Tiedon jakaminen tiimityössä

Knowledge-sharing in a teamwork The study examines the link between knowledge-sharing that takes place in a team and the dimensions and objectives of the team s activities. The question the study poses is: How does knowledge-sharing in a team relate to the team s activities? The exchange of knowledge is examined using knowledge-sharing networks and the conversion model, which describes the process of knowledge formation. The answer to the question is sought through four empirical articles describing the activities of a team from the viewpoint of quality, fairness, power related to knowledge management, and performance. One of the articles used in the study describes the role of networks in work life more generally. It attempts to shed light on the manner in which team-related networks operate as part of a more extensive structure of organizational networks. Finland is one of the most eager users of teamwork, if numbers are used as a yardstick. About half of all Finnish wage earners worked in teams in 2009, and comparisons show that the use of teams in Finland is above the EU average. This study focuses on so-called semi-autonomous teams, which carry out permanent work tasks. In such teams, tasks are interdependent, and teams are jointly responsible for ensuring that the work is done. Team members may also, at least to some extent, agree between themselves on how the tasks are carried out and are able to take part in the decision-making process. Such teamwork makes knowledge-sharing an important element for the team s activities. Knowledge and knowledge-sharing have become a major resource, allowing organizations to operate and even compete in today s increasingly competitive markets. A single team or a single organization cannot, however, possess all the knowledge required for carrying out the tasks assigned to it. Although it is difficult to copy the knowledge generated in an organization, it is important to share the knowledge within and between organizations. External links supply teams and organizations with important knowledge that allows them to keep their operations up-to-date and their structures well-functioning. In fact, knowledge provides teams and organizations with an intangible resource that improves their capacity to interact with their environment and to adjust to it. For this reason, it is important to examine both the internal and external knowledge-sharing taking place in a team. The findings of the study show that in terms of quality, fairness, performance and the knowledge management issues concerning a team, its social network structure is both internally and externally connected with its activities. A team structure that is internally coherent and at the same time open to external contacts, is, with certain restrictions, connected with the quality, fairness, and performance of the team. The restrictions concern differences between procedural and interactional justice, public and private sectors, and the team leaders and ordinary team members. The role of the team leader is closely connected with the management of networks that are considered valuable. The results of the study indicate that teamwork is supervisor-dominated. Thus, teamwork does not substantially strengthen the influence of individual employees as players in knowledge-transfer networks. However, ordinary team members possess important peer contacts inside the organization. Teamwork clearly allows employees to interact in a democratic manner, and here the transfer of tacit knowledge plays an important role. Keywords: teamwork, knowledge-sharing, social networks, organization

Hiljaista tietoa etsimässä. Verkostoanalyyttinen tapaustutkimus sosiaalisten verkostojen vaikutuksesta hiljaisen tiedon jakamiseen julkisen hallinnon asiantuntijaorganisaatiossa

Tutkimus tarkastelee verkostoanalyyttisen tapaustutkimuksen muodossa miten hiljaista tietoa tutkimuksen kohteena olevan julkisen hallinnon asiantuntijaorganisaation (Liikenteen turvallisuusviraston llmailutoimiala) sosiaalisissa verkostoissa jaetaan, miten sitä kyetään hyödyntämään ja miten verkostoissa syntyvän ja siirtyvän tiedon hyödynnettävyyttä voitaisiin kokonaisvaltaisemmalla johtamisella parantaa. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on tieteellisesti tutkia miten sosiaalisten verkostojen analyysi on hyödynnettävissä hiljaisen tiedon siirtämisen tutkimisessa. Tarkoituksena on myös tarkastella hiljaisen tiedon muodostumisen ja siirtämisen mahdollisuuksia sosiaalisissa verkostoissa ja analyysin pohjalta luoda toimenpide-ehdotuksena menetelmät tiedon parempaan hyödyntämiseen ja jakamiseen organisaation sisällä, jotta organisaatio voi resurssitehokkaammin tukea henkilöstöönsä sitoutuneen tiedon siirtymistä sen sosiaalisten rakenteiden kautta. Tutkimuksen aineistona on organisaation sosiaalista verkostoa hahmottava kvantitatiivinen verkostoaineisto, joka on kerätty kyselyn avulla. Hiljaisen tiedon käsitteellistämisen osalta tutkimuksessa on erityisesti tukeuduttu Polanyin (1959, 1967), sekä Nonakan ja Takeuchin teorioihin (1995). Verkostoanalyysin ja sosiaalisten verkostojen teoreettisen tarkastelun osalta tutkimus perustuu erityisesti Granovetterin (1973), Krackhardtin (1992) ja Hansenin (1999) tutkimuksiin. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että organisaation sosiaalisten verkostojen analysoiminen tukee hyvin hiljaisen tiedon jakamisen ja siirtämisen käytännön kehittämistyötä. Kohdeorganisaatiossa tehty verkostoanalyysi osoittaa, että rakenteellisesti organisaation sisäiset sosiaaliset vuorovaikutusverkostot eivät tarjoa kovinkaan vahvoja kanavia tiedon siirtoon eri osastojen ja yksiköiden välillä, sillä tulosten mukaan parhaiten hiljaisen tiedon siirtymisen mahdollistavat vahvat, luottamukselliset ja vastavuoroiset siteet ovat melko vähäisiä. Osastojen ja yksiköiden sisällä puolestaan tiedon siirtymiselle on sosiaalisten verkostojen rakenteen puolesta parempi mahdollisuus, sillä suhteet ovat pääosin toimijoiden välillä kohtuullisen tiheät ja vahvat. Tulosten perusteella voidaan siis sanoa, että toimijat ovat verkostoissa toisiinsa yhteydessä melko heikkojen siteiden kautta ja valtaosaltaan organisaation tekemisissä olo myös perustuu puhtaasti työasioiden hoitamiseen. Työasioihin liittyvän tekemisissä olon osalta kaikilla osastoilla keskeisimpien henkilöiden joukossa ovat esimiehet. Puhtaasti ystävyyssuhteisiin liittyvässä tekemisissä olossa keskeisiksi nousevat aivan eri toimijat, ja osin henkilöt, jotka ovat melko epäkeskeisessä asemassa omalla osastollaan. Esimiehet puolestaan sijoittuvat pääosin verkoston laitamille. Verkostoanalyysin tuloksiin pohjautuvassa toimenpidesuosituksessa hiljaisen tiedon paremman jakamisen keinoista tutkimuksessa on nostettu esiin seuraavia osa-alueita: organisaation palkitsemis-, koulutus- ja perehdyttämisjärjestelmien kehittäminen tiedon siirtämisen motivoinnin näkökulmasta, työn organisoinnin kehittäminen sekä tiedon siirtämisen ja jakamisen mahdollisuuksien kehittäminen tietojärjestelmissä sekä muodollisessa ja epämuodollisessa kanssakäymisessä. Lisäksi huomiota on kiinnitetty organisaatiokulttuurin ja luottamuksen vaikutuksiin.

Tiedon jakamiseen vaikuttavat tekijät asiantuntijatyössä

Yhteiskunnan muuttuessa entistä tietovaltaisemmaksi, tiedon jakaminen nähdään kaikkein merkittävimpänä tietoprosessina organisaation kehittymisen kannalta. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, mitkä tekijät vaikuttavat tiedon jakamiseen asiantuntijatyössä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella asiantuntijatyötä tekevien tiedon jakamiseen vaikuttavat tekjiät ovat sisäinen motivaatio, yksilöiden välinen luottamus sekä organisaation rakenne ja kulttuuri. Tutkimuksen mukaan työ itsessään palkitsee ja motivoi tiedon jakamiseen, mutta yksilöiden välillä tulee olla hyväntahtoisuuteen ja pätevyyteen liittyvää luottamusta. Organisaation hierarkkisuus, käytettävissä olevan ajan, yhteisöllisyyden ja arvostuksen puute heikentävät tiedon jakamista. Sitä vastoin organisaation avoin kulttuuri tukee tiedon jakamista. Rahallisen palkitsemisen ei nähty vaikuttavan tiedon jakamiseen.

Organisaation sisäisessä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan tiedon jakamiseen vaikuttavat tekijät

Aineettoman pääoman, erityisesti tiedon, merkitykseen kiinnitetään organisaatioissa entistä enemmän huomiota. Tiedon jakamisen hyödyt ymmärretään ja siinä hyödynnetään yhä enemmän teknologiaa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat asiantuntijoiden tiedon jakamiseen organisaation sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, ja sen tavoitteisiin pyritään vastaamaan puolistrukturoitujen haastattelujen (12 kpl) avulla. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on innovaatiorahoituskeskus Tekes. Tiedon jakamista sisäisessä sosiaalisessa mediassa tutkittiin yksilön näkökulmasta motivaatioon, kykyyn ja mahdollisuuteen perustuvaa MOA-mallia hyödyntäen. Tutkimuksessa löydettiin sekä motivaatioon, kykyyn että mahdollisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat sisäisessä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan tiedon jakamiseen. Motivaatioon liittyvistä tekijöistä nousivat esiin erityisesti jaetun tiedon hyöty asiantuntijan työssä sekä aktiivisten sosiaalisen median käyttäjien määrä, mahdollisuuteen liittyvistä tekijöistä käytettävissä oleva aika sekä tiedon ja tiedon jakamisen kanavien suuri määrä.

Sopimusoikeus ja sopimuskäytäntö: miten nettisopimuksia tehdään ja voidaan tehdä

Johdanto Työssä käsitellään sopimusten tekemistä internetissä. Tavoitteena on löytää mahdollisia nettisopimusten sopimussunnittelussa huomioon otettavia asioita. Näkökulmaksi on otettu sopimuskäytäntö. Sopimuskäytäntö lähtökohtana tutkimukselle Työssä esitellään sopimuskäytännön ja perinteisen analyyttisen sopimusoikeuden välinen ristiriita. Koska yritykset eivät halua ratkaista ongelmiaan tuomioistuimessa, tuomioistuimiin päätyy vain marginaalinen osa sopimuksista. Yritysten näkökulmasta tuomioistuimiin päätyneet sopimukset ovat olleet epäonnistuneita. Tämän takia pelkästään tuomioistuinratkaisuja tutkimalla ei tavoiteta käytännön sopimustoiminnan ongelmia ja ei pystytä tarjoamaan niihin ratkaisumalleja. Sama ongelma koskee myös kuluttajasopimuksia. Tässä työssä on tutkittu käytännön sopimustoimintaa eli sopimuskäytäntöä. Sopimusoikeuden tutkimukseen on tuotu uutta näkökulmaa. Sopimuksen syntyminen nettikaupassa Kirjoittaja esittää yleisen sopimusmallin nettisopimuksille. Sopimusmallin keskeisiä näkökohtia ovat sopimuksen prosessiluonne. Sopimusmallissa käydään läpi kaikkia niitä vaiheita, jotka voivat vaikuttaa päätökseen sitoutua sopimukseen. Työssä myös esitetään, että sopimukseen sisältö määräytyy näiden vaiheiden mukaisesti. Koska pitkällä tähtäimellä tehdyssä sopimustoiminnassa syntyy ajoittain ongelmia, työssä myös käsitellään yrityksen mahdollisuuksia hallita näitä sopimushäiriöitä. Arviot kahdesta avoimesta sopimusjärjestelmästä Tutkielmassa myös käydään läpi kaksi yleisölle avointa nettisopimusjärjestelmää. Toinen on tavarakauppa Amazon.com ja toinen Genetic Anomalies, Inc.:in tekemä tietokonepeli ChronX. Kumpaankin yritetään soveltaa esiteltyä yleistä sopimusmallia. Loppupäätelmät Keskeiseksi johtopäätökseksi tutkielmassa tulee, että yrityksen tulee pyrkiä tarjoamaan asiakkailleen mahdollisimaan hyvin tietoa heidän sopimusjärjestelmästään ja tuotteistaan. Tällä ei tarkoiteta valtavaa määrää epäselkeästi esitettyä tietoa. Tiedon jakaminen ja asiakaspalautteen hallinta ovat tutkimuksen mukaan yritysten suurin haaste nettikaupassa. Tutkielmassa myös esitetään, että näitä tuloksia saattaa voida soveltaa tavanomaiseenkin kaupankäyntiin.

The role of trust and its evolution in distributed teams in a multinational organisation

Tutkimuksen päätavoitteena on ollut selvittää miten kansallinen ja organisaatiokulttuuri, niihin liittyvät normit ja arvot edesauttavat tai vaikeuttavat luottamuksen kehittymistä monikulttuurisissa tiimeissä maailmanlaajuisessa organisaatiossa. Tutkimuksen avulla haluttiin myös selvittää miten luottamus kehittyy hajautetuissa monikansallisissa tiimeissä WorldCom Internationalissa. Empiirinen tutkimusmenetelmä perustuu kvalitatiivisiin teemahaastatteluihin, jotka tehtiin WorldComin työntekijöille. Tutkimuksessa havaittiin, ettei yhteisten sosiaalisten normien merkitys luottamuksen syntymiselle ole niin merkittävä, koska WorldComin yhtenäiset toimintatavat sekä hallitseva amerikkalaisen emoyhtiön "kotikulttuuri" muodostavat yhtenäiset toimintalinjat tiimeissä. Tietokonevälitteisen kommunikoinnin jatkuva käyttö on edesauttanut työntekijöiden ns. sosiaalisen älyn kehittymistä, sillä henkilökohtaisen tapaamisen puuttuminen kehittää vastaavasti taitoja aistia ja tulkita sähköpostien tai puhelinneuvotteluiden aikana välittyviä vastapuolen "näkymättömiä" vihjeitä.

Sisältöstrategian toteutus Case Original Long Drink

Digitaalinen aikakausi ja erityisesti sosiaalinen media ovat muovanneet perinteisen markkinoinnin uuteen uskoon. Kaikki sosiaalisen median käyttäjät ovat itsessään sisällöntuottajia. Kommunikointi on lisääntynyt, sisällön kulutus on kiihtynyt ja tiedon jakaminen on kasvanut valtavasti. Nämä kaikki asettavat markkinoijat uuden haasteen eteen. Vain tarpeeksi kiinnostava ja koskettava sisältö tavoittaa yleisönsä. Sisältömarkkinoinnin avulla yrityksen on mahdollista kiinnittää kohdeyleisön huomio. Sisältöstrategia auttaa yritystä pitämään oman viestinnän ja markkinoinnin ohjat käsissään. Se pitää huolta siitä, että tuotettu sisältö on mahdollisimman yhtenäistä kaikissa valituissa kanavissa. Sisältöstrategia kattaa alleen kaikki yrityksen markkinoinnilliset toimet, ja kertoo yritykselle, mitä verkkokommunikoinnilla tavoitellaan, miten sitä toteutetaan, mitkä aihealueet kiinnostavat kohderyhmiä, miten puhutaan yleisöä kiinnostavasti ja miten viestejä voidaan kehittää tulevaisuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten sisältöstrategiaa voidaan toteuttaa sosiaalisen median kautta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, mitä on sisältömarkkinointi, miten brändihallinta ja sosiaalinen media liittyvät sisältöstrategiaan, ja mitä tekijöitä on otettava huomioon sisältöstrategiaa suunniteltaessa. Case-brändinä tutkimuksessa on Hartwall Oy:n Original Long Drink. Empiirinen tutkimus toteutetaan viiden teemahaastattelun avulla. Tuloksista kävi ilmi, että on tärkeää saada kuluttajaan henkilökohtainen yhteys, ja räätälöidä viestit kuluttajaryhmien mukaan. Tämä vaatii kohdeyleisön perinpohjaista tuntemista. Sisällön pitää herättää tunteita ja saada kuluttaja itse lähestymään brändiä, ja sen pitää vastata kuluttajan tietoisuuden tasoa. Sisällön pitää kohdata yleisönsä oikeassa kanavassa oikeaan aikaan. Tavoitteena on brändin löydettävyys ja kuluttajien sitouttaminen. Hyvä sisältöstrategia auttaa yritystä tavoittamaan asiakkaat ja räätälöimään markkinointiohjelmansa tavoitteiden mukaisesti

Merenkulun turvallisuuden koetinkiviä : Terminologisen tiedon poiminta teksteistä

The methodology of extracting information from texts has widely been described in the current literature. However, the methodology has been developed mainly for the purposes of other fields than terminology science. In addition, the research has been English language oriented. Therefore, there are no satisfactory language-independent methods for extracting terminological information from texts. The aim of the present study is to form the basis for a further improvement of methods for extraction of terminological information. A further aim is to determine differences in term extraction between subject groups with or without knowledge of the special field in question. The study is based on the theory of terminology, and has mainly a qualitative approach. The research material consists of electronically readable specialized texts in the subject domain of maritime safety. Textbooks, conference papers, research reports and articles from professional journals in Finnish and in Russian are included. The thesis first deals with certain term extraction methods. These are manual term identification and semi-automatic term extraction, the latter of which was carried out by using three commercial computer programs. The results of term extraction were compared and the recall and precision of the methods were evaluated. The latter part of the study is dedicated to the identification of concept relations. Certain linguistic expressions, which some researchers call knowledge probes, were applied to identify concept relations. The results of the present thesis suggest that special field knowledge is an advantage in manual term identification. However, in the candidate term lists the variation between subject groups was not as remarkable as it was between individual subjects. The term extraction software tested here produces candidate term lists which can be useful, but only after some manual work. Therefore, the work emphasizes the need to further develop term extraction software. Furthermore, the analyses indicate that there are a certain number of terms which were extracted by all the subjects and the software. These terms we call core terms. As the result of the experiment on linguistic expressions which signal concept relations, a proposal of Finnish and Russian knowledge probes in the field of maritime safety was made. The main finding was that it would be useful to combine the use of knowledge probes with semi-automatic term extraction since knowledge probes usually occur in the vicinity of terms.

Hiljainen tieto henkilöstön valinnassa : tutkimus työhaastatteluiden arvioinnissa hyödynnettävän tiedon hiljaisesta ulottuvuudesta

This study examined the fundamental question of what really matters when selecting a new employee. The study focused on tacit knowledge used by personnel recruiters when interviewing employees. Knowledge was defined as the best view available, which helps one not to act haphazardly. Tacit knowledge was also defined as a positive concept, and it was seen as a part of personnel recruiters` improving proficiency. The research topic was chosen based on the observed increase in the amount of employment interviews and their importance in society. As recruiting is becoming a more distinct profession, it was reasonable to approach the topic from an educational point of view. The following research problems guided the examination of the phenomenon: 1) Where does the interviewer seek tacit knowledge from during the employment interview? 2) How is tacit knowledge achieved during the employment interview? 3) How does the interviewer defend the significance of the tacit knowledge gained as knowledge that has influence on the selection decision? The research data was collected by interviewing six personnel recruiters who conduct and evaluate employment interviews as part of their work responsibilities. The interview themes were linked to some recently made selection decision in each organization and the preceding employment interview with the selected candidate. In order to conceptualize tacit knowledge, reflective consideration of the interview event was used in the study. The lettered research data was analyzed inductively. As a result of the study, the objects of tacit knowledge in the context of an employment interview culminated into three areas: the applicant s verbal communication, the applicant s non-verbal communication and the interaction between interview participants. Observations directed toward those objects were shown to be intentional and three schemes were found behind them: experiences from previous interviews, applicant s application papers and the aptitude for the work responsibilities. The question of gaining knowledge was answered with the concept of procedural knowledge. Personnel recruiters were found to have four different, but interconnected ways to encounter knowledge during an employment interview: understanding, evaluative, revealing, and approving knowing. In order to explain the importance given to tacit knowledge, it was examined in connection with the most prevalent practices in the personnel selection industry. The significance of knowledge as the kind of knowledge that has an impact on the decision was supported by references to collective opinion (other people agree with it), circumstance (interview s short duration), or using some instrument (structured interview). The study revealed new aspects of employment selection process through examining tacit knowledge. The characteristics of the inductive analysis of the research data may also be utilized, when applicable, in tacit knowledge research within other contexts.

Ammatillinen osaaminen ja täydennyskoulutus : tiedon ja osaamisen leviäminen osallistujien välillä

The goal of my research was to describe how adult students perceive professional knowledge and know-how, and how these diffuse among a group of students during a continuing education program. The goal was also to research the meaning of shared working life experience in improving the professional know-how of the students. My research is positioned in the field of supporting environments for adult learning with an emphasis on interaction between students in social networks. The participants of my research were 31 adult students taking part in continuing education program at the time of my study. I gathered the research data using quantitative and qualitative research methods. Quantitative network enquiry led me to do 9 theme interviews. I analyzed the data using a network analyzing program and a content analyzing method. I examined the whole community of students, the home groups of four students and the main actors who were central for the community. The analysis focused on the distribution network of professional knowledge and know-how, the distribution network of social support and the network of reciprocal interaction. Professional knowledge and know-how that diffuse between adult students in continuing education, is mostly hands-on tips and occupational experience. The factors that promote the distribution of professional experience and know-how are structural ones and factors that emphasize co-operation relationships. The structural factors are participation in adult education and in home groups and also organizational arrangements of learning. The factors that emphasize co-operation relationships are encouragement and doing learning assignments together. The central distributors of professional know-how are adult students who have long working life experience. The meaning of the diffusion of professional experience and know-how for improving professional know-how of a single adult student is in developing his professional identity and adding his social capital. In the social interaction networks, which I studied, more relations exist inside the home groups than between them, which is congruent with earlier researches. My research can be utilized by using its research methods and emphasizing its results in adult education planning and guidance.

Matka koulun kestävän kehittämisen maisemassa

A Journey in the Landscape of Sustainable School Development “A Journey in the Landscape of Sustainable School Development” is a story of the Sorrila School development process. This research deals with a school development project as a process, and as a part of international projects on Education for Sustainable Development, with ENSI (Environment and School Initiatives) being the most important. The main purpose of the study was to analyze the change process as a general phenomenon as well as the learning connected to it. The research describes the development period 2001–2008 at the Sorrila Primary school. The research questions are as follows: 1. What did pupils learn during the research and development period? 2. How did the coordinating teacher develop personally? 3. How were the ENSI targets and other closely linked projects reached? 4. What was the feedback from the pupils, their parents and other teachers at the school? 5. How did the developing process proceed in 2001–2008? The method used was integrating action research, which also had ethnographical elements. Narrative was the form of the data as well as the manner of reporting. The method as a whole was integrating, ethnographical action research as a story. The research data consisted mostly of Knowledge Forum notes written by the teacher-researcher. Knowledge Forum is an Internetbased collaborative knowledge-building programme. Pupils’, parents’ and other teachers’ feedback, newspaper articles and students’ writings complied the data, which consists of material from seven years. Sustainable development was the basis of the school improvement. The targets of the United Nations Decade of Education for Sustainable Development (2005–2014) were part of the development projects. According to the research results the school was seen as part of complex systems where manifold and interactive learning took place. The learning of pupils, teachers and the school as a community can be characterised socioculturally. The school was able to reach a level of collaborative transformative learning. As well as several concrete projects, such as Comenius school project, school development consisted of networking at many levels. Along with the projects and networking, the school was able to apply the pedagogy of connection, by carrying out integrative and cross-disciplinary themes and using various learning and teaching methods. International cooperation was a natural part of the work. A figure of Aunt Green, the role model of the teacher researcher, was an innovation which resembled a change agent. The other role of the teacherresearcher as a coordinator, was important for her own professional development. According to the results the change process, which relied on sustainable school development, led the school along a road of positive renewals. It was not a series of projects but an ongoing process. The objectives of the international projects were accomplished to a great extent during the research period. According to the principles of action research, the main results were put forward in order to help others to develop their schools. Frictions and problems as well as positive experiences and rejecting dualities were seen as change forces. Keywords: education for sustainable development (ESD), sustainable school development, teacher professional development, integrating, pedagogy of connection, transformative learning

Semanttisen webin ontologisen tekstiilikäsitteistön kehittäminen ja liittäminen museoiden luettelointitietoihin

DEVELOPING A TEXTILE ONTOLOGY FOR THE SEMANTIC WEB AND CONNECTING IT TO MUSEUM CATALOGING DATA The goal of the Semantic Web is to share concept-based information in a versatile way on the Internet. This is achievable using formal data structures called ontologies. The goal of this re-search is to increase the usability of museum cataloging data in information retrieval. The work is interdisciplinary, involving craft science, terminology science, computer science, and museology. In the first part of the dissertation an ontology of concepts of textiles, garments, and accessories is developed for museum cataloging work. The ontology work was done with the help of thesauri, vocabularies, research reports, and standards. The basis of the ontology development was the Museoalan asiasanasto MASA, a thesaurus for museum cataloging work which has been enriched by other vocabularies. Concepts and terms concerning the research object, as well as the material names of textiles, costumes, and accessories, were focused on. The research method was terminological concept analysis complemented by an ontological view of the Semantic Web. The concept structure was based on the hierarchical generic relation. Attention was also paid to other relations between terms and concepts, and between concepts themselves. Altogether 977 concept classes were created. Issues including how to choose and name concepts for the ontology hierarchy and how deep and broad the hierarchy could be are discussed from the viewpoint of the ontology developer and museum cataloger. The second part of the dissertation analyzes why some of the cataloged terms did not match with the developed textile ontology. This problem is significant because it prevents automatic ontological content integration of the cataloged data on the Semantic Web. The research datasets, i.e. the cataloged museum data on textile collections, came from three museums: Espoo City Museum, Lahti City Museum and The National Museum of Finland. The data included 1803 textile, costume, and accessory objects. Unmatched object and textile material names were analyzed. In the case of the object names six categories (475 cases), and of the material names eight categories (423 cases), were found where automatic annotation was not possible. The most common explanation was that the cataloged field was filled with a long sentence comprised of many terms. Sometimes in the compound term, the object name and material, or the name and the way of usage, were combined. As well, numeric values in the material name cataloging field prevented annotation and so did the absence of a corresponding concept in the ontology. Ready-made drop-down lists of materials used in one cataloging system facilitated the annotation. In the case of naming objects and materials, one should use terms in basic form without attributes. The developed textile ontology has been applied in two cultural portals, MuseumFinland and Culturesampo, where one can search for and browse information based on cataloged data using integrated ontologies in an interoperable way. The textile ontology is also part of the national FinnONTO ontology infrastructure. Keywords: annotation, concept, concept analysis, cataloging, museum collection, ontology, Semantic Web, textile collection, textile material

Näkövammaisten tietokoneavusteinen tiedon hankinta

The study examines various uses of computer technology in acquisition of information for visually impaired people. For this study 29 visually impaired persons took part in a survey about their experiences concerning acquisition of infomation and use of computers, especially with a screen magnification program, a speech synthesizer and a braille display. According to the responses, the evolution of computer technology offers an important possibility for visually impaired people to cope with everyday activities and interacting with the environment. Nevertheless, the functionality of assistive technology needs further development to become more usable and versatile. Since the challenges of independent observation of environment were emphasized in the survey, the study led into developing a portable text vision system called Tekstinäkö. Contrary to typical stand-alone applications, Tekstinäkö system was constructed by combining devices and programs that are readily available on consumer market. As the system operates, pictures are taken by a digital camera and instantly transmitted to a text recognition program in a laptop computer that talks out loud the text using a speech synthesizer. Visually impaired test users described that even unsure interpretations of the texts in the environment given by Tekstinäkö system are at least a welcome addition to complete perception of the environment. It became clear that even with a modest development work it is possible to bring new, useful and valuable methods to everyday life of disabled people. Unconventional production process of the system appeared to be efficient as well. Achieved results and the proposed working model offer one suggestion for giving enough attention to easily overlooked needs of the people with special abilities. ACM Computing Classification System (1998): K.4.2 Social Issues: Assistive technologies for persons with disabilities I.4.9 Image processing and computer vision: Applications Keywords: Visually impaired, computer-assisted, information, acquisition, assistive technology, computer, screen magnification program, speech synthesizer, braille display, survey, testing, text recognition, camera, text, perception, picture, environment, trasportation, guidance, independence, vision, disabled, blind, speech, synthesizer, braille, software engineering, programming, program, system, freeware, shareware, open source, Tekstinäkö, text vision, TopOCR, Autohotkey, computer engineering, computer science