Territorial behaviour and dominance hierarchy of Anthracothorax nigricollis Vieillot 1817 (Aves: Trochilidae) on food resources

Dominant species are those which delimit and defend territories from other individuals of the same or different species. Subordinate species are those which, furtive and sneakily, use sources of nectar from other individuals. This study aimed to describe the aggressive interactions between species of hummingbirds, define which species are dominant and which are subordinate, investigate if the sharing of resources occurs during the visits, and compare the behaviour of the dominant species in different strata (tree, arbustive and herbaceous). The species observed interacting with Anthracothorax nigricollis Vieillot 1817 were Phaethornis pretrei Lesson and Delattrer 1839, Thalurania furcata Gmelin 1788, and Polytmus guainumbi Pallas 1764. Nine behavioural acts grouped into four categories were identified and described. The dominant species is A. nigricollis (with 0.9 of the attacks), followed by T. furcata (with 0.07) and P. pretrei (with 0.03). The resource sharing was seen only in the shrub layer, in C. surinamensis, in which there was intraspecific and interspecific sharing. A. nigricollis showed higher interspecific toleration, T. furcata (0.27) and P. pretrei (0.55) than intraspecific A. nigricollis (0.18). The frequency of occurrence of behaviours expressed by A. nigricollis in the three vegetation strata differed significantly.

Metabolism, oxidative stress and territorial behaviour in a female colour polymorphic cichlid fish

Intrasexual selection on body coloration is thought to play an important role in the evolution of colour polymorphism, but its physiological underpinnings have received limited attention. In the colour polymorphic cichlid Neochromis omnicaeruleus, three fully sympatric female colour morphs— a plain morph (P) and two conspicuously coloured blotched morphs, black-and-white blotched (WB) and orange blotched (OB)—differ in agonistic behaviour. We compared routine metabolic rate (when females were housed in social isolation), short-term energetic costs of interacting with a same-colour rival housed in an adjacent transparent chamber and oxidative stress between the three female colour morphs. WB females had a lower routine metabolic rate compared with the other colour morphs. WB females also had a lower active metabolic rate during inter-female interactions than OB females, while OB females used more oxygen per unit aggressive act than the other two colour morphs. However, there were no consistent differences in oxidative stress between the three morphs. Concerted divergence in colour, behaviour and metabolism might contribute to the evolution of these polymorphisms in sympatry.

Communication in coral reef fish: the role of ultraviolet colour patterns in damselfish territorial behaviour

Many coral reef fish possess ultraviolet (UV) colour patterns. The behavioural significance of these patterns is poorly understood and experiments on this issue have not been reported for free-living reef fish in their natural environment. The damselfish Pomacentrus amboinensis has UV facial patterns, and spectroradiometric ocular media measurements show that it has the potential for UV vision. To test the potential behavioural significance of the UV patterns, I studied the response of males, in natural territories on the reef and in aquaria, to two conspecific intruders, one presented in a UV-transmitting (UV+) container and the other in a UV-absorbing (UV-) one. Territory owners attacked intruders viewed through UV+ filters significantly more often and for longer than intruders viewed through the UV- filter. In general, the results of the field experiment confirmed those of the laboratory experiment. The results support the hypothesis that P. amboinensis males are sensitive to UV light and that reflectance patterns, which appear in high contrast only in UV, modulate the level of aggressive behaviour. A recent survey showed that many predatory fish may not have UV vision and the use of UV colours in select species of reef fish may therefore serve as a 'private communication channel'. (C) 2004 The Association for the Study of Animal Behaviour. Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.

Residence advantage in heterospecific territorial disputes of Erythrodiplax Brauer species (Odonata, Libellulidae)

Residence advantage in heterospecific territorial disputes of Erythrodiplax Brauer species (Odonata, Libellulidae). Territories are the outcome of interactions determining where and how long individuals settle. To odonate species, aggressive disputes are not so common since the outcome can be predetermined by advantages such as residency, age, and body size. However, it is possible to predict that at heterospecific disputes, larger body-sized or more aggressive species have some profits overcoming these individual advantages, generating patterns of species hierarchy. Here, I studied the aggressiveness of five Erythrodiplax species (Odonata, Libellulidae) during territorial disputes and verified if larger body-sized species are more aggressive than smaller ones or if the residence advantage prevails on the heterospecific disputes. Larger species were not more aggressive than smaller ones and winners of intra- and interspecific territorial disputes were defined mainly by the residence. So, the residence advantage between heterospecific opponents appears to prevail over any other asymmetry among these species. This pattern may occur because, despite the territorial behaviour in dragonfly males, heterospecific disputes may not increment male reproductive success because it may not increase their access to females.

Impacto del Dique Potrerillos en la dinámica territorial del noroeste de Mendoza

La construcción del dique Potrerillos causa impactos importantes en múltiples aspectos. Las transformaciones que se producen no son sólo a nivel social y económico sino que se evidencian cambios físico-ambientales (relacionadas con zonas a inundar, aparición de nuevos emprendimientos turísticos, flora, fauna, etc.), que involucran no sólo al área inmediata del desarrollo de ésta obra de infraestructura sino que también modifica el comportamiento de la dinámica territorial a nivel regional, especialmente por la posición que la localidad de Potrerillos posee, al encontrarse emplazada dentro del sistema de asentamientos ubicados a lo largo de la Ruta Nacional N° 7, dentro de lo que se denomina Corredor Andino, lo que le da un protagonismo local y regional que hasta hace poco tiempo estaba en manos de la localidad de Uspallata. El propósito de este artículo es establecer la relación entre la disposición de la red vial actual y los nuevos emprendimientos viales en el comportamiento territorial que tiene y tendrá la localidad de Potrerillos dentro del contexto local y regional.

How effective are acoustic signals in territorial defence in the Lusitanian toadfish?

The function of fish sounds in territorial defence, in particular its influence on the intruder's behaviour during territorial invasions, is poorly known. Breeding Lusitanian toadfish males (Halobatrachus didactylus) use sounds (boatwhistles) to defend nests from intruders. Results from a previous study suggest that boatwhistles function as a 'keep-out signal' during territorial defence. To test this hypothesis we performed territorial intrusion experiments with muted Lusitanian toadfish. Males were muted by making a cut and deflating the swimbladder (the sound-producing apparatus) under anaesthesia. Toadfish nest-holder males reacted to intruders mainly by emitting sounds (sham-operated and control groups) and less frequently with escalated bouts of fighting. When the nest-holder produced a boatwhistle, the intruder fled more frequently than expected by chance alone. Muted males experienced a higher number of intrusions than the other groups, probably because of their inability to vocalise. Together, our results show that fish acoustic signals are effective deterrents in nest/territorial intrusions, similar to bird song.

Réponses de la musaraigne musette Crocidura russula, aux marquages odorants d'individus de son espèce (Insectivota, Soricidae)

In order to evaluate the reaction to conspecifics scent tracks of Crocidura russula, a shrew with poorly developped territorial behaviour, simple choice tests in a Y-shaped systems were used. C. russula prefers a marked path to an unmarked one, the tracks of an unknown individual to its own, the tracks of an individual of the opposite sex to those of an individual of the same sex, and the tracks of its sexual partner to those of another individual of the same sex. The choices between two tracks gave a less obvious result than the choices between a marked path and an unmarked one. Ecological and social implications of these results are discussed.

Psykologisen omistajuuden merkitys kuntaliitoksessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja selittää työhön koetun psykologisen omistajuuden vaikutusta työhön liittyviin asenteisiin, työkäyttäytymiseen sekä sosiaaliseen käyttäytymiseen kuntaorganisaatiossa. Tutkimuskonteksti on kuntaliitostilanne. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen tutkimus, jossa määrällistä aineistoa analysoitiin SPSS-ohjelmiston avulla. Tutkimuksen perusteella kuntaorganisaation henkilöstö kokee työnsä keskimäärin melko paljon omakseen. Työhön koettu psykologinen omistajuus on positiivisessa yhteydessä tunnepitoiseen sitoutumiseen omaan työryhmään, työtyytyväisyyteen sekä työroolin ylittävään käyttäytymiseen. Psykologinen omistajuus on yhteydessä myös reviirikäyttäytymisen eräisiin muotoihin. Tutkimustulokset osoittivat, että psykologinen omistajuus on positiivisessa yhteydessä identiteettipainotteiseen merkitsemiseen ja ennaltaehkäisevään puolustamiseen, mutta ne eivät sen sijaan tukeneet psykologisen omistajuuden yhteyttä kontrollipainotteiseen merkitsemiseen tai reagoivaan puolustamiseen. Tämän tutkimus osoitti selvästi, ettei pelkkä psykologinen omistajuus ole riittävä olosuhde motivoimaan työntekijää oman reviirinsä merkitsemiseen tai puolustamiseen. Todennäköisesti myös muut tekijät vaikuttavat siihen, harjoittaako työntekijä reviirikäyttäytymistä ja missä määrin hän niin tekee. Nämä tekijät voivat liittyä olosuhteisiin, muihin tunteisiin tai luonteenpiirteisiin. Tämä tutkimus suoritettiin kuntaliitoksen suunnitteluvaiheessa. Monet työntekijät joutuvat luopumaan aikaisemmista tehtävistään kuntaliitoksen jälkeen. Tämä tutkimus osoittaa, että esimiesten tulisi olla tietoisia psykologisen omistajuuden mahdollisista seurauksista.

Perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvät inhimilliset seikat reviirikäyttäytymisen näkökulmasta

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää perheyritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviä inhimillisiä tekijöitä reviirikäyttäytymisen avulla. Tarkasteltavia inhimillisiä seikkoja ovat esimerkiksi osapuolten väliset suhteet, tunteet ja käyttäytyminen. Reviirikäyttäytymisen teorialla on selitetty esimerkiksi ihmisten, ryhmien ja organisaatioiden käyttäytymistä, mutta perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa sitä ei ole koskaan aiemmin hyödynnetty. Reviirikäyttäytymisenä pidetään toimintaa, jolla yksilö ilmaisee omistajuuden tunteitaan hänelle tärkeää ja merkityksellistä objektia kohtaan. Tutkimuksen perusteella perheenjäsenten välillä esiintyy reviirikäyttäytymistä. Luopuja ja seuraaja merkitsevät ja puolustavat reviireitään, sillä työtehtävistä ja vastuista joudutaan neuvottelemaan toisen osapuolen kanssa. Tutkimushavainnot selittävät luopujan ja seuraajan reviirikäyttäytymistä, ja auttavat ymmärtämään heidän tunteiden ja käyttäytymisen motiiveja. Lisäksi tutkimus kuvaa ja selittää reviirikäyttäytymisen seurauksia, jotka voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Tutkimuksen loppuun on koottu neuvoja, joiden avulla perheyritykset pystyvät kohtaamaan sukupolvenvaihdoksiin kuuluvia inhimillisiä haasteita.

Sotilasyksikön integraatio – koulutuskulttuurien kohtaaminen ja konfliktit

Tutkimuksen kohteena on yksi sotilasyksikkö, Reserviupseerikoulun Esikunta- ja viestikomppania. Kyseisessä yksikössä koulutetaan reservinupseereita sotilaspo-liisi-, huolto-, johtamisjärjestelmä- ja komentopaikkatehtäviin. Sotilaspoliisilinja ja huoltolinja ovat liittyneet yksikköön vuoden 2014 lopulla. Tämä integraatio on saanut aikaan tiedonintressin koulutuslinjojen kulttuureihin liittyen. Tarkoituksena on selvittää miten linjojen koulutuskulttuurit poikkeavat toisistaan ja mitä kulttuurien integraatiossa tapahtuu. Tutkimuksen tavoitteena on myös antaa suosituksia yksikölle mahdollisten kulttuuriristiriitojen ja konfliktien hallitsemiseksi. Tutkimus on luonteeltaan sosiaaliantropologista kauppatieteellistä kulttuurintutki-musta. Taustatieteinä ovat liiketaloustiede, antropologia, sosiologia ja osittain or-ganisaatiopsykologia. Tutkimusote on laadullinen ja aineiston hankinnan mene-telminä on käytetty yksikön kouluttajien haastatteluja ja osallistuvaa havainnointia. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa laadullista sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysin tavoitteena oli tunnistaa erot integroituvissa koulutuskulttuureissa, ymmärtää eroista johtuvien konfliktien logiikkaa ja tarkastella kulttuurien vuotamisen logiikkaa. Esikunta- ja viestikomppanian koulutuskulttuurien erilaisuutta analysoitiin seuraavien teoriateemojen kautta: oppilaskäsitys, suhtautuminen upseerioppilaisiin, artefaktit (koulutusmenetelmät), arvot, asenteet ja kouluttamisen syväoletukset. Koulutuskulttuurien kohtaamista analysoitiin psykologisen omistajuuden, reviirikäyttäytymisen ja kulttuurin vuotamisen teorioiden kautta. Tutkimustulokset osoittavat, että kulttuurilla todella on merkitystä sotilasorganisaa-tion integraatiotilanteessa. Esikunta- ja viestikomppanian koulutuskulttuureissa on havaittavissa huomattavia eroja, mutta myös samankaltaisuuksia. Kulttuurien erot johtavat ristiriitaisuuksiin, konflikteihin, reviirikäyttäytymiseen ja saavat ihmiset osoittamaan mieltään eri tavoin. Toisaalta kulttuuripiirteillä on myös taipumusta vuotaa ympäristöön nopeuttaen uusien organisaation osien sopeutumista. Johtajan rooli kulttuurien hallinnassa on keskeinen. Johtajan oma kulttuuriorientaatio voi johtaa konflikteihin, mutta toisaalta myös ratkaista niitä. Tärkeimpänä johtopäätöksenä on, että suuressa sotilasyksikössä kannattaisi laatia strategia eli suunnitelma kulttuurin johtamista varten silloin, kun integraatio on tapahtumassa. Strategian avulla voidaan ottaa kantaa useisiin kulttuurillisiin ristiriitoihin, joita siis Esikunta- ja viestikomppaniankin tapauksessa ilmenee. Koko yksikön henkilöstä kannattaisi sitouttaa ja ottaa mukaan strategian laadintaan. Strategia selventäisi esimerkiksi yksikön arvoja, visiota, missiota, tehtäviä, erilaisten linjojen erityisasemaa ja poikkeuksia, haluttua ja toivottua toimintaa ja asennetta, palkitsemiskäytäntöjä, toisin sanoen kulttuurin eri tekijöitä. Strategia ei ole vain liiketaloudellinen tulosyksikön pitkän tähtäimen pakollinen työkalu, vaan myös sotilasorganisaation kulttuurin johtamisen väline.

The ecological significance of the combtoothed blenny in a coral reef ecosystem

At Heron Island reef, Great Barrier Reef Australia, biomass densities and mean wet mass of Ward's damselfish Pomacentrus wardi and the jewelled blenny Salarias fasciatus were not significantly different at 2-37 v. 2-95 g m(-2) and 8-7 v. 7-9 g, respectively. Whereas S. fasciatus significantly exceeded P. wardi in (1) total number of bites per day (3427 v. 1155), (2) the mass of epilithic algal community consumed per bite (2-19 1,. 0-14mg) and (3) total organic carbon consumed per day (487-31 v. 35-46 mg C m(-2) day(-1)). Territorial behaviour differed also between the two species. Pomacentrus wardi chased from their territories a smaller proportion of blennies than roving grazers (i.e. scarids, acanthurids, siganids and pomacentrids) relative to S. fasciatus. Salarias fasciatus chased c. 90% of other blennies from their territories, while chasing only c. 20% of all damsels that entered. Both P. wardi and S. fasciatus rarely chased non-grazers. The chasing behaviour of S. fascialus was size dependent, with resident fish chasing only individuals of its own family (i.e. Blenniidae) that were the same or smaller size. Pomacentrus wardi may have tolerated S. fasciatus grazing within its territory, as it contributes to territory defence from other blennies. The possibility that the interaction between the two species is facilitative, rather than competitive, is discussed. It was concluded that salariine blennies play an important, and previously underestimated role in coral reef trophodynamics. (C) 2004 The Fisheries Society of the British Isles.

Behaviour of the black flying fox Pteropus alecto: 2. Territoriality and courtship

Flying foxes are commonly thought of as highly social mammals, yet little is known about the dynamics of their social interactions at a day roost. The aim of the present study was to examine the nature of the seasonal activities of territoriality and courtship amongst wild flying foxes in Australia. Focal observations were conducted at two permanent roosts of black flying foxes Pteropus alecto during periods of peak social interaction in the summers of 1999 and 2000 in urban Brisbane, Queensland. Observations of male territoriality were conducted at dawn and began eight weeks prior to the commencement of mating. The majority of defense bouts (87%) consisted of ritualised pursuit, while 13% of bouts involved physical contact expressed as either wrestling or hooking. One male with an unusually large territory took significantly longer to defend it than other males with less territory to defend. Observations of courtship revealed repetitive courtship sequences, including pre-copulatory approaches by the males, copulation attempts and grooming/resting periods. Thirty-four complete courtship sequences incorporating 135 copulation attempts were recorded over two seasons. Females actively resisted courtship approaches by males, forcing males to display a continuous determination to mate over time where determination can be considered an indicator of 'fitness'. The courtship bout length of females with suckling young was significantly longer ((x) over bar +/- SE; 230.9 +/- 22.16 s) than that of females unencumbered by large pups (158.5 +/- 9.69 s), although the length of copulations within those courtships was not (45.6 +/- 5.19 versus 36.2 +/- 3.43 s).

The influence of investigator disturbance on aggressive behaviour and breeding success of ring-billed gulls (Larus delawarensis) /

Increased losses of eggs and chicks resulting from human intrusion (investigator or other) into seabird colonies has been well documented. In 1990/91, I studied the effects of investigator disturbance on aggressive behaviour and breeding success of individual pairs of ring-billed gulls nesting at two colonies near Port Colborne, Ontario. The insular colony was on an artificial breakwall, associated with the Welland Ship Canal, approximately 1 km off the north shore of Lake Erie. The mainland colony was adjacent to the canal approximately 1 km east of the breakwall. The frequencies of adult threat and assault behaviours, chick movement and adult attacks on chicks were recorded by continuous scan sampling 30 min prior to, 30 min during and 60 (2 X 30) min after investigator disturbance. The frequency of threat and assault behaviours increased during the period of investigator activity in the colony while the duration of wingpulls and beakpulls decreased. Significantly more chicks ran ("runners") from their natal territories during disturbances and "runners" were more frequently attacked than "territorial" chicks. No chicks were fatally attacked during disturbance and "runners" returned to their natal territories quickly after disturbance. Breeding success was determined for pairs nesting in study plots subjected to two levels of disturbance (normal and moderate). The disturbance level of each plot differed in visitation frequency and activities performed on each visit. Investigator disturbance had no effect on the hatching success or fledging success (taken as 21 days of age) of ring-billed gull study pairs at either colony.

Scent-marking behaviour in free-ranging golden-faced saki monkeys, Pithecia pithecia chrysocephala: Sex differences and context

Scent-marking behaviour of golden-faced saki monkey, Pithecia pithecia chrysocephala, was observed intermittently between 1987 and 1990 for a family group in a Central Amazonian forest fragment. of 95 scent-marking events (during 275.5 hours of observation), throat-and-chest rubbing accounted for all except one anogenital rubbing. Nine of the throat-and-chest markings also involved touching groin with hands and eight markings (including the anogenital), urinating on the marked branch. Marking behaviour is strongly sex related, with the adult male making 88.4% of the markings. Scent-marking frequency by the adult male increased during breeding periods. Scent-marking behaviour seems related to courtship, and possibly stimulates sexual behaviour. All regularly marked spots consisted of horizontal branches on commonly travelled routes. Eleven occurred in feeding trees and lianas, but none in sleeping trees. Scent-marking behaviour in the monkeys studied here was not related to intergroup encounters and probably did not have a territorial function, although it may do so where different groups interact.