Yrityksen kasvustrategiat talouden taantumassa

Talous kulkee suhdannesykleissä noususta taantumaan ja taas uuteen nousuun. Yritysten on reagoitava taantumaan selvitäkseen sen yli. Osalle yrityksistä taantuma koituu kohtalokkaaksi, mutta osa onnistuu luomaan yrityskasvua taantuman aikana. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata kasvustrategioita, joita suomalaiset pk-yritykset ovat onnistuneesti soveltaneet vuonna 2008 alkaneen taantuman aikana. Tutkielma on kirjallisuuskatsaus ja sen lähteet koostuvat akateemisista artikkeleista, talous- ja strategiakirjallisuudesta sekä case-yritysten toimitusjohtajien haastatteluista. Tutkielman pääosa on kasvustrategioiden esittely, jonka jälkeen kerrotaan lyhyesti strategioiden soveltamisesta case-yritysten muodossa. Lopputuloksena voidaan todeta talouden taantuman sisältävän mahdollisuuksia yrityskasvulle, ja onnistuneen strategian kautta yritys onkin usein kilpailijoitaan paremmassa tilanteessa, kun talous taas kääntyy noususuhdanteiseksi. Kasvustrategia on suunniteltava huolella, sillä epäonnistumisesta ei välttämättä ole aikaa toipua.

Asiakkuuksien johtaminen kuljetusalan pk-yrityksessä

The profitability on transportation field has been low for a long time. The re-cession that started in the fall of 2008 has caused even more trouble to transportation companies as the number of transportations has gone down and the competition has gotten tougher since the time before the recession. Because the low profitability level does not allow competing with prices, transportation companies must come up with other means to differ from their competitors. The main goal of the research was to find out how a small and medium-sized enterprise (SME) on transportation field should manage its customer relationships. Due to limited resources, companies should direct their resources to serving their most valuable customers. Companies should first make a determination of their customer base. This works as a base for establishing customer portfolios, in other words making customer groups based on e.g. profitability, buying volumes and loyalty. Companies can gain competitive advantage also by improving their service quality. Important information regarding the selection criteria of a transporta-tion company, transaction methods, service time and accessibility of person-nel, customers’ expectations on transportation company’s personnel, utiliza-tion of IT-solutions as a part of transportation service, the image of a transportation company and necessity of quality control meetings was gathered for this research by interviewing customers. By utilizing this information, transportation company can adapt its service offering to equal the customer needs and expectations better. A service process example was created to improve the service quality of the transportation company. It shows the whole process from the customer sending the transportation order to the point when the customer receives an invoice from the transportation company. The example process shows the most fragile stages of the service process: the interaction points. An example of this is when the driver and the customer meet at the unloading place. The results show that even a SME can have the opportunity to succeed in competitive markets by managing CRM. Expensive software are usually out of reach of a SME, but having a CRM software does not automatically guar-antee success in customer relationship management. Small and medium-sized firms can commit their current customers and recruit new customers by utilizing customer knowledge, offering top quality service, being innovative and offering functional services.

Etelä-Savon aluetalouskatsaus 2011

Etelä-Savon aluetalouskatsaus esittelee maakunnan tilaa ja viimeaikaista kehitystä. Katsaus on yksi työkaluista maakunnan kehityksen seurannassa ja tulevaisuuden ennakoinnissa. Vuosittain laadittavan katsauksen teossa on hyödynnetty viimeisimpiä saatavilla olevia tilastoaineistoja. Keskeisen osan katsausta muodostavat Tilastokeskukselta hankitut yritysten liikevaihtoa, vientiä ja henkilöstömäärän kehitystä kuvaavat indeksisarjat Etelä-Savon kannalta keskeisiltä toimialoilta ja yritysryhmistä. Indeksisarjojen tiedot yltävät vuoden 2011 maaliskuulle saakka. Maakuntatasoisen tiedon ohella katsauksessa tarkastellaan henkilöstömäärän ja liikevaihdon kehitystä myös Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan seutukunnissa. Katsauksen ovat koonneet Etelä-Savon ELY-keskuksen TENHO –hankkeen ennakointiasiantuntijat. Talouden taantuma hellitti vuonna 2010. Kun Etelä-Savossa vuonna 2009 yritysten liikevaihto supistui jopa 13 prosenttia, saavutettiin vuonna 2010 liikevaihdossa 6,8 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna. Yritysten henkilöstömäärä ei taantumassa notkahtanut yhtä paljon kuin liikevaihto, mutta senkin vuotuinen kasvuprosentti kääntyi 4,3 prosenttia miinukselle. Käänne parempaan tapahtui vuoden 2010 viimeisellä vuosineljänneksellä. jolloin henkilöstömäärä nousi lievästi plussan puolelle (1,5 %) edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kasvu on jatkunut kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Toimialoittain tarkasteltuna sekä rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, palvelut että teollisuus ovat kasvattaneet liikevaihtoaan ja henkilöstömääräänsä vuonna 2010. Kasvu näyttää jatkuneen ja paikoin jopa vahvistuneen kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Liikevaihdon osalta kasvu on ollut voimakkainta rakentamisessa, ja henkilöstömäärässä mitattuna puolestaan teollisuudessa, jossa vahvistuneet tilauskannat ovat myös parantaneet alan työllisyyttä. Maailmantalouden epävarmuus tekee pidemmän aikavälin suhdanteiden arvioinnista vaikeaa. Arvioita talouden näkymistä on kuvattu lähemmin Alueelliset talousnäkymät –julkaisussa.

Haminan Satamatien jälkiarviointi

Satamantie (mt 372) sijaitsee Haminan keskustan lounaispuolella ja se kytkee Haminan sataman valtatiehen 7 (E18) Poitsilan eritasoliittymässä. Tie avattiin liikenteelle syksyllä 2007. Tässä työssä selvitettiin millaisia vaikutuksia Haminan Satamantien toteuttamisella on ollut ja kuinka ne suhtautuvat suunnitteluvaiheessa asetettuihin tavoitteisiin ja ennustettuihin vaikutuksiin. Satamantien yleissuunnitelmassa tavoitteiksi määriteltiin muodostaa toimiva yhteys sataman ja päätieverkon välillä, parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, vähentää liikenteen ympäristöhaittoja sekä löytää yhteydelle oikea sijainti yhdyskuntarakenteessa. Tien suunnittelun kanssa samanaikaisesti laadittiin alueelle kaavarunko. Satamantien liikennemäärien arvioitiin kasvavan vuodesta 1999 vuoteen 2020 mennessä 25 %. Jälkiarvioinnin ajankohtana vaikuttava talouden taantuma vaikuttaa suuresti liikennemääriin, jotka ovat sen vuoksi kasvun sijasta laskusuunnassa. Satamantiellä alueella ei ole tarkastelujaksolla tapahtunut yhtään henkilövahinkoihin johtanutta onnettomuutta. Aineellisiin vahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui vuosina 2008–2009 yhteensä neljä. Raskas liikenne ei ollut osapuolena yhdessäkään tiellä tapahtuneessa onnettomuudessa viimeisten kahden vuoden aikana. Sataman alueella toimivien yritysten edustajien haastatteluissa selvisi, että uutta tietä pidetään hyvin positiivisena asiana. Uuden tien mainittiin olevan suorempi ja selkeämpi kuin vanha tie ja se on helpottanut kulkua satamaan ja parantanut turvallisuutta. Hyvällä yhteydellä päätieverkkoon voi olla vaikutusta, kun satamassa toimivien yritysten asiakkaat valitsevat satamaa. Yksittäisenä tekijänä uuden tien vaikutuksia yritysten toimintaan on kuitenkin hyvin vaikea eritellä. Maankäyttö alueella on kehittynyt. Alueella toimii nykyisin noin 10 yritystä ja siellä on noin 100 työpaikkaa enemmän kuin Satamantien suunnittelun aikana. Tieyhteys tukee alueen kehittämistä edelleen ja laadittujen suunnitelmien toteuttamista. Satamantien ja siihen liittyneiden katujärjestelyjen rakentamiskustannukset olivat yhteensä 4,54 milj. euroa. Kustannukset vastasivat erittäin hyvin ennen rakentamista laadittuja kustannusarvio

Yleisömäärää selittävät muuttujat ja niiden vaikutus seurojen talouteen: Jääkiekon SM-liiga

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää jääkiekon SM-liigaotteluiden yleisömäärään vaikuttavia tekijöitä. Jääkiekkoliiketoimintaa harjoittavien yritysten parissa työskentelevillä on vahvat näkemykset urheilumenestyksen vaikutuksesta yleisömäärään, ja sitä kautta seurojen talouteen. Tilastollista tukea näkemyksille ei kuitenkaan ole ollut saatavilla. Aiemmat urheiluliiketoimintaa käsitelleet tutkimukset ovat keskittyneet pääosin taloudelliseen tulokseen, eikä niinkään siihen, miten taloudelliseen tulokseen päädytään. Tutkimus toteutetaan luomalla viisi erilaista yleisömäärää selittävää mallia lineaarista regressioanalyysiä hyödyntäen. Tutkimustulokset osoittavat, että otteluiden yleisömääriä voidaan selittää tilastollisen analyysin avulla. Tulosten perusteella kaikki yleisömäärään liittyvät hypoteesit eivät kuitenkaan ole niin merkitseviä kuin hypoteesien mukaan oletetaan. Tarkastelujakson globaali talouden taantuma loi omat haasteensa urheiluliiketoimintaa harjoittaville yrityksille, mutta taloudellisesti haastava tutkimusajanjakso ei vaikuta olennaisesti tutkimustuloksiin.

Maahanmuuttajien merkitys tulevaisuuden työvoimana Pirkanmaalla

Maahanmuuttajien määrä Pirkanmaalla on edelleen melko pieni, mutta eräillä aloilla ulkomailta Suomeen muuttaneiden työntekijöiden panos on jo pitkään ollut merkittävä, ja merkitys kasvaa useilla aloilla nopeasti. Maahanmuuttajat ovat edelleen osin hyödyntämätön voimavara Pirkanmaalla. Maahanmuuttajien merkitys työvoimana tulee kasvamaan tulevaisuudessa erityisesti niillä aloilla, joilla eläkepoistuma on suuri ja joille on vaikea saada riittävästi työvoimaa Suomesta. Työvoiman tarve on suuri Pirkanmaalla erityisesti hoiva-alalla, turvapalveluissa, kaupan alalla, kiinteistönhuollossa, liikenteessä ja logistiikassa sekä ravitsemusalalla. Teollisuuden puolella erityisesti teknologiateollisuudessa sekä metalliteollisuudessa on työvoimaa rekrytoitu suoraan ulkomailta. Työvoimatarpeita esiintyy niin kaupunkiseuduilla kuin kaupunkien ulkopuolella. Talouden taantuma on kuitenkin hidastanut työperusteista maahanmuuttoa viime vuosina. Maahanmuuttopolitiikkaa olisi tärkeätä kehittää kunnissa osana työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa. Vaikka Pirkanmaa ja erityisesti Tampere ovat Suomen sisällä vetovoimaisia alueita, on syytä kysyä, miten hyvin maakunta tulevina vuosina pärjää työperusteisen maahanmuuttajien houkuttelussa. Kilpailu osaavasta työvoimasta tulee olemaan tiukkaa. Samanaikaisesti tulee kehittää sekä vetovoimatekijöitä että niitä tekijöitä, jotka saavat ihmiset viihtymään ja pysymään alueella. Pirkanmaalla jo asuvat maahanmuuttajat tulisi hyödyntää potentiaalisena työvoimana. Huomiota tulisi suunnata myös Pirkanmaalla opiskeleviin ulkomaalaisiin opiskelijoihin, jotta heille tarjoutuisi entistä paremmat mahdollisuudet jäädä työskentelemään Pirkanmaalle. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa tulisi lisätä suomen kielen opiskelumahdollisuuksia, ja ulkomailta tulleita opiskelijoita tulisi vahvasti kannustaa suomen kielen opiskeluun. Syksyllä 2011 voimaan astuneen kotoutumislain toimenpiteitä, kuten alkukartoituksien järjestämistä, tulisi aktiivisesti soveltaa eri perustein Pirkanmaalle tulleisiin maahanmuuttajiin. Kaikki ulkomaalaiset työntekijät eivät jää pysyvästi Pirkanmaalle tai Suomeen asumaan. Silti kaikkiin ulkomailta tuleviin työntekijöihin tulisi panostaa, sillä väliaikaisetkin tulijat tuovat mukanaan tietotaitoa ja verkostoja, joita voi hyödyntää henkilöiden muutettua muualle. Peruspalveluiden kehittämisessä tulisi huomioida, että palvelut joustavat erilaisten tarpeiden ja käyttäjäryhmien mukaan. Maahanmuuttajat tulee myös osallistaa palveluiden kehittämiseen. Pirkanmaalla on viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminut lukuisia hyviä ja onnistuneita maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä EU-rahoitteisia hankkeita. Hankkeita tulisi jatkossa toteuttaa laajempina kokonaisuuksina ja kunnianhimoisemmin tavoitellen pysyviä muutoksia. Maahanmuuttajien työllistyminen tulisi huomioida kaikissa työllistymisen edistämistä koskevissa hankkeissa, ei ainoastaan erillisissä maahanmuuttajahankkeissa. Projektityöhön tulisi rekrytoida kuntaosaamista, eli esimerkiksi kuntien toiminnan ja talouden suunnittelun tuntemusta. Selvityksen on tilannut Pirkanmaan Ennakointipalvelu -hanke, jota rahoittaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR). Selvityksen on toteuttanut Ramboll Management Consulting.

Lauhdevoimakapasiteetin ennenaikaisen poistumisen energiataloudelliset vaikutukset

Tässä diplomityössä on tutkittu lauhdekapasiteetin ennenaikaisen markkinoilta poistumisen energiataloudellisia vaikutuksia. Tarkastelu toteutettiin sähkömarkkinamallinnuksen avulla luomalla kaksi erilaista lauhdekapasiteettiskenaariota perustuen arvioituun lauhdekapasiteetin poistumiseen sekä vastavuoroisesti sen säilymiseen markkinoilla. Skenaarioiden vaikutuksia tutkittiin myös herkkyystarkasteluin ja tuloksia analysoitiin energiataloudellisesta näkökulmasta. Työn tavoitteena oli selvittää lauhdekapasiteetin ennenaikaisen poistumisen energiataloudellista kustannusta. Viime vuosien pitkittynyt talouden taantuma on hillinnyt kysynnän ennakoitua kehitystä johtaen alhaiseen sähkön markkinahintatasoon. Samalla tiukentuneet energiatuotannon ympäristövaatimukset asettavat investointirasitteita perinteisille voimalaitoksille heikentäen niiden taloudellisen kannattavuuden edellytyksiä. Markkinasähkön alhainen hintataso yhdessä investointirasitteiden kanssa asettaa haasteita etenkin usein rajatuotantomuotona toimiville lauhdelaitoksille. Alhaisen kannattavuuden seurauksena lauhdekapasiteettia arvioidaan poistuvan ennen teknisen käyttöiän täyttymistä markkinoilta merkittävästi lähivuosina. Kapasiteetin poistuminen kasvattaa oman tuotannon ja kysynnän välistä tehovajetta, minkä vuoksi sähköjärjestelmän nähdään tiukentuvan merkittävästi ennen rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksen valmistumista. Työssä toteutettujen mallinnusten perusteella lauhdekapasiteetin väheneminen nostaa sähkön hintatasoa sekä lisää korkeiden hintapiikkien esiintymistä merkittävästi suhteessa korkeamman kapasiteetin tuloksiin. Sähköjärjestelmä on hyvin tiukka ennen rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksen käyttöönottoa, minkä vuoksi lauhdekapasiteetin eroavaisuuksien vaikutukset ovat merkittävä etenkin poikkeuksellisen kylmänä vuotena. Lauhdekapasiteetin merkitys pienenee selvästi 2020-luvulla, kun oma tuotantokapasiteetti kasvaa. Työn tulosten perusteella lähivuosina alhaisemman lauhdekapasiteetin aiheuttama vuotuinen energiataloudellinen kustannus on huomattavasti korkeampi kuin laitosten kannattavan ylläpidon vaatima kustannus.

Kauppias, kaupunki, kruunu : Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle

Summary: The merchant, the town and the crown : the burgher community of Turku and economic organization from the early Middle Ages to the 1570's

Talouden valta

Vallan sosiologia - Sosiologipäivien yleisesitelmät