Sosiaaliset suhteet Venäjän pyörittäjinä

Kirjallisuusarvostelu

Sosiaaliset suhteet ja eriarvoisuuden tutkimus

Kirjallisuusarvostelu

Sopeutumattomien opetuksen tyttöjen sosiaaliset suhteet vertaisiinsa ja opettajiin alakoulussa.

Luokkamuotoista erityisopetusta järjestetään oppilaille, joilla on sosio-emotionaalisia vaikeuksia ja, joiden opetusta ei pystytä yleisopetuksen opetusryhmässä järjestämään. Oppilailla, joilla on sosio-emotionaalisia vaikeuksia, haasteita aiheuttavat niin sosiaaliset kuin emotionaaliset vaikeudet. Näiden ilmenemismuotoja voivat olla mm. haasteet sosiaalisissa suhteissa vertaisten tai koulun aikuisten, opettajien, kanssa, vaikeudet luoda ja ylläpitää ystävyyssuhteita tai yleensä mielekkäitä vuorovaikutussuhteita vertaisiin, itsehillinnän ja impulsiivisuuden haasteet sekä sosiaalisten tilanteiden tulkinnat. Tyttöjen kulttuuri eroaa poikien kulttuurista ja heille asetetaan erilaisia sosiaalisia odotuksia ja tavoitteita kuin pojille. Kilttien ja hiljaisten tyttöjen rooli istuu vahvasti nyky-yhteiskunnassakin. Tytöt edustavat sopeutumattomien opetuksessa selkeää vähemmistöä. Vuonna 2011 Tilastokeskuksen tilaston mukaan tyttöjä oli peruskoulun vuosiluokkien 1-9 luokkamuotoisessa erityisopetuksessa tunne-elämän häiriön tai sosiaalisen sopeutumattomuuden vuoksi vain 6,5 % (Tilastokeskus, tilastoja). Tässä tutkimuksessa on puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin haluttu selvittää sopeutumattomien opetuksen tyttöjen käsityksiä ja kokemuksia sosiaalisista suhteistaan vertaisiin ja opettajiin koulussa. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jonka aineisto on analysoitu teemojen mukaan. Tutkimuksessa on käytetty harkinnanvaraista tutkimusjoukon valintaa ja se on toteutettu eräässä Varsinais-Suomen keskisuuren kaupungin keskitetyn palvelun koulussa (ent. erityiskoulu) sopeutumattomille oppilaille. Tutkimukseen osallistuneet ovat 11-12-vuotiaita ja saaneet itse päättää osallistumisestaan, vaikka huoltajien lupa tutkimuksen tekoon on myös erikseen pyydetty. Tutkija on tyttötutkimuksellaan antaa äänen tytöille itselleen ja heidän käsityksilleen sosiaalisista suhteistaan koulussa. Tutkimustulokset osoittavat tyttöjen onnistuneen solmimaan niin kaveruus- kuin ystävyyssuhteitakin koulussa. Luodut ystävyyssuhteet ovat pääasiallisesti tyttöjen välisiä eivätkä ne ole ristiriidattomia, vaikka ovatkin haastateltujen mukaan pitkäikäisiä. Tyttöjen suhteet myös opettajiin ovat pääasiassa positiivisia. Turvallinen ja empaattinen aikuinen mahdollistaa sen, että tytöt tulevat kuulluiksi, mutta myös sen, että he voivat keskittyä opiskeluunsa koulupäivien aikana.

Nuorten kokemien elämysten yksilölliset ja yhteisölliset merkitykset

Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten antamia merkityksiä elämykseksi nimetylle kokemukselle ja tunteelle. Tavoitteena on ollut selvittää elämysten kokemista nuorten näkökulmasta ja suhteuttaa nuorten kokemuksilleen antamia merkityksiä laajemmin nuoruutta ja elämyksien kokemista käsittelevään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Elämysten merkityksellistämistä analysoidaan suhteessa identiteetin muodostukseen. Yksilöllisesti koetut elämykset saavat merkityksensä diskursiivisesti rakentuneen todellisuuden ympäröimänä. Tutkimus paikantuu sosiologisen nuorisotutkimuksen ja tunteiden tutkimuksen alaan sekä metodologisesti fenomenologis-konstruktivistisen tutkimuksen alaan. Tutkimuksen taustalla on elämyshakuisuutta käsittelevä teoria. Elämyshakuisuuden tulkinta fenomenologisesta viitekehyksestä tuo käsitteen ymmärtämiseen uuden ulottuvuuden. Elämyshakuisuus kuvaa asennoitumistapaa eli sitä, miten yksilö orientoituu ympäröivään maailmaan. Tällöin ei edellytetä intentionaalisten tekojen tietoista luonnetta. Toiminnalliset prosessit muovautuvat vuorovaikutuksen myötä samaan tapaan kuin ihminen ruumiillisena subjektina muovautuu. Tutkimuksen aineisto koostuu lukion ensimmäisen luokan oppilaiden kirjoituksista (519 kpl), lastensuojeluinstituutioissa ja kuntoutuskeskuksissa asuvien nuorten yksilöteemahaastatteluista (16 nuorta) sekä seikkailualan asiantuntijoiden teemahaastatteluista (20 aikuista). Nuorten kirjoitukset on kerätty vuosina 1996–1997 ja 2002–2003. Aineiston analyysi on aineistolähtöinen. Erilaiset osa-aineistot työssäni avaavat erilaisia näkökulmia elämysten kokemiseen. Aineistojen analyysi ja tutkimukset teoreettiset lähtökohdat ovat rakentuneet analyysin edetessä ja vuorovaikutussuhteessa toisiinsa. Nuorten elämyksiä käsittelevä kerronta on moninaista ja elämyksiä koetaan erilaisissa tilanteissa. Elämykselle ei ole yhtä määritelmää, kokemisen paikkaan tai kokemisen syytä vaan kokemuksen merkitys rakentuu tilanteisesti. Elämys kuitenkin erottuu muista kokemuksista sen muistettavuuden, ainutlaatuisuuden, uutuuden ja intensiivisyyden perusteella. Nuorten elämyksellisissä hetkissä korostuvat harrastusten yhteydessä koetut uudet, erilaiset, yhteisöllisesti jaetut, mutta myös maailmaa nuorille avaavat itsenäisyyden tunnetta ja hallintaa tuottavat kokemukset. Yksi merkittävä uusia elämyksiä ja tietoa tuottava asia nuorten elämässä on seurustelu. Myös matkailu, erilaiset retket ja leirit olivat nuorille elämyksiä tuottavia tilanteita. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole sellaisia harrastuksia, joihin he olisivat sitoutuneita tai joissa he pääsisivät ilmaisemaan itseään ja kokemaan onnistumista. Nuorten elämyksiä käsittelevissä hetkissä nuorten vapaa-ajan toiminta, ympäristö ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisessä asemassa. Nuoret eivät ensisijaisesti ajatelleet itse etsivänsä tai toisten nuorten etsivän elämyksiä viihdeteollisuuden tuottamista asioista. Elämyksissä arvostettiin aitoutta ja koettu tunne määritti sitä, oliko jokin koettu elämyksenä vai ei. Toisaalta erilaisten päihteiden todettiin mahdollisesti tuottavan elämyksiä, mutta niidenkin yhteydessä korostettiin usein muita asioita kokemusta rakentavina. Nuorten elämyskokemuksissa toisten nuorten merkitys, luottamus, läheisyyteen ja hyväksyntään liittyvät kokemukset korostuvat. Myös aikuisten asiantuntijoiden omaa nuoruutta käsittelevät elämykset olivat emotionaaliselta merkitykseltään hyvin samanlaisia kuin tämän päivän nuorten esittämät. Elämyksiksi miellettyjä kokemuksia pidettiin arvokkaina. Niiden uskottiin suuntaavan yksilön toimintaa.

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijoiden hyvinvointitutkimus 2007

Opinnäytetyön tarkoitus oli antaa ajankohtaista tietoa Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijoiden hyvinvoinnista. Tutkimuksella kerättiin tietoa opiskelijoiden terveydentilasta, terveyskäyttäytymisestä, toimeentulosta, opiskeluympäristöstä, sekä opiskeluterveydenhuoltopalveluista. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksella Stadian E-lomakkeen avulla. Tutkimus lähetettiin otokseen kuuluneille ammattikorkekoulu Stadian opiskelijoille (N=401) ryhmäsähköpostina. Tutkimuksen vastausprosentti oli 30,2 (N=121). Tutkimus toteutettiin keväällä 2007 ja tulokset analysoitiin syksyllä 2007 SPSS for Windows tilastollisella tietojenkäsittelyohjelmalla. Aineiston analysoinnissa käytettiin frekvenssejä, sekä ristiintaulukointia. Ammattikorkeakoulu Stadian opiskelijat voivat kohtalaisen hyvin: oman terveytensä hyväksi tai melko hyväksi arvioi vastaajista yli 70 %. Kuitenkin verrattuna muihin opiskelijahyvinvointitutkimuksiin ovat tulokset heikompia. Väsymystä ilmeni vastaajilla erittäin runsaasti verrattuna käyttämiimme tutkimuksiin: yli puolet vastanneista kärsi siitä vähintään viikottain. Muina terveyttä heikentävinä oireina ilmeni eniten niska- ja hartiakipuja, jännittyneisyyttä/hermostuneisuutta, päänsärkyä, vatsavaivoja, selän alaosankipuja, sekä ahdistuneisuutta, jotka olivat myös lisääntyneet verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Stadian opiskelijoiden sosiaaliset suhteet olivat melko hyvässä kunnossa. Opiskelijoiden ruokailutottumukset olivat parantuneet hieman vuonna 2005 Stadiassa toteutetusta tutkimuksesta. Vastaajista noin 60 % ajatteli ruoan terveellisyyttä usein sitä hankkiessaan. Suurin osa vastaajista oli alkoholin kohtuu käyttäjiä. Alkoholista kokonaan kieltäytyvien määrä oli lisääntynyt, toisaalta myös säännöllisesti alkoholia kerran viikossa käyttävien määrä oli noussut. Suurin osa vastaajista oli normaalipainoisia. Yli 60 % vastaajista työskenteli opintojensa ohessa. Vastaajista kolmasosalle toimeentulo oli niukkaa ja epävarmaa. Stadiaan oltiin opiskeluympäristönä suhteellisen tyytyväisiä. Opiskeluterveydenhuoltopalveluja käytettiin vähäisesti. Palveluista oltiin tietoisia eri koulutusaloilla epätasaisesti ja myös niiden hyödyntämisessä oli eroavaisuuksia. Opiskelijoista yli puolet olisi valmiita maksamaan opiskeluterveydenhuoltopalveluista, jos se parantaisi niiden laatua. Jatkossa tulisi Stadian opiskelijoiden hyvinvointia seurata edelleen tasaisin väliajoin. Tutkimus kannattaa toteuttaa Stadian E-lomakkeen avulla sähköisesti ja huolehtia sen tehokkaasta markkinoinnista. Opiskeluterveydenhuoltopalveluista tulisi suorittaa erillinen lisätutkimus palveluiden parantamiseksi ja niiden käytön lisäämiseksi. Saatuja tutkimustuloksia tulisi hyödyntää parannettaessa opiskelijoiden hyvinvointia kehittämällä Stadian tarjoamia palveluita ja toimintatapoja.

Improving Quality of Life of Patients With Schizophrenia In Acute Psychiatric Wards

The overall goal of this study was to identify means by which the quality of life (QoL) of patients with schizophrenia could be improved in acute psychiatric wards. First, subjective QoL of patients (n=35) was explored. Second, two different QoL instruments (EuroQoL-5D, EQ-5D; Quality of Life Enjoyment and Satisfaction Questionnaire Short Form, Q-LES-Q SF) were examined. Third, patients’ (n=35) and nurses’ (n=29) perceptions of nursing interventions to support patients’ QoL were examined. Fourth, the effect of three different patient education methods on patients’ QoL (n=311) was compared. The data were collected during the period 2005-2007. Patients named health, family, leisure activities, work or study, and social relationships most frequently as their important QoL areas. It emerged that patients’ QoL was impaired. Examination of two QoL instruments showed that the EQ-5D has moderate and the Q-LES-Q SF good internal consistency. Moreover, both instruments proved to be reasonably valid and feasible for use with patients with schizophrenia. Altogether six nursing interventions which nurses use to support patients’ QoL, and which should be further developed were identified from nurses’ descriptions: interventions related to care planning, empowering interventions, social interventions, activating interventions, security interventions, and interventions to support physical health. Evaluation of different patient education methods showed that patients’ QoL improved significantly during follow-up. No significant differences between groups were found. In light of the findings it is recommended to assess QoL of patients with schizophrenia as a basis for care planning and care evaluation in clinical settings. Valid and feasible instruments should be used in this assessment. Moreover, it is recommend that nursing interventions should be further developed to better improve patients’ QoL.

Social capital, coping and information behaviour of long-term unemployed people in Finland

Avhandlingen studerar hur långtidsarbetslösa klarar av sin situation, hurdant socialt kapital och informationsbeteende de har, samt granskar hur de ovannämnda faktorerna är relaterade till varandra. Därtill undersöks om det finns skillnader mellan finsk- och svenskspråkiga långtidsarbetslösa på de här tre livsområdena. I undersökningen består socialt kapital av sociala relationer, deltagande i organisatoriska aktiviteter samt känslan av tillhörighet med olika grupper och samfund. Gällande informationsbeteende är fokus på vardaglig informationssökning, vilka källor som används, och hurdana problem man stöter på när man söker information. Som mest påfrestande upplevdes arbetslösheten av män, som var i början eller mitten av sin arbetskarriär. De äldre (över 55 år) verkade på många sätt klara av arbetslöshetssituationen bättre än de yngre, som drabbades hårdare av ekonomiska problem och stress. Kvinnor kunde bättre än män bibehålla en positiv inställning, de hade t.ex. starkare sociala nätverk som stöd, medan mäns sociala relationer i högre grad verkade vila på en arbetsgemenskap, som blev allt svagare i och med utdragen arbetslöshet. Yngre män upplevde också ofta att deras hälsa hade försämrats, när den för kvinnor och äldre arbetslösa i genomsnitt blev bättre. När arbetslösas bemästring av arbetslöshetssituationen, sociala relationer och informationssökning granskades, framgick att människor som var aktiva på ett livsområde också var aktiva på andra livsområden. I de flesta fall framkom inte några större skillnader mellan finsk- och svenskspråkiga arbetslösa. Beträffande informationssökning var de upplevda problemen ändå av diametralt motsatt karaktär – för svenskspråkiga åsamkade för lite tillgänglig information ofta problem, medan problemet för de finskspråkiga var att hitta det väsentliga i informationsflödet. Finskspråkiga kände sig också mera fast anknutna till sin boendemiljö och det finska samhället i stort, svenskspråkiga hade däremot i genomsnitt bredare och tätare sociala nätverk.