Financial and Environmental Impacts of a Dry Port to Facilitate Competitiveness of Two Major Transit Seaports of Finland

Environmental problems and issues have received more and more attention during the last decades. Reasons for this are different increased external costs such as congestion, CO2 emission, noise and accident costs. Transportation sector is the only sector with increasing external costs. The EU will increase its attention in decreasing the external costs of transport. Aim of this research was to find out if a dry port solution could decrease costs of transport, especially external costs. Dry port concept is an intermodal transport system, where inland transport between port and dry port is performed by rail transport instead of traditional road transport. In addition, dry ports offer similar services as ports. Research is conducted by performing a literature review about dry port concept and costs of transport, especially external costs of transport. Financial and environmental impacts of the dry port concept are studied by comparing costs of road and rail transport by cost accounting and with a simulation model. Location of dry port is researched with gravitational models. Results of the literature review are that rail transport is environmentally friendlier mode of transport than road transport. Cost model and simulation model show that if only costs of freight movement are considered, rail transport is more inexpensive transport mode than road transport in terms of internal and external costs. Because of that dry port concept could decrease costs of transport, especially external costs. Results of gravitational models are that city of Kouvola is in a good position to be a dry port. Russian transit traffic through Finland improves location of Kouvola to be a dry port.

2010- 2014 Iowa Transportation Improvement Program

The Iowa Transportation Improvement Program (Program) is published to inform Iowans of planned investments in our state’s transportation system. The Iowa Transportation Commission (Commission) and Iowa Department of Transportation (Iowa DOT) are committed to programming those investments in a fiscally responsible manner. A major component of the 2010-2014 Program is the full integration of funding allocated to the Iowa DOT from the American Recovery and Reinvestment Act of 2009 (Recovery Act). To date, the Recovery Act has provided over $400 million of additional federal funding for transportation in Iowa, including funding that is allocated to local governments and entities. Recovery Act funding will result in a record year for transportation construction in Iowa and the creation and retention of jobs. Opportunities for additionalRecovery Act transportation funding remain and will be pursued as they becomeavailable. While Recovery Act funding will make a one-time significant impact in addressing Iowa’s backlog of needs, it is important to note that there remains a large shortfall in sustained annual transportation investment to meet Iowa’s current and future critical transportation needs. In recognition of this shortfall, Governor Culver introduced and the legislature passed an I-JOBS proposal. I-JOBS will result in an additional $50 million of state funding to reduce structurally deficient and functionally obsolete bridges on the primary road system and approximately $10 million in funding for other modes of transportation including $3 million of new funding to support the expansion of passenger rail service in Iowa. I-JOBS, and the continuing gradual increase in funding due to TIME-21, will complement and extend the benefits of Recovery Act funding and set the stage for addressing the shortfall in annual funding in the next few years. Iowa’s transportation system is multi-modal; therefore, the Program encompasses investments in aviation, transit, railroads, trails, and highways. A major component of the Program is the highway section. The FY2010-2014 highway section is financially balanced and was developed to achieve several objectives. The Commission’s primary highway investment objective is stewardship (i.e. safety, maintenance and preservation) of Iowa’s existing highway system. The highway section includes an annual average of $104 million for preserving the interstate system; an annual average of $78 million for non-interstate pavement preservation; an annual average of $36 million for non-interstate bridges; and an annual average of $14 million for safety projects. Another objective is to maintain the scheduled completion of interstate and non-interstate capacity and economic development projects that were identified in the previous Program and this Program does so. The final Commission objective is to further address capacity and economic development needs and the Commission has done so by adding several such projects to the Program. Construction improvements are partially funded through the current federal transportation act, Safe, Accountable, Flexible, Efficient Transportation Equity Act: A Legacy for Users (SAFETEA-LU). The act will expire September 30, 2009. With the expiration of SAFETEA-LU, there is significant uncertainty in the forecast of federal revenues in the out-years of this Program. The Commission and Iowa DOT will monitor federal actions closely and make adjustments to the Program as necessary. The Iowa DOT and Commission appreciate the public’s involvement in the state’s transportation planning process. Comments received personally, by letter, or through participation in the Commission’s regular meetings or public input meetings held around the state each year are invaluable in providing guidance for the future of Iowa’s transportation system. It should be noted that this document is a planning guide. It does not represent a binding commitment or obligation of the Commission or Iowa DOT, and is subject to change. You are invited to visit the Iowa DOT’s Web site at iowadot.gov for additional and regular updates about the department’s programs and activities.

2011 - 2015 Iowa Transportation Improvement Program

The Iowa Transportation Improvement Program (Program) is published to inform Iowans of planned investments in our state’s transportation system. The Iowa Transportation Commission (Commission) and Iowa Department of Transportation (Iowa DOT) are committed to programming those investments in a fiscally responsible manner. This document serves as the Iowa DOT's annual report as required by Iowa Code section 7A.9. This document reflects Iowa’s multimodal transportation system by the inclusion of investments in aviation, transit, railroads, trails, and highways. A major component of this program is the highway section that documents programmed investments on the primary highway system for the next five years. A large part of funding available for highway programming comes from the federal government. Accurately estimating future funding levels of this federal funding is dependent on having a current enacted multi-year federal transportation authorization. The most recent authorization, Safe, Accountable, Flexible, Efficient Transportation Equity Act: A Legacy for Users (SAFETEA-LU), expired September 30, 2009, and to date it has been extended five times because a new authorization has not yet been enacted. The current extension expires December 31, 2010. While Iowa law does not require the adoption of a Program when federal transportation funding is being reauthorized, the Commission believes it is important to adopt a Program in order to continue on-going planning and project development efforts and to be well positioned when a new authorization is adopted. However, it is important to recognize that, absent a federal authorization bill, there is significant uncertainty in the forecast of federal revenues. The Commission and the Iowa DOT will continue to monitor federal revenues and will adjust future investments as needed to maintain a fiscally responsible Program. In developing the highway section of the program, the Commission’s primary investment objective remains stewardship (i.e. safety, maintenance and preservation) of Iowa’s existing highway system. In fact, over $1.2 billion is programmed in FY2011 through FY2015 for preservation of Iowa’s existing highway system and for enhanced highway safety features. The highway section also includes significant investments for interstate modernization on I-29 inSioux City, on I-29/80/480 in Council Bluffs, and on I-74 in Bettendorf/ Davenport. Another highway programming objective reflected in this Program is maintaining the scheduled completion of capacity and economic development projects that were identified in the previous Program. Finally, with the limited remaining funds the Commission has furthered the investment in capacity and economic development by adding a few projects to the Program. The Iowa DOT and Commission appreciate the public’s involvement in the state’s transportation planning process. Comments received personally, by letter or through participation in the Commission’s regular meetings or public input meetings held around the state each year, are invaluable in providing guidance for the future of Iowa’s transportation system.

Infrastructure Annual Status Report, January 2012

Per legislative requirement, attached is the Iowa Department of Transportation’s summary of project status for infrastructure projects that have been appropriated revenue from various funds including Rebuild Iowa Infrastructure, Health Restricted Capitals, Bridge Safety, Revenue Bonds Capitals, and Revenue Bonds Capitals II. In addition, we have included status reports for the FY11 passenger rail appropriation from the Underground Storage Tank Fund and the FY2010 Commercial Service Vertical Infrastructure appropriation from the General Fund.

Infrastructure Annual Status Report, January 2010

Per legislative requirement, attached is the Iowa Department of Transportation’s summary of project status for infrastructure projects that have been appropriated revenue from various funds including Rebuild Iowa Infrastructure, Health Restricted Capitals, Bridge Safety, Revenue Bonds Capitals, and Revenue Bonds Capitals II. In addition, we have included status reports for the FY11 passenger rail appropriation from the Underground Storage Tank Fund and the FY2010 Commercial Service Vertical Infrastructure appropriation from the General Fund.

Transitoreitin valintaan vaikuttavat tekijät autotoimialalla: AHP:n soveltaminen

Tämän työn tavoitteena on selvittää transitoreitin valintaan vaikuttavat tekijät sekä Suomen reitin kilpailutekijät verrattuna Baltian maiden, Saksan-Puolan ja Venäjän omiensatamien reitteihin. Lisäksi tavoitteena on testata analyyttista hierarkiaprosessia (AHP) transitoreitin valintaan. Työssä hyödynnetään Suomessa, Venäjällä ja Baltian maissa logistiikkayritysten, ministeriöiden ja viranomaisten kanssa tehtyjä asiantuntijahaastatteluja. Lisäksi suurimmille autotoimialan yrityksille toteutetaan kysely transitoreitin valintaan vaikuttavista tekijöistä. Työssä muodostetaan hierarkia reitin valintaan vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi lasketaan analyyttisen hierarkiaprosessin mukaiset painotukset reitin valintaan vaikuttaville tekijöille ja eri reittien kilpailukykyerään autotoimialan vastaajan tapauksessa.

Vapaa-alueen konttiliikenteeseen liittyvät tullivastuut

Työn tavoitteena oli selvittää tullivastuiden jakautuminen toimijoiden välillä kontin eri kulkuvaiheissa sekä kartoittaa mahdolliset ongelmakohdat. Aluksi selvitettiin toimintaa nykyisessä muodossa ja transitoliikenteen kehitystä viime vuosina Suomessa sekä Trans-Siperian radan merkitystä transitoliikenteelle. Työssä tarkasteltiin tullilainsäädäntöä tullittomille tavarankäsittelyalueille ja sentoteuttamista Mustolan logistiikkakeskuksen vapaa-alueella. Tullilainsäädännöiija nykyisen vapaa-alueen toiminnan pohjalta tutkittiin eri vaihtoehtoja, joita tullittomat tavarankäsittelyalueet tarjoavat. Toimintaa vapaa-alueella tarkasteltiin turvallisuuden ja palvelun tehokkuuden varmistamiseksi. Tullivastuut ja velvollisuudet vapaa-alue toiminnassa ovat erittäin yksiselitteiset tullilainsäädännön perusteella. Toiminnassa ei havaittu puutteita tullivarastoinnista aiheutuvien vastuiden ja velvollisuuksien täyttämisessä. Vapaa-alueen toiminnassa tiedon kulku ja sen reaaliaikaisuus ovat turvallisuuden kannalta erittäin tärkeitä.

TRAKET II - Turvallisuus ja ympäristövaikutukset transitoliikenteessa

Tämätutkimus on osa TRAKET -hanketta, jossa keskitytään Luoteis-Venäjälle vievien transitoreittien kilpailukyvyn selvittämiseen. Tässä osatutkimuksessa tarkastellaan Suomen kautta kulkevan transitoliikenteen ympäristövaikutuksia ja turvallisuusnäkökohtia sekä niiden aiheuttamien kustannusten muuttumista liikennemäärän kasvaessa. Raportissa annetaan kehityssuosituksia ympäristö- ja onnettomuustilanteen parantamiseksi. Lisäksi tutkimuksessa esitetään uusien, transitoliikenteen osapuolille tarkoitettujen, lisäpalvelujen synnyttämiseen tarvittavia toimia.

TRAKET - Transitoketjujen kilpailukyky

Tämä tutkimus on osa TRAKET-hanketta, jossa keskitytään Luoteis-Venäjälle vievien transitoreittien kilpailukyvyn selvittämiseen. Tässä tutkimusraportissa käsitellään transitoliikenteen reittien valintaan liittyviä päätöksentekokriteereitä ja verrataan niitä keskenään. Tutkimuksessa selvitetään transitoreitin valintaan vaikuttavat tekijät auto-, arvoelektroniikka- ja kosmetiikkatoimialoilla. Raportissa analysoidaan Suomen transitoreitin kilpailutekijät ja verrataan niitä vaihtoehtoisiin Baltian maiden, Saksan¿Puolan ja Venäjän omien satamien reitteihin.

Baltian maihin ja Puolaan suuntautuvan merirahtiliikenteen tulevaisuusskenaarioita

Työssä käsitellään Itämeren rahtiliikennettä ja sen kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Työn ajankohtaisuutta on lisännyt Euroopan unionin laajentuminen toukokuussa 2004, jolloin Viro, Latvia, Liettua ja Puola liittyivät kaikki EU:hun. Työn teoriaosuus painottuu tulevaisuudentutkimukseen ja erityisesti skenaariotutkimukseen. Työssä on esitetty kahdenlaisia skenaarioita. Toisissa käsitellä Suomesta ja Ruotsista Baltian maihin suuntautuvaa rahtiliikennettä. Skenaariot on ulottuvat aina vuoteen 2011 asti. Toiset skenaariot puolestaan käsittelevät Suomen ja Puolan välisen rahtiliikenteen tulevaisuutta. Baltian skenaarioissa korostuu Venäjän suuri rooli. Venäjälle suuntautuva transitoliikenne on kaikille Baltian maille hyvin tärkeää. Sen määrän kehitys kuitenkin riippuu hyvin paljon Venäjän omien satamien sekä Venäjän talouden kehityksestä. Venäjän taloudellinen kehitys säätelee myös hyvin paljon ympäristön kehitystä. Baltian liikenteen kehittymistä säätelee myös vahvasti koko Itä-Euroopan sekä Valko-Venäjän ja Ukrainan liikenteen kehitys. Euroopan unionin jäsenyys tuo omat lisänsä kehityksen suunnille erilaisten tukien ja kehitysprojektien mukana. Puolan skenaarioissa korostuu Puolan maantieteellisen sijainnin merkitys keskellä Eurooppaa. Paineet Saksan ruuhkaongelmien purkamisen ja itäisen Euroopan nopean talouskasvun myötä keskittyvät Puolan liikenteeseen. Puolan maaliikenneinfrastruktuuri vaatii suuria kehitysprojekteja, joita rahoittamaan tarvitaan etenkin Euroopan Unionia. Puolan valtion suuri asukaspotentiaali tekee siitä myös erityisen kiinnostavan sijoituskohteen ulkomaisille investoijille. Myös tämä osaltaan lisää Puolan liikennettä. Sekä Puolassa, että Baltiassa eletään vahvan kasvun aikaa. Tämä tekee molemmista mielenkiintoisen vaihtoehdon liikennöintikohteeksi.

Logistic Solutions of Imported Renovation Materials

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia saneeraus- ja remontoimistuotteiden osalta maahantuontia Suomeen ja transitoliikennettä Suomen kautta Venäjälle. Lähtökohtana oli Suomen logistinen asema ja mahdolliset kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät, joista on luotu potentiaalisia tulevaisuuden kuvia. Kaikki tulokset johdettiin LOADER/CLIENT –tutkimusprojektin yhteyksistä. Tutkimuksen tavoitteisiin päästiin empiiristä tutkimusta varten kootun teorian kautta, joka koostuu toimitusketjun hallinnasta ja tämänhetkisestä parhaimmasta käytännöstä eli ns. kolmen A:n menetelmästä. Lisäksi teoriaosuudessa tarkasteltiin toimitusketjun yritysten välisiä suhteita, kansainväliseen toimitusketjuun liittyviä tekijöitä sekä tulevaisuuden haasteita. Työn empiiristä tutkimustietoa kerättiin pääasiassa haastattelujen, mutta myös muiden tutkimuksen tuloksien kautta. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen puolistrukturoitu teemahaastattelu, jota varten ryhmä remontoimiseen ja saneeraukseen liittyviä yrityksiä ja heidän käyttämiä logistisia operaattoreita sekä projektin johtoryhmää haastateltiin. Tutkimuksen tulosten mukaan suurin osa haastatelluista yrityksistä näkee Suomen logistisen aseman hyvänä tällä hetkellä ja lähivuosina. Etenkin arvotavaroiden transito- kuljetuksissa Suomen asema nähdään vahvana vuosien kokemuksen ansiosta. Tällä hetkellä arvotavaroiden toimitusaika ja kokonaiskustannukset varastoimisineen ja käsittelyineen ovat vastaavia tai jopa edullisempia verrattuna esimerkiksi reitteihin Baltian maiden kautta. Baltian maiden kehitys voi heikentää Suomen kilpailukykyä hetkellisesti, mutta todennäköisesti ei pidemmällä aikavälillä. Haastateltujen henkilöiden mielestä Suomen logistiseen kilpailukykyyn tulevaisuudessa vaikuttaa eniten kaksi kriittistä tekijää. Suomen tulisi ensinnäkin keskittyä ja kehittää arvotavaran transitokuljetuksia. Toiseksi, säilyttääkseen kilpailukykynsä, Suomen satamien palveluiden kuten tullin ja ahtaajien tulisi olla joustavasti käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä.

Kaakkoissuomalaisten logistiikkayritysten toimintaedellytykset itäliikenteessä

Venäjän talousromahdus elokuussa 1998 vaikeutti suomalaisten logistiikkayritysten toimintaa, kun kauttakulkuliikenne ja suomalaisten yritysten vienti Venäjälle väheni huomattavasti. Tällöin syntyi uudenlainen kilpailutilanne, jossa ei enää riittänyt kuljetuksia kaikille. Suomalaiset logistiikkayritykset, etenkin kuljetusyritykset jäivät korkeamman kustannustason vuoksi kilpailussa tappiolle. Tämä on johtanut heikoimmassa asemassa olevien yritysten konkursseihin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Venäjän logistiikassa mukana olevat yritykset voivat pysyä mukana kilpailussa. Tutkimus perustuu alueen logistiikkayrityksille ja sidosryhmille tehtyyn kyselyyn ja haastatteluihin. Työn yhteydessä on perehdytty myös aiempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tutkimuksen perusteella selviytymiskeinoja ovat yhteistyön lisääminen sekä kansainvälisiin että suomalaisiin logistiikkayrityksiin, venäläisten asiakkaiden saaminen ja uusien teknologioiden hyödyntäminen. Pienillä yrityksillä on kaksi mahdollisuutta, pyrkiä osaksi kokonaistoimitusketjua tai -verkostoa tai pyrkiä tarjoamaan erikoispalveluita asiakkaan tarpeiden mukaisesti.