Kahdestaan kotona : Tutkimus vanhoista pariskunnista


Autoria(s): Andersson, Sirpa
Contribuinte(s)

Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, yhteiskuntapolitiikan laitos

Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, samhällspolitiska institutionen

University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Policy

Data(s)

07/12/2007

Resumo

In this study, which pertains to the field of social gerontology and family research, I analyse the meaning of everyday life as perceived by elderly couples living at home. I use the ethnographic approach, with the aim of interpreting meanings from the elderly people s personal point of view and to increase understanding of their way of life. The study deepens our conception of what gives purpose to the everyday life of elderly people. The number of elderly couples is growing and, to an increasing extent, a couple will live and cope together to a ripe old age. Such coping can also be viewed as an important resource for society. Ethnography tries to get close to people's life practices. I examine the day-to-day life of elderly couples based on textual data, which I obtained by visiting the homes of 16 couples in a total of five small municipalities in Southern Finland. The couples had married soon after the war or in the early 1950s. I found that the aspiration towards continuity, which unites the concepts of place and home, housework and a long marriage, is the most important notion connecting the discussion themes. The results show that in the opinion of the elderly, the concept of a good life is intertwined with a long marriage spent at home, as well as its values. Old people find that they lead an independent life if they feel that they can hold on to the key features of their way of life. Elderly couples ability to cope with everyday life involves taking care of housework and other tasks around the home together. This means that they support one another and have common goals and aspirations. Daily tasks provide substance in the lives of elderly couples. Each day has its rhythm, and the pace of this rhythm is set by routine and habits. Satisfaction stems from the fact that you can do something you are good at. The couples have also revised the division of housework. Men have learned to perform new tasks around the house when their wives can no longer manage them by themselves. Some tasks are given up. Day-to-day life at home and around the house provides room for men s participation. Mutual support and care between husband and wife can also protect them from having to resort to outside or official help. Old couples integrate their life experiences and memories, as well as present and future risks and opportunities. They wish to carry on their lives as before, and still think that their present life corresponds with their idea of a good life. Key words: elderly couples, continuity theory of aging, everyday life, social gerontology, family research

Tässä sosiaaligerontologian ja perhetutkimuksen alaan kuuluvassa tutkimuksessa jäsennän vanhojen pariskuntien arjelleen kotona antamia merkityksiä. Vanhojen pariskuntien lukumäärä on kasvussa, ja yhä useammin pariskunta elää kahden vanhuuttaan ja selviytyy yhdessä pitkään. Tämä selviytyminen voidaan nähdä myös yhteiskunnalle tärkeänä voimavarana. Tutkimuksen tarkastelutapa on etnografinen, pyrin ymmärtämään ja tulkitsemaan merkityksiä vanhojen ihmisten omasta näkökulmasta ja lisäämään ymmärrystä heidän elämäntapaansa kohtaan. Tutkimus syventää kuvaa siitä, mikä antaa mielen vanhojen ihmisten jokapäiväiselle arkielämälle. Tutkin vanhojen parien arkea tekstiaineistolla, jonka hankin vierailemalla 16 pariskunnan kodissa yhteensä viidessä pienessä Etelä-Suomen kunnassa. Pariskuntien avioliitot oli solmittu pian sodan jälkeen tai 1950-luvun alussa. Keskusteluteemoja yhdistäväksi tärkeimmäksi käsitteeksi löysin jatkuvuuden tavoittelun, joka kokoaa teemat paikka ja koti, kotityöt ja pitkä avioliitto yhteen. Tulokset osoittavat, että vanhojen pariskuntien käsitys hyvästä elämästä kietoutui kodissa elettyyn pitkän avioliiton aikaan ja sen arvoihin. Vanha ihminen kokee elävänsä itsellisesti, jos hän tuntee säilyttävänsä elämäntapansa keskeiset piirteet. Tärkeää oli oma koti, joka tuntui turvalliselta ja tuttu ympäristö. Vanhojen parien arjessa pärjääminen merkitsi heidän haluaan huolehtia kotitöistä ja muista arkisista askareista yhteensä tehden. Yhteensä tekeminen merkitsee, että he saavat toisiltaan tukea ja että heillä on yhteiset tavoitteet ja päämäärät. Ruuanlaitto, leipominen, kotityöt ja muut päivittäiset askareet toivat sisältöä vanhojen parien elämään. Arjella on rytminsä, jonka toistuvat asiat ja tottumus tuovat. Tyytyväisyys syntyy siitä, että voi tehdä sellaista, minkä osaa. Parit myös uudistivat kotitöiden jakoa. Miehet opettelivat uusia kotitöitä silloin, kun vaimo ei enää jaksanut hoitaa niitä yksin. Joistakin tekemisistä luovuttiin. Kotiin vetäytynyt elämäntapa ja arki antoivat tilaa miehen osallistumiselle. Puolisoiden keskinäinen tuki ja huolenpito voivat auttaa suojautumaan vieraan tai virallisen avun varaan joutumiselta. Vanhat parit nivoivat yhteen elämänkokemuksensa ja muistot sekä nykyisyyden ja tulevan riskit ja mahdollisuudet. He halusivat jatkaa elämäänsä entiseltä pohjalta, nykyisyys vastasi edelleen heidän käsitystään hyvästä elämästä.. Asiasanat: vanhat pariskunnat, vanhuuden jatkuvuusteoria, elämäntapa, koti, arki, sosiaaligerontologia, perhetutkimus

Identificador

URN:ISBN:978-951-33-2029-4

http://hdl.handle.net/10138/23361

Idioma(s)

fi

Publicador

Stakes

Relação

URN:ISSN:1236-0732

Direitos

Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.

Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.

Palavras-Chave #sosiaalipolitiikka
Tipo

Väitöskirja (monografia)

Doctoral dissertation (monograph)

Doktorsavhandling (monografi)

Text