent conceptual development, which are based on secondary data research. One publication is a quantitative study, carried out through a survey. The other three publications represent qualitative studies, based on case studies, where data was collected through interviews and workshops, with participation of managers from all three sectors: public, private and the third (nonprofit). The study consolidates the field of “strategic management of value networks,” which is proposed to be applied in the context of cross-sector collaboration and partnerships, with the aim of increasing their effectiveness and the process of value creation. Furthermore, the study proposes a first definition for the strategic management of value networks. The study also proposes and develops two strategy tools that are recommended to be used for the strategic management of value networks in cross-sector collaboration and partnerships. Taking a step forward, the study implements the strategy tools in practice, aiming to show and to demonstrate how new value can be created by using the developed strategy tools for the strategic management of value networks. This study makes four main contributions. (1) First, it brings a theoretical contribution by providing new insights and consolidating the field of strategic management of value networks, also proposing a first definition for the strategic management of value networks. (2) Second, the study makes a methodical contribution by proposing and developing two strategy tools for value networks of cross-sector collaboration: (a) value network mapping, a method that allows us to assess the current and the potential value network and (b) the Value Network Scorecard, a method of performance measurement and performance prediction in cross-sector collaboration. (3) Third, the study has managerial implications, offering new solutions and empirical evidence on how to increase the effectiveness of cross-sector collaboration and also allow managers to understand how new value can be created in cross-sector partnerships and how to get the full potential of collaboration. (4) And fourth, the study also has practical implications, allowing managers to understand how to use in practice the strategy tools developed in this study, providing discussions on the limitations regarding the proposed tools as well as general limitations involved in the study.

Suorituskykymittariston rakentaminen ja kehittämisen haasteet öljyliiketoiminta-alan logistisessa organisaatiossa

Yrityksen oman toiminnan ja tehokkuuden analysointi mittaamalla sen suoritus-kykyä on yritysjohdolle oiva keino saada parempi tietoisuus resurssikäytöstä ja strategian toteutumisesta. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteinen taloudellisen tiedon seuranta ei itsessään riitä liiketoiminnan kattavassa seuran-nassa. Tutkimuksen tavoitteena oli rakentaa suorituskykymittaristo öljyliiketoiminta-alan logistiseen organisaatioon siten, että mittaristo täyttää organisaation mittaamisen päämäärät mahdollisimman tehokkaasti. Suorituskykymittariston osa-alueet ra-kennettiin kohdeorganisaation kriittisten menestystekijöiden perusteella luotujen näkökulmien avulla. Kohdeorganisaation erityspiirteenä oli toiminta osana toimi-tusketjua, johon kuuluivat öljytuotteiden varastointi ja hallittu logistinen operointi perustuen alan standardeihin. Rakennettu suorituskykymittaristo keskittyi turvalli-suus-, kustannustehokkuus- ja tuotehallintatekijöihin tähtäimenä organisaation strategiset tavoitteet. Tutkimus jakaantui teoria- ja empiriaosuuteen. Teoriaosassa tarkasteltiin suoritus-kyvyn mittaamisen merkitystä, suorituskykymittariston rakentamista ja suoritus-kyvyn mittaamisen keskeisiä haasteita. Empiriaosuudessa kerrottiin kohdeorgani-saation erityispiirteet ja kuvattiin suorituskykymittariston kehittäminen kohdeor-ganisaatiossa. Käytetyn tapaustutkimusmenetelmän avulla nostettiin esiin suori-tuskyvyn mittaamisen haasteita ratkaisuineen. Kohdeorganisaation suorituskyvyn mittaamisesta kerätty tieto päädyttiin koosta-maan kerran kuukaudessa päivitettävälle tuloskortille organisaation controllerin toimesta. Tuloskortin rakentamis- ja kehitystyö toteutettiin kahden vuoden aikana. Sen tärkeimmät mittarit pohjautuivat turvallisuuden, kustannustehokkuuden ja käyttöomaisuuden kriittisiin menestystekijöihin, jotka heijastuivat organisaation strategiasta. Tuloskortista saatiin toimiva työkalu johdon käyttöön. Tutkimuksen jatkokehityskohteiksi jäivät tuloskortin kevyempi kuukausipäivitys ja ennustemit-tareiden kehittäminen strategian seurannan tueksi.

Toimitusketjun suorituskyvyn mittaaminen

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on selvittää, miten suorituskykyä mitataan toimitusketjussa ja miten saatuja tuloksia voidaan käyttää hyväksi toiminnan kehittämisessä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuustyönä. Esitettyjen tietojen ja tulosten pohjana on alan kirjallisuus sekä julkaistut artikkelit. Työssä esitellään toimitusketjun suorituskyvyn kannalta oleelliset mittauksen kohteet sekä näiden mittaamiseen soveltuvia yleisimpiä mittareita ja valmiita mittaristomalleja. Lisäksi työssä selvitetään, mitä toimitusketjuun kuuluvien osapuolten tulee huomioida mittaamisen suunnittelu- ja implementointiprojekteissa sekä miten mittauksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää toimitusketjun suorituskyvyn parantamiseksi. Tutkimuksessa selvisi, että toimitusketjun suorituskyvyn mittaamiseen on kehitetty valtava määrä mittareita ja mittarimalleja, joista tulisi kuitenkin valita tapauskohtaisesti vain muutamia, joille asetetaan tavoitearvot ja joiden kehittymistä seurataan säännöllisesti. Toimitusketjun suorituskykyä kannattaa mitata, koska se mahdollistaa informaatioon perustuvan päätöksenteon ja johtaa parempaan kilpailukykyyn.