Osaamisen vahvistuminen fysioterapiaosastolla oppivan organisaation ja yhteistoiminnallisen oppimisen viitekehyksessä

Työyhteisöt muuttuvat yhteiskunnan mukana. Sosiaalisesti jaetusta osaamisesta ja tiedon hallitsemisesta on tullut yhä tärkeämpää. Työtä, työyhteisöjä ja organisaatioita voidaan kehittää tietoisen oppimisen näkökulmasta. Tiedon rakentumista sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta voidaan lähestyä kollaboratiivisen, yhteistoiminnallisen oppimisen näkökulmasta, jolla tarkoitetaan sitä miten rajatun yhteisön jäsenet rakentavat yhteistä ymmärrystä oppimisen kohteena olevasta ilmiöstä. Oppivassa organisaatiossa osaamisen vahvistuminen voi tapahtua käytännössä käynnistämällä oman toiminnan yhteistoiminnallinen kehittäminen. Tämän kehittämis- ja opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää yhteistoiminnalliseen oppimiseen ja ongelmanratkaisuun perustuva toimintatapa, joka toimii fysioterapiaosaston osaamisen vahvistumisen apuna oppivan organisaation viitekehyksessä. Kehittämistyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Tutkimukseen osallistuivat työyhteisössä työskentelevät fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat. Aineisto kerättiin kahdella teemoitetulla kyselyllä ja kahdella teemamuotoista ryhmähaastattelua mukailevalla haastattelulla. Kysely- ja haastatteluaineistot analysoitiin sisällönanalyysillä. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa on kysymys uudenlaisesta ammatillisesta kulttuurista. Työyhteisössä tapahtuvat muutokset edellyttävät yhteisiä ammatillisia keskusteluja ja pohdintoja. Se on kasvua sosiaalisesti vastuulliseen ryhmän jäsenyyteen, jossa jokainen antaa oman panoksensa ja koettu vastuu on yhteinen ja jaettu. Tämän kehittämis- ja opinnäytetyön tulosten perusteella fysioterapiaosaston työntekijöiden mielestä yhteistoiminnallisen toimintatavan käyttämistä osaston toiminnan kehittämisessä tuki se, että työyhteisössä toimivat näkivät työnsä positiivisena haasteena, arvostivat toisiansa ja heillä oli hyvä keskinäinen luottamus. Toimintatapaa tukevana pidettiin myös sitä, että esimerkiksi asiakastyytyväisyys ja siitä huolehtiminen katsottiin olevan jokaisen vastuulla yhteisöllisesti ja yksilöllisesti. Saatua tietoa voidaan hyödyntää muun muassa kehittämis- ja kasvutarpeita havainneissa työyhteisöissä, sillä työympäristöllä ja organisaation ilmapiirillä on keskeinen merkitys osaamisen kehittämisessä ja soveltamisessa. Se voi rohkaista ammatilliseen uusiutumiseen ja innovatiivisuuteen.

Basel 2:n vaikutukset pk-yritysten rahoituspäätöksiin

Maailmantalouden globalisoitumisen myötä riskienhallinan rooli erityisesti rahoitusmarkkinoilla on korostunut entisestään. Pankeille on säädetty vakavaraisuusvaatimuksia, joita noudattamalla pyritään rahoitus-markkinoiden vakauden ja läpinäkyvyyden edistämiseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää minkälaisia vaikutuksia pankkien uudella vakavaraisuussäädöksellä, Basel 2, on suomalaisten pk-yritysten rahoituspäätöksiin. Aiheesta ei ole vielä Suomessa tehty vastaavanlaista empiiristä tutkimuksesta. Tämä tutkimus on tehty yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa. Tuloksia analysoitiin erilaisten oletushypoteesien mukaan. Kokonaisuudessaan Basel 2:n odotetaan näkyvän yrityksissä kiristyneinä lainaehtoina. Tulosten mukaan noin joka viides yritys raportoi lainaehtojensa kiristyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Vakuuksien vaatimus sekä luoton riskiperusteinen hinnoittelu olivat myös lisääntyneet merkittävästi. Lisäksi tutkimuksessa saatiin myös yllättäviä tuloksia esimerkiksi perheyritysten vaikutusten kohdalla. Tuloksissa on pyritty ottamaan huomioon markkinahäiriön aiheuttamat vaikutukset.

Developing an Improved System for Allocating Support Unit Costs to Business Units

The objective of this study is to develop an improved support unit cost allocation system for a medium-sized technology company, and to examine which options for overhead cost accounting exist. The study begins with presenting the terminology and methods associated with overhead cost accounting and responsibility accounting. Also the most common challenges and resulting benefits of overhead cost allocation system development are brought up. As one research method two case studies were conducted for benchmarking purposes. These external cases are compared with the principal company’s cost allocation system and reflected against the theoretical background. In the empirical section interviews were used as the primary source of information alongside self studying principal company’s old cost allocation method. Interviews revealed the main weaknesses of the old system and proposals for a new one, which were utilized in setting targets for developing the new system. As a result of the development process an improved support unit cost allocation system was realized for year 2009. The new system is able to handle support unit costs in more detail enhancing the transparency and fairness of resulting cost allocations. Parts of support unit costs are now seen as business units’ own costs rather than group-level overhead. Also recommendations for further development are made after analyzing how well the targets were reached.

Childhood Overweight - Predictors, Consequences and Prevention

Childhood overweight has become more prevalent during the past three decades. The aim of the present study was to examine possible predictors of childhood overweight and to evaluate the effect of individualised, biannual dietary and lifestyle counselling, with onset in infancy and primary aim at decreasing serum LDLcholesterol, on the development of overweight and related comorbidities. The study was part of the Special Turku coronary Risk factor Intervention Project (STRIP), in which 7-month-old children were randomised into an intervention group (N=540) or to a control group (N=522). The children in the control group were followed up along with the intervention group but they did not receive the individualised counselling. At the age of 15 years, 11.9 % of girls and 13.7 % of boys were overweight. The most important predictors of overweight at age 15 years were paternal weight status at the child’s age 7 months, rapid weight gain during the first two years of life, and early adiposity rebound. Leptin, a protein secreted by adipocytes, did not predict the development of overweight. Homozygosity for the overweight-associated FTO gene variant was associated with increased BMI and risk of overweight in children older than 7 years of age. The intervention given in the STRIP trial was not intense enough to overcome the effect of the FTO genotype. Although the intervention given in the STRIP trial had no significant effect on the proportion of overweight girls and boys, it did reduce the number and clustering of overweight-related cardiometabolic risk factors. This study showed that parental weight status, rapid weight gain early in life, and having two risk alleles in the FTO gene are strongly associated with overweight in adolescence. Biannual dietary and lifestyle counselling is not intense enough to prevent overweight but it has beneficial effects on the overweight-related cardiometabolic risk.

Paratiisista pappilan puutarhaan

Kirjallisuusarvostelu

Taitava keittiönaisten kansa

Kirja-arvio

Uusia käsitteitä mediakulttuuriin

Kirja-arvio