Men´s health behaviour, health beliefs and need for health counselling : A study amongst 40-year-old males from one Helsinki City region

Tavoitteena oli tutkia 40-vuotiaiden miesten terveyskäyttäytymistä, terveysuskomuksia ja miesten saamaa terveysneuvontaa Helsingissä. 273 miestä vastasi kyselyyn ja osallistui terveystutkimuksiin. Terveydentilan perusteella miehet arvioitiin matalan (n=145) ja korkean (n=128) riskin ryhmiin. Khin neliö-testillä tutkittiin elämäntapa- ja riskitekijöitä koetun terveyden (hyvä, keskinkertainen/huono) luokissa ja verrattiin matalan ja korkean riskin ryhmiä em. tekijöiden osalta. Askeltavalla logistisella regressiomallilla analysoitiin tulosmuuttujia taustatekijöiden, terveyskäyttäytymisen, terveysuskomusten ja kliinisten riskitekijöiden avulla sekä arvioitiin oireiden ja vaivojen suhdetta koettuun terveydentilaan. Korkeassa riskissä olevien terveyttä seurattiin vuosina 2001–2004 analysoimalla mini-intervention vaikutusta terveysriskeihin ja elintapoihin varianssianalyysin avulla (ANOVA) (n=46). Matalasta vastausprosentista johtuen (39.6%), ei-vastanneiden aineistoa kerättiin käyttämällä syvähaastattelua (n=28) sekä puhelinkyselyä (n=40). Lopullinen aineisto koostui 341 miehestä. Tulokset osoittivat, että miehillä oli sydän- ja verisuonitautiriskejä. Kaksi kolmesta osallistuneista oli ylipainoisia tai lihavia, yli kolmanneksella vyötärönympärys oli ≥100 cm, ja yli 40%:llä oli diastolinen verenpaine ≥90 mmHg. Yli puolet tupakoi päivittäin ja 40% käytti alkoholia runsaasti. Ristiriitaisuutta ilmensi se, että huolimatta riskitekijöistä noin puolet miehistä koki terveydentilansa hyväksi. Sairauden tai vamman puute, hyvä suun terveydentila ja normaali vyötärönympärys olivat yhteydessä hyväksi koettuun terveydentilaan. Suora yhteys voitiin havaita omaisten tarjoaman neuvonnan ja vähäisen alkoholin käytön välillä. Masennus ja unettomuus olivat voimakkaasti yhteydessä loppuun palamiseen. Miehillä oli erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka korreloivat voimakkaasti masennuksen kanssa. Pieni määrä miehistä koki saaneensa terveysneuvontaa hoitohenkilökunnalta verrattuna perheenjäseniltä saatuun ohjaukseen. Korkeariskisten miesten (n=46) arvot parantuivat merkitsevästi lyhyellä aikavälillä. Kolesteroliarvoja lukuunottamatta ne palautuivat kolmen vuoden kuluttua alkumittausarvoja kohti. Laadullinen tutkimus osoitti, että “ei-vastanneet“ eivät osallistuneet projektiin, sillä he olivat oireettomia tai kiireisiä. Heillä todettiin samoja terveysriskejä kuin projektiin osallistuneilla. Syvähaastattelussa miehet toivat esille kokemuksiaan huolista, vihan tunteista, peloista ja yksinäisyydestä. Hoidonantajien on tärkeää ymmärtää ristiriidat miesten subjektiivisen ja objektiivisen terveydentilan välillä, mikä auttaa havaitsemaan esteitä terveyskäyttäytymiselle. Yhä enemmän tarvitaan yhteistyötä yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä varmistamaan terveystottumusten jatkuminen miesten keskuudessa.

The aim of the study was to examine health behaviour, health beliefs and need for health counselling amongst 40-year-old men in Helsinki. 273 males answered the questionnaire and participated in health examinations. Based on the results of health situation, males were assessed to be at low (n=145) or high risk (n=128). With Chi-square tests were assembled to identify differences between health indicators and the groups of self-rated health (good, average/poor) and between the groups of low- and high-risk men. A step-wise logistic regression model was used to estimate the adjusted odds of each outcome by socio-demographic-, health behaviour-, health belief- and clinical factors. Males at high risks were followed during 2001-2004 to analyze the impact of brief-intervention to health risks and life styles by variance analyze (ANOVA) (n=46). Due to a low response rate (39.6%), more data from non-respondents were collected by in-depth interview (n=28) and telephone survey (n=40). The final data set comprised 341 males. The findings of the study indicated that males had risk factors for cardiovascular diseases. Two-thirds were overweight or obese, over one-third had a waist circumference ≥100 cm, and over 40% had diastolic blood pressure ≥90 mm Hg. Over one-half smoked daily and 40 % of the males used alcohol excessively. Despite risk factors males rated their health as good, which showed a great contradiction. Lack of illness or injury, good dental health, and normal waist circumference had the strongest associations with perceived good health. A positive association was found between alcohol advice by family members and lower use of alcohol. Depression and insomnia were significant predictors for burnout. Only a small percentage of males had received counselling from professionals, they were advised by family members. In the follow-up study (n=46) the risk factors improved significantly from baseline during a short time period. However, the final measurements in 2004 showed that the values, except cholesterol readings, tended to revert back to baseline. Qualitative research showed that “non-respondents“did not participate to the metabolic syndrome project, because they were ‘symptomless’ or busy. However they had same risk factors as participated males had. In-depth interview revealed sensitive information that included major causes of concern, anxiety, fears and loneliness. The results underscore the importance of understanding by health professionals that there exists a contradiction between objective and subjective health, which might help to perceive the attitudes towards health behaviour. Greater collaboration is needed between private health care agencies and official primary health care to ensure continuity in the improvement of health habits among males.