Kuluttaminen ja ylhäisaatelin elämäntapa 1700-luvun Ruotsissa

Consumption and the lifestyle of the high nobility in eighteenth-century Sweden This monograph is an analysis of the lifestyle, consumption and private finances of the Swedish high nobility during the eighteenth century (ca 1730 1795). It describes the lifestyle of one noble house, the House of Fersen. The Fersen family represents the leading political, economic and cultural elite in eighteenth-century Sweden. The analysis concentrates on Count Carl von Fersen (1716 1786) and his brother Count Axel von Fersen (1719 1794), their spouses and children. Carl von Fersen was a courtier whilst Axel von Fersen was an officer and one of the leaders of the Francophile Hat party. His son, Axel von Fersen the younger, was in his time an officer and a favourite of Gustavus III, King of Sweden, as well as a favourite and trusted confidant of Marie-Antoinette, Queen of France. The research is based upon the Fersen family s private archives, the Counts personal account books, probate inventories, letters and diaries. The study discusses the Fersens landed property and investments in ironworks and manufacturing, the indebtedness of the high nobility, high offices in civil administration, the militia and at court, as well as marriages as the foundations of noble wealth and power. It analyses the Count von Fersens revenue and expenditure, their career options and personal expenses, their involvement in the building and decorating of palaces, and the servants in service of the Fersen family as well as the ideal nobleman and his consumption. Central themes are inheritance, children s education, marriages and ladies preparing their trousseaux, the nobility ordering luxury goods from France, the consumption of Counts and Countesses before and after marrying and having children, the pleasures of a noble life as well as the criticism of luxury and sumptuousness. The study contributes to the large body of research on consumption and nobility in the eighteenth century by connecting the lifestyle, consumption and private finances of the Swedish high nobility to their European context. Key words: nobility, Fersen, lifestyle, consumption, private finances, Sweden, eighteenth century

Matkalla marginaalista valtavirtaan? : Huumeiden käytön lopettaneiden elämäntapa ja toipuminen

On a journey from marginal to mainstream? The lifestyle and recovery of former drug users This thesis studies the lifestyle and recovery of former users of illicit drugs through their experiences. The study describes the life of people with drug problems both during the time they used drugs regularly and after they stopped the use entirely. The focus is on the development of the lifestyle of 32 persons who no longer use drugs. They may have stopped using drugs independently or with the help of a treatment. In this study, persons who have given up drug use with the help of a psychosocially oriented treatment are called non-medicinally treated former users (n=19) whereas opioid addicts who have stopped using drugs through substitution treatment are referred to as substitution treatment patients (n=13). The research material was gathered from theme interviews. The criteria for the focus group of the study included the following: a) the interviewees had had a serious drug problem in their past; b) they had not used drugs for at least one year prior to the interview; c) they were not in an institutional care at the time of the study. This thesis is basically a lifestyle study in which the aspects of lifestyle are used to describe the everyday life of former drug users. The study reviews the whole spectrum of everyday routines, especially the social interaction and subjective experiences of people. The second concept used in this study is recovery, which is described as a process that starts from the abstinence from substances and adoption of the recovery culture and continues as a comprehensive change of the lifestyle, identity and values of an individual. Disengaging from a drug-oriented lifestyle and connected social network as well as finding an individual frame of reference is a demanding process. Years of drug use have often caused complex health and social disadvantages as well as problems with work, education, livelihood, accommodation and human relationships. The effect of the past on the present arises at all levels. The interviews revealed a recovery culture maintaining the lifestyle as well as an adaptive and optimistic approach to the future among those participating in the study. The study shows that an adequate distance from acute substance use is a precondition for the beginning of the recovery process, yet abstinence in itself tells nothing about the actual recovery. The study describes how some recovering users find a meaning in life easily whereas others have to work actively for their recovery. Detaching oneself from the feeling of adopted abnormality connected with substance addiction forms an important basis for satisfying abstinence. Peer groups support the development of counter-cultures and abstinence or the support is received from the community formed in the substitution treatment clinic.

Dancing and Professional Dancers in Roman Egypt

The main aim of the study is to create a many-sided view of dancing in Roman Egypt (1st - early 4th centuries AD) and especially of the dancers who earned their living by dancing as hired performers. Even though dancers and other performers played a central part in many kinds of festivities throughout the ancient world, research on ancient professional dancers is rare and tends to rest on the ancient literature, which reflects the opinions of the elite. Documentary written sources (i.e., papyri, ostraka) the core of the present study are mentioned rather superficially, easily resulting in a stereotypical view of the dancers. This study will balance the picture of professional dancers in antiquity and of ancient dancing in a more general sense. The second aim characterizes this study as basic research: to provide a corpus of written sources from Greco-Roman Egypt on dancing and to discuss pictorial sources contemporary with the texts. The study also takes into account the theoretical discussion that centres on dancing as a nonverbal communicative mode. Dancers are seen as significant conveyors of social and cultural matters. This study shows that dancers were hired to perform especially in religious contexts, where the local associations on the village level also played an important part as the employers of the performers. These performers had a better standard of living in economic terms than the average hired worker, and dancers were better paid than other performers. In the Egyptian villages and towns, where the dancers performed and lived, the dancers do not seem to have been marginal because they were professionals or because of some ethnic or social background. However, their possible marginality may have occurred for reasons related to the practicalities of their profession (e.g., the itinerant life style). The oriental background of performers was a literary topos reflecting partly the situation in the centres of the empire, especially Rome, where many performers were of other than Roman origin. The connection of dancing, prostitution and slavery reflects the essential link between dance, body and gender: dancers are equated with such professions or socio-legal statuses where the body is the focus of attention, a commodity and a source of sensual pleasure; this dimension is clearly observable in ancient literature. According to the Egyptian documentary sources, there is no watertight evidence that professional dancers would have been engaged in prostitution and very little, if any, evidence that the disapproval of the professional dancers expressed by the ancient authors was shared by the Egyptians. From the 4th century onwards the dancers almost disappear from the documentary sources, reflecting the political and religious changes in the Mediterranean east.

Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena

The objective of the dissertation was to determine the concept of sustainable development according to current understanding and to analyze the structuration of sustainable daily life and how it varies between different groups. The present dissertation is both a literature-based theoretical study and data-based empirical research. The theoretical framework of the study was a greated model of the Structuration of Sustainability in Everyday Life. The model is based on a synthesis of Giddens Theory of Structuration (1984), Spaargaren JA van Vliet's Theory of Consumption as Social Practices (2000) and principles of sustainable development. According to the model created, sustainable everyday life is generated in a context of internal and external factors compromising the interests of ecosystems, society and business. The literature used in the thesis included international and national statements on sustainable development and research into sustainability and the transition to sustainable societies. The data were collected at Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. The discretionary sample consisted of students of social services (n = 210) and were collected using the semantic differential technique. The data were analyzed using quantitative and qualitative methods. The results showed that the value placed on ecological, economic and social sustainability increased with age. Activity in non governmental organizations was associated with the acceptance of sustainable development as a whole and especially with global responsibility. Women's everyday life promoted sustainability more than men´s. People living in Helsinki had more sustainable ways of living than those living in the surrounding municipalities because of greater recycling and the low importance given to ownership. Prefering vegetarian food turned out to be a real opportunity for a more sustainable way of living because there were few barriers identified. Contradictory human behavior occurred when advanced sustainable consumer were ready to risk their health. The importance of communality was high and it was considered an aspect of health. The most significant obstacles to sustainable development in daily life were high costs, lack of knowledge and busyness. Similar attitudes towards sustainable development translate into different people´s behavior, which indicates complexities of the behaviour change in the context of sustainable development. The role of non governmental organizations is significant in increasing global responsibility. Education presents an opportunity to increase sustainability, but there are challenges to face from system thinking and in understanding entities in a state of transition towards sustainable everyday life. The responsibility of policy makers is paramount because high costs create a barrier to a sustainable way of living. The implementation of the concept of sustainable development should be focused on the planetary ethics which cover humans, animals, plants and ecosystems. Keywords: Sustainable development, sustainable thinking, behaviour change  

Tapiolan kuoron pedagoginen merkitys vuosina 1963-2003

This study examines the impact that the Tapiola choir has had on its singers under its four decades. This pedagogical meaning was studied through the former singers of the Tapiola choir, their life choices and their choice of profession. The purpose of this study was to find out how the Tapiola choir has influenced its singers in the long run - their individuality and personality as well as their world view. The target group of this research were all the former members of the Tapiola choir. Altogether 400 individuals have sung in the Tapiola choir. One hundred of them could be reached and 87 of them answered the enquiry. The enquiry was divided in to the following sections: 1) background, 2) years in the choir, 3) hobbies, 4) statements, 5) complete the sentences and 6) with your own words. The main emphasis in this enquiry was on the 50 statements, which were used to study the respondents' attitudes towards the choir as a hobby, the choir's working methods and music education. Through the analysis of this section the researcher was able to generalize the impacts that Tapiola choir has had on its singers. The theoretical base of this study examines the subtext of musicality and musical development as well as music as a hobby. Communal music hobbies and the requirements for a functioning music community were also accentuated. This was connected to my hypothesis of an educative music community. A music community can't be truly educative if its members are unable to collaborate in different situations of practicing and performing. The research results support my hypothesis of the educativeness of a children's choir. The former choristers are socially skilled and self-confident individuals, who are well prepared for the challenges in life. In the Tapiola choir every member is a responsible individual as well as an important part of the whole. The different tasks given in the choir teach the choristers to trust their own skills. Working in a group for its part develops social skills. Many of the respondents also felt that singing in the Tapiola choir was more than a hobby, almost like a way of life. Many of them impress that they would be totally different persons without this period in their life. Children's choir, music education, life choices, social interest group, communal music hobby

Villapaidoistako elämänlankaa? : Tutkimus neulonnasta harrastuksena

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella neulonnan harrastamista: etsiä yhteyksiä perinteeseen, kartoittaa nykytilannetta ja hahmotella mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksen avulla haettiin vastausta neulontaharrastuksen viriämiseen liittyviin tekijöihin, harrastuksen ilmenemiseen ja neulonnan merkitykseen harrastajalle. Teoreettisen viitekehyksen mukaan neulontaa tarkasteltiin harrastuksena, käsityön osa-alueena jaopittuna taitona. Lisäksi neulonnan merkitystä harrastajalle lähestyttiin kartoittamalla merkitystentaustalla olevia arvoja ja asenteita. Tutkimuksen suoritustavaksi valittiin kyselylomakkeen avulla toteutettava kvantitatiivinen menetelmä, jota täydennettiin tulosten tulkinnassa käytetyllä kvalitatiivisella tutkimusotteella. Kyselylomakkeeseen sijoitettiin monivalintakysymysten ja väittämien lisäksi laajempi neulonnan merkitystä kartoittava avoin kysymys. Tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja kuva neulonnan harrastamisesta Suomessa. Tutkimuksen yhteistyökumppaneiksi lupautuivat Helsingin villakehräämö ja Novita Neuleet -lehti, joiden avulla pystyttiin tavoittamaan neulonnan harrastajia ympäri Suomea. Tutkimus suoritettiin postikyselynä, joka lähetettiin Novita Neuleet -lehden tilaajille ja samansuuruiselle ryhmälle oletettuja neulonnan harrastajia. Otoksen koko oli 603 henkilöä, joista 325 palauttitäytetyn lomakkeen määräaikaan mennessä. Vastausten palautumisprosentti oli 54%. Aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa, jonka avulla aineistosta laadittiin frekvenssi- ja prosenttijakaumat sekä tarvittavat tunnusluvut. Ryhmien välisiä eroja testattiin ristiintaulukoinneilla ja tilastollisilla testeillä. Neulonnan arvostusta ja merkitystä kuvaavista väittämistä laadittiin faktorianalyysi mahdollisten neulojatyyppien muodostamista varten. Neulonnan merkitystä harrastajalle tulkittiin sisällön erittelyllä sekä olemustyyppianalyysiä soveltamalla. Tulosten perusteella neulontaharrastuksen viriämiseen liittyivät keskeisesti suvun ja perinteen merkitys, tarpeet ja koulukokemukset. Neulontaa harrastettiin paljon, sillä vastaajista 99% neuloi käsin vähintään yhden työn vuodessa. Eniten neulottiin villapaitoja (82%). Tilastollisesti Novita Neuleet -lehden tilaajat neuloivat vertailuryhmää enemmän. Neulonnan merkityksissä harrastajalle korostettiin hyödyllistä ajankäyttöä, rentoutumista, luovuutta ja itsensä ilmaisua. Neuleen valmiiksi saaminen tuotti mielihyvää, joka ilmeni antamisen ilona, haasteiden voittamisena ja onnistumisen kokemuksina. Harrastajien toimintaa kuvaamaan muodostettiin kaksi neulojatyyppiä: elämäntapa- ja tarveneulojat. Elämäntapaneulojilla on aina jokin neuletyö meneillään, kun taas tarveneulojat ryhtyvät neulomaan tarvitessaan esimerkiksi neulevaatteen tai käsilleen tekemistä. Villapaidoista voi saada elämänlankaa, sillä neulonnan todettiin tuovan harrastajan elämään sisältöä. Neulontaa pidettiin tulevaisuudessakin tarvittavana käsityötaitona, jonka haluttiin säilyvän tuleville sukupolville.

Mies, talli ja moottoripyörä : Etnografinen tutkimus Misfit MC:stä ja bikerkulttuurin eetoksesta

Tutkimuksen punaisena lankana kulkee kysymys siitä, millainen on bikerkulttuurin eetos? Miten se on syntynyt, miten sitä ylläpidetään ja miten Misfit MC:n jäsenet sitä tulkitsevat ja toteuttavat omassa elämässään? Tarkastelen eetosta kahdenlaisen aineiston valossa. i) Kenttätyöllä (vuosina 1995-1998 ja 2000-2001) kerätyn aineiston valossa tarkastelen yhtä pääkaupunkiseudulla toimivaa HD-moottoripyöräkerhoa, vuonna 1989 toimintansa aloittanutta Misfit MC:tä. Jäsenet kutsuvat kerhoaan useimmiten talliksi, joskus pajaksi, kerhoksi tai klubiksi. Puhuessaan tallista, miehet voivat viitata kerhorakennukseen ("tuut sä tallille?") mutta myös ryhmään ("meidän talli") ja sen olemassaoloon ajallisesti ja paikallisesti. Aloittaessani kenttätyön vuonna 1995 Misfit MC:n kuului kymmenen 25-30-vuotiasta miestä. ii) Kenttätyöllä kerätyn aineiston lisäksi käytän materiaalia, joka koostuu Harley-Davidson-moottoripyörän ympärille rakentuneen bikerkulttuurin historiasta ja kulttuurituotteista, kuten kertomuksista, elokuvista, musiikista, kuvataiteesta ja moottoripyörälehdistä. Aineiston avulla valotan bikerkulttuurin eetoksen syntyä, alkuvaiheita, leviämistä ja keskeisiä elementtejä. Lähdeaineiston monimuotoisuus ja runsaus palautuu kenttätyöhöni jolloin vakuutuin siitä, että tutkimusmatka bikerkulttuurin historiaan, perinteisiin ja median välittämiin (mieli)kuviin on välttämätöntä, sillä menneisyys ja Harrikkaan ajan kuluessa varastoituneet merkitykset vaikuttavat ja ovat vahvasti läsnä Misfit MC:n toiminnassa ja talliin kuuluvien miesten elämäntyylissä. Tutkimus etenee seuraavanlaisesti. Luku I on Johdanto. Luvussa II Etnografia käsittelen etnografisen tiedon luonnetta niin tutkimusasenteena kuin kenttätyön valossa. Pohdin kenttätyötä ja sen suhdetta etnografian kirjoittamiseen eli miten kenttätyöllä kerätty aineisto muuntuu etnografiseksi monografiaksi. Käsittelen myös kenttätyöni reunaehtoja, kuten tyttöystävyyden ja sukupuolen merkitystä, ja tarkastelen tutussa kulttuurissa tehdyn kenttätyön ominaispiirteitä. Reunaehtojen kuvailu toimii myös johdatuksena bikerkulttuuriin sellaisena kuin se ilmenee Misfit MC:n tallielämässä ja käytänteissä. Lopuksi pohdin "tiheän kuvauksen" mahdollisuuksia ja vaateita aineistoni puitteissa. Luvussa III Bikerkulttuurin eetosta kartoittamassa, kuvailen Harley-Davidson-moottoripyörän ympärille rakentuneen elämäntavan syntyä, levittäytymistä ja keskeisiä elementtejä. Tarkastelen media- ja populaarikulttuurisia tekstejä (elokuvien kertomat tarinat, musiikkikappaleiden sanoitukset ja HD- ja bikerlehtien artikkelit) ja kuvia (elokuvien audiovisuaaliset aspektit, kuvataide ja HD- ja bikerlehtien kuvitus), jotka ovat vaikuttaneet bikerkulttuurin eetokseen. Luvun keskeisiä - aineistosta nousevia ja miessukupuoleen vahvasti sidoksissa olevia - käsitteitä ovat biker, outlaw ja chopper, jotka ovat bikerkulttuurissa säilyneet alkuperäisessä muodossa maantieteellisestä tai kielialueesta riippumatta. Luvussa IV Misfit MC ja bikerkulttuurin eetos temaattinen painopiste siirtyy Suomeen ja Misfit MC:hen. Aluksi käyn läpi suomalaisen bikerkulttuurin muotoutumista ja ominaispiirteitä. Alkukappaleiden jälkeen keskityn Misfit MC:n jäsenten elämäntyylin sävyihin ja heidän käsityksiinsä bikerkulttuurin eetoksesta. Analyysin kiintopisteitä ovat Misfit MC:n jäsenten näkemys bikeriydestä ja tallitoiminnasta, miesten elämäntyylin moraaliset ja esteettiset sävyt, tallirakennus miesyhteisöllisyyttä ja bikerkulttuurin eetosta luovana ja ylläpitävänä sosiaalisena tilana ja Misfit MC miesten yhteisönä. Luvussa V Eetoksen ytimessä: mies ja Harley-Davidson keskityn bikerkulttuurin ytimeen: miehen ja Harley-Davidson-moottoripyörän väliseen suhteeseen. Luvun alussa esittelen ruotsalaisen yhteiskuntatieteilijä Lars Lagergrenin moottoripyörään soveltamaa työkalu - leikkikalu - toteemi - välittäjä -typologiaa ja tarkastelen moottoripyörän olemusta sukupuolittavana ja sukupuolittuvana artefaktina. Johdanto-osion jälkeen siirryn kuvailemaan Misfit MC:n jäsenten suhdetta Harley-Davidson-moottoripyörään. Lähestyn miesten ja moottoripyörien suhdetta kahden toiminnan - moottoripyörän kunnostamisen ja rakentamisen sekä moottoripyörällä ajamisen - kautta. Avainsanat: aineellinen kulttuuri, arvot, biker, bikerkulttuuri, chopper, eetos, elämäntapa, etnografia, Harley-Davidson-moottoripyörä, Harley-Davidson-moottoripyöräkerho, kenttätyö, maskuliinisuus, mieskulttuuri, mieskuva, moottoripyöräily, osakulttuurit, outlaw, populaarikulttuuri, sukupuoliroolit, yhteisöt

Eläinsuojelu elämänpolitiikkana : Tutkimus eläinasialiikkeestä ja Eläinsuojeluliitto Animalian jäsenistä

Tutkielmassa tarkastellaan perinteiseen, maltilliseen eläinsuojelujärjestöön kuuluvien eläinsuojelijoiden elämänpolitiikkaa ja suomalaista eläinasialiikettä, joka aikaisemmin on hahmotettu lähinnä uuden, radikaalin eläinoikeusaktivismin kautta. Uskontososiologian ja -antropologian alaan sijoittuva tutkimus ottaa osaa sosiologi Anthony Giddensin elämänpolitiikan käsitteestä käytyyn keskusteluun empiirisestä näkökulmasta. Tutkimusongelma on kaksitasoinen.Yksilön tasolla tarkastelu kohdistuu Eläinsuojeluliitto Animaliassa aktiivisesti toimivien eläinsuojelijoiden elämäntapoihin, mielipiteisiin, arvoihin ja ihanteisiin. Liikkeen tasolla tarkastellaan eläinasialiikettä ja sen oletettua jakautumista eläinsuojelu- ja eläinoikeusliikkeisiin. Tutkimuksen taustateorioina ovat Giddensin teoria elämänpolitiikasta sekä filosofi Peter Singerin ja filosofi Tom Reganin teoriat eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista. Suomalaista näkökulmaa eläinasian teoriaan edustavat filosofi Leena Vilkan pohdinnat. Tutkimuksen primääriaineiston muodostavat 12 eläinsuojelijan yksilö- ja ryhmähaastatteluina toteutetut teemahaastattelut sekä 22 eläinsuojelijan lomakekyselynä kerätyt taustatiedot. Sekundääriaineisto koostuu eläinsuojelijoille tehdyistä taustatieto- ja sähköpostihaastatteluista, havainnointiin perustuvasta kenttäpäiväkirjasta, eläinasialiikkeen kirjallisesta materiaalista sekä tutkimusaiheeseen liittyvästä aikaisemmasta tutkimuksesta ja kirjallisuudesta. Tutkimuksen perusteella elämänpolitiikan teoria on käyttökelpoinen arvotutkimuksessa. Eläinsuojelijoiden elämänpolitiikkaa luonnehtivat reflektiivisyys; elämäntavan käyttäminen vaikutuskeinona puoluepolitiikan ohella; yhteiskuntatieteilijä Ronald Inglehartin määrittelyn mukaiset post-materialistiset arvot; tilanne- ja tuotekohtaisesti kontrolloitu tapa kuluttaa; argumentoiva ja vaativa suhtautuminen traditioihin; pyrkimys eroon hierarkioista; paikallisuus toiminnassa ja tavoitteissa; pyrkimys vaikuttaa ihmisten, eläinten ja ympäristön tulevaisuuteen ja kaksijakoinen suhtautuminen asiantuntijoihin. Tutkimuksessa asetetaan kyseenalaiseksi kahden erillisen, suomalaisen eläinasialiikkeen olemassaolo ja osoitetaan, että Suomessa voidaan puhua eläinasialiikkeestä, jossa eri aikakausina, yksilö- ja järjestökohtaisesti, painotetaan aiheittain joko maltillisia tai radikaaleja näkökulmia. Avainsanat: elämänpolitiikka, eläinsuojelu, eläinasialiike, elämäntapa, mielipiteet, arvot, ihanteet

Men´s health behaviour, health beliefs and need for health counselling : A study amongst 40-year-old males from one Helsinki City region

Tavoitteena oli tutkia 40-vuotiaiden miesten terveyskäyttäytymistä, terveysuskomuksia ja miesten saamaa terveysneuvontaa Helsingissä. 273 miestä vastasi kyselyyn ja osallistui terveystutkimuksiin. Terveydentilan perusteella miehet arvioitiin matalan (n=145) ja korkean (n=128) riskin ryhmiin. Khin neliö-testillä tutkittiin elämäntapa- ja riskitekijöitä koetun terveyden (hyvä, keskinkertainen/huono) luokissa ja verrattiin matalan ja korkean riskin ryhmiä em. tekijöiden osalta. Askeltavalla logistisella regressiomallilla analysoitiin tulosmuuttujia taustatekijöiden, terveyskäyttäytymisen, terveysuskomusten ja kliinisten riskitekijöiden avulla sekä arvioitiin oireiden ja vaivojen suhdetta koettuun terveydentilaan. Korkeassa riskissä olevien terveyttä seurattiin vuosina 2001–2004 analysoimalla mini-intervention vaikutusta terveysriskeihin ja elintapoihin varianssianalyysin avulla (ANOVA) (n=46). Matalasta vastausprosentista johtuen (39.6%), ei-vastanneiden aineistoa kerättiin käyttämällä syvähaastattelua (n=28) sekä puhelinkyselyä (n=40). Lopullinen aineisto koostui 341 miehestä. Tulokset osoittivat, että miehillä oli sydän- ja verisuonitautiriskejä. Kaksi kolmesta osallistuneista oli ylipainoisia tai lihavia, yli kolmanneksella vyötärönympärys oli ≥100 cm, ja yli 40%:llä oli diastolinen verenpaine ≥90 mmHg. Yli puolet tupakoi päivittäin ja 40% käytti alkoholia runsaasti. Ristiriitaisuutta ilmensi se, että huolimatta riskitekijöistä noin puolet miehistä koki terveydentilansa hyväksi. Sairauden tai vamman puute, hyvä suun terveydentila ja normaali vyötärönympärys olivat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan. Suora yhteys voitiin havaita omaisten tarjoaman neuvonnan ja vähäisen alkoholin käytön välillä. Masennus ja unettomuus olivat voimakkaasti yhteydessä loppuun palamiseen. Miehillä oli erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka korreloivat voimakkaasti masennuksen kanssa. Pieni määrä miehistä koki saaneensa terveysneuvontaa hoitohenkilökunnalta verrattuna perheenjäseniltä saatuun ohjaukseen. Korkeariskisten miesten (n=46) arvot parantuivat merkitsevästi lyhyellä aikavälillä. Kolesteroliarvoja lukuunottamatta ne palautuivat kolmen vuoden kuluttua alkumittausarvoja kohti. Laadullinen tutkimus osoitti, että “ei-vastanneet“ eivät osallistuneet projektiin, sillä he olivat oireettomia tai kiireisiä. Heillä todettiin samoja terveysriskejä kuin projektiin osallistuneilla. Syvähaastattelussa miehet toivat esille kokemuksiaan huolista, vihan tunteista, peloista ja yksinäisyydestä. Hoidonantajien on tärkeää ymmärtää ristiriidat miesten subjektiivisen ja objektiivisen terveydentilan välillä, mikä auttaa havaitsemaan esteitä terveyskäyttäytymiselle. Yhä enemmän tarvitaan yhteistyötä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä varmistamaan terveystottumusten jatkuminen miesten keskuudessa.

Ikääntyminen maalaiskylässä

Aging in a country village This dissertation examines what kind of environment of aging a small country village is, who elderly villagers are and what kind of everyday life they have. The qualitative material gathered through ethnographic field work at a village situated in Southern Finland consists of a field work diary and 34 interviews of elderly villagers. The dissertation is based on social gerontology and village research. The key concepts are: the environment of aging; locality and local identity; and way of life. The village is examined as a social and physical environment of aging. Difficulties regarding mobility are the biggest challenges for elderly villagers in their everyday life. The social environment of aging is constructed by historical, cultural and local factors. The village community is formed by many small sub-communities. An elderly villager s status in a village community and her/his social competence affect the formation of her/his social network and the quality of her/his environment of aging. The dissertation examines the local identities of older villagers and their relationships to the village. The local identities can be based on the village, memories or on many places, or a place and places may not be of great importance for a person s identity. The local identity of an older villager affects her/his experiences of living in the village and her/his future plans to move away from the village. The everyday life of an older villager is constructed by rhythms, routines and repetitions. However, there are differences between how everyday lives are arranged among elderly villagers, which are explained by the concept of a way of life. Four ways of life were found. Nature and its importance are a background to all four ways of life. A traditional way of life is based on continuity and hard work, a family-oriented way of life on family members and relatives. A mobile way of life is characterized by symbolic and concrete mobility. An original way of life is marked by independent loneliness . In practice, a person s way of life is always constructed by two or many ways of life.

Kahdestaan kotona : Tutkimus vanhoista pariskunnista

In this study, which pertains to the field of social gerontology and family research, I analyse the meaning of everyday life as perceived by elderly couples living at home. I use the ethnographic approach, with the aim of interpreting meanings from the elderly people s personal point of view and to increase understanding of their way of life. The study deepens our conception of what gives purpose to the everyday life of elderly people. The number of elderly couples is growing and, to an increasing extent, a couple will live and cope together to a ripe old age. Such coping can also be viewed as an important resource for society. Ethnography tries to get close to people's life practices. I examine the day-to-day life of elderly couples based on textual data, which I obtained by visiting the homes of 16 couples in a total of five small municipalities in Southern Finland. The couples had married soon after the war or in the early 1950s. I found that the aspiration towards continuity, which unites the concepts of place and home, housework and a long marriage, is the most important notion connecting the discussion themes. The results show that in the opinion of the elderly, the concept of a good life is intertwined with a long marriage spent at home, as well as its values. Old people find that they lead an independent life if they feel that they can hold on to the key features of their way of life. Elderly couples ability to cope with everyday life involves taking care of housework and other tasks around the home together. This means that they support one another and have common goals and aspirations. Daily tasks provide substance in the lives of elderly couples. Each day has its rhythm, and the pace of this rhythm is set by routine and habits. Satisfaction stems from the fact that you can do something you are good at. The couples have also revised the division of housework. Men have learned to perform new tasks around the house when their wives can no longer manage them by themselves. Some tasks are given up. Day-to-day life at home and around the house provides room for men s participation. Mutual support and care between husband and wife can also protect them from having to resort to outside or official help. Old couples integrate their life experiences and memories, as well as present and future risks and opportunities. They wish to carry on their lives as before, and still think that their present life corresponds with their idea of a good life. Key words: elderly couples, continuity theory of aging, everyday life, social gerontology, family research

Huumeriippuvuudesta toipuminen Nimettömien Narkomaanien toveriseurassa

The subjects of this study are Narcotics Anonymous (NA), a non-profit, peer-support-based fellowship, its recovery programme, and the former drug addicts who consider themselves members of the fellowship. The study data consist of episodic interviews (n=24) and questionnaires (n=212). In the collection of questionnaire data, survey research methods had to be applied judiciously. This study analyses NA members background and their substance abuse and treatment history, as well as factors that have contributed to or hindered their bonding with NA. A recovery model is presented that stems from NA s written and oral tradition, and which has been conceptualised into NA s recovery theory. At its simplest, NA s recovery theory can be described in two sentences: 1) There are drug dependent addicts who have an addiction disease. 2) Through an NA way of life, recovery is possible. In this study, addiction and addiction disease are described through recovery stories shared at NA. It also describes how the way of life offered by NA supports recovery from drug addiction, the way of life which recovering addicts have adopted, and how they have done so. The study also presents results that, based on the study data, emerge from participation in the NA programme, and describes how the NA recovery theory works in practice, i.e. how NA members utilise the tools provided by the fellowship and how the lives of recovering addicts change during their membership. Furthermore, this study also discusses criticism of NA. According to the study, NA affects the lives of recovering drug addicts in a number of ways. People of different ages and with a variety of personal, treatment and drug abuse histories seem to benefit from membership of NA. Viewed from the outside, NA may appear as strictly normative, but in practice each member can adapt the programme in a way that suits him/her best. Indeed, flexibility is one of the strengths of NA, but without more extensive knowledge of the fellowship, it is possible that the norms reflected in NA texts or the fanaticism of individual NA members may drive some people away. Due to the increasing number of NA members, the association is also able to provide more alternatives. This study confirms the view that peer support is important, as well as the fact that an official treatment system is required in parallel with peer support activities. NA can never fully replace professional support, neither should it be left with sole responsibility for recovering addicts. Keywords: Narcotics Anonymous, peer support, recovery study, recovery, substance addiction, drug treatment, drugs, explorative research

Lihan syömisen oikeudesta - Miksi kaupunginvaltuutetut riitelevät kasvisruokapäivästä?

Pro gradu tutkimuksessani tarkastellaan Helsingin, Espoon, Tampereen ja Jyväskylän kaupunginvaltuustoissa käytyjä kasvisruokapäiväkeskusteluja. Työn tavoitteena ja tarkoituksena on selvittää, mistä valtuustosaleissa käydyissä kasvisruokapäiväkeskusteluissa oikeastaan on kysymys. Minkä puolesta argumentoivat kasvisruokapäivän puolustajat ja mitä puolustavat kasvisruokapäivän vastustajat, jotka jyrkästi nousevat aloitetta vastaan? Kaupunginvaltuustoissa käydyt kasvisruokapäiväkeskustelut poikkeavat tavanomaisista valtuustokeskusteluista, sillä ne ovat sekavia ja poikkeuksellisen emotionaalisesti latautuneita. Keskustelun aikana syntyy voimakas ristiriita-asetelma, jossa osapuolet eivät ymmärrä toisiaan, vaan puhuvat toistensa ohi. Tutkimukseni tarkoituksena on ottaa selvää tämän omalaatuisen poliittisen keskustelun perimmäisestä luonteesta. Työn taustalla on kysymys lihan syönnin monimutkaisesta asemasta maailmassa, jossa ekologisuuden nimissä kuluttamista tulisi vähentää. Lihan syöntiä tulisi vähentää sen epäekologisuuden tähden, mutta miten saadaan kulutus laskuun tilanteessa, jossa lihan syönnistä on vasta vähän aikaa sitten tullut jokaisen suomalaisen perusoikeus. Pohdin työssäni ruoan ja syömisen asemaa nyky-yhteiskunnassa sekä erityisesti lihan monimerkityksisyyttä ja sen syömisen problemaattisuutta. Tutkimukseni osallistuu keskusteluun siitä, mitä tapahtuu, kun ekologisuuden nimissä kuluttajakansalaisten elämäntapoja saatetaan joutua rajoittamaan. Tarkastelen aineistoani hyödyntämällä Laurent Thévenot´n teoriaa kolmesta yhteisyyden kieliopista sekä Luc Boltanskin ja Laurent Thévenot´n teoriaa oikeuttamisen maailmoista. Teorioiden avulla selvitän, miten kasvisruokapäivän puolustajat ja vastustajat rakentavat argumenttinsa. Tutkimukseni tuloksena selviää, että kasvisruokapäivän puolustajat rakentavat yhteiselämää vetoamalla ekologiseen maailmaan, jolloin kommunikointi perustuu ajatukselle yhteisestä hyvästä. Sen sijaan kasvisruokapäivän vastustajat rakentavat argumenttinsa liberaalin kieliopin varaan, jolloin tavoitteena on oman edun saavuttaminen. Kasvisruokapäiväkeskustelussa kysymys on kulttuurisodasta, jossa törmäävät vaatimus yksilön valinnan vapaudesta ja vaatimus valinnan vapauden rajoittamisesta ympäristön hyvinvoinnin nimissä. Kysymys on hyvin perustavanlaatuisista lähtökohtaeroista, erilaisista ”pyhistä”, joiden yhteensovittaminen on vaikeaa. Keskustelussa syntyvä konflikti johtuu siitä, että ekologinen pakko on niin merkittävällä tavalla ristiriidassa klassisten länsimaisten vapausoikeuksien kanssa. Tutkimuksen analyysiosassa pyrin selvittämään, miten nämä keskenään ristiriitaiset arvolähtökohdat ovat syntyneet. Tutkimukseni lopuksi kysyn, voivatko tällaiset ”kulttuurisodat” yleistyä ja paisua, jos ekologinen paine kasvaa ja markkinavoimat jatkavat voittokulkuaan.