Social capital, coping and information behaviour of long-term unemployed people in Finland

Avhandlingen studerar hur långtidsarbetslösa klarar av sin situation, hurdant socialt kapital och informationsbeteende de har, samt granskar hur de ovannämnda faktorerna är relaterade till varandra. Därtill undersöks om det finns skillnader mellan finsk- och svenskspråkiga långtidsarbetslösa på de här tre livsområdena. I undersökningen består socialt kapital av sociala relationer, deltagande i organisatoriska aktiviteter samt känslan av tillhörighet med olika grupper och samfund. Gällande informationsbeteende är fokus på vardaglig informationssökning, vilka källor som används, och hurdana problem man stöter på när man söker information. Som mest påfrestande upplevdes arbetslösheten av män, som var i början eller mitten av sin arbetskarriär. De äldre (över 55 år) verkade på många sätt klara av arbetslöshetssituationen bättre än de yngre, som drabbades hårdare av ekonomiska problem och stress. Kvinnor kunde bättre än män bibehålla en positiv inställning, de hade t.ex. starkare sociala nätverk som stöd, medan mäns sociala relationer i högre grad verkade vila på en arbetsgemenskap, som blev allt svagare i och med utdragen arbetslöshet. Yngre män upplevde också ofta att deras hälsa hade försämrats, när den för kvinnor och äldre arbetslösa i genomsnitt blev bättre. När arbetslösas bemästring av arbetslöshetssituationen, sociala relationer och informationssökning granskades, framgick att människor som var aktiva på ett livsområde också var aktiva på andra livsområden. I de flesta fall framkom inte några större skillnader mellan finsk- och svenskspråkiga arbetslösa. Beträffande informationssökning var de upplevda problemen ändå av diametralt motsatt karaktär – för svenskspråkiga åsamkade för lite tillgänglig information ofta problem, medan problemet för de finskspråkiga var att hitta det väsentliga i informationsflödet. Finskspråkiga kände sig också mera fast anknutna till sin boendemiljö och det finska samhället i stort, svenskspråkiga hade däremot i genomsnitt bredare och tätare sociala nätverk.

Tutkimus käsittelee pitkäaikaistyöttömien selviytymistä, sosiaalista pääomaa ja informaatiokäyttäytymistä, sekä tarkastelee kuinka edellämainitut tekijät ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi tutkittiin, onko suomen- ja ruotsinkielisten pitkäaikaistyöttömien välillä eroja näillä kolmella osa-alueella. Sosiaalinen pääoma käsittää tutkimuksessa sosiaaliset suhteet, järjestötoimintaan osallistumisen, sekä yhteenkuuluvuuden tunteen eri ryhmiä ja yhteisöjä kohtaan. Informaatiokäyttäytymisessä pääpaino on arkielämän tiedonhankinnassa, käytetyissä lähteissä sekä ongelmissa, joita tietoa etsiessä kohdataan. Raskaimmin työttömyyden vaikuttivat kokevan miehet, jotka olivat työuransa alku- tai keskivaiheessa. Tutkimuksen vanhemman ikäryhmän (yli 55v) havaittiin monin tavoin selviytyvän työttömyystilanteessa paremmin kuin nuorempien, jotka kohtasivat enemmän taloudellisia ongelmia ja kärsivät useammin stressistä. Naiset kykenivät miehiä paremmin säilyttämään positiivisen asenteen ja heillä oli tukenaan vahvemmat sosiaaliset verkostot, kun taas miesten sosiaaliset suhteet vaikuttivat painottuvan enemmän työyhteisöön ja heikentyivät työttömyyden myötä. Nuoremmat miehet myös kokivat usein terveytensä huonontuneen, kun se naisilla ja vanhemmilla keskimäärin parani. Tarkasteltaessa työttömien selviytymistä, sosiaalisia suhteita ja tiedonhankintaa huomattiin, että yhdellä osa-alueella aktiiviset ihmiset olivat usein aktiivisia myös muilla osa-alueilla. Suomen- ja ruotsinkielisten työttömien välillä ei useimmissa tapauksissa löydetty suuria eroja. Tiedonhankinnassa kohdatut ongelmat erosivat kuitenkin merkittävästi - siinä missä ruotsinkielisten vaikeudet johtuivat useimmiten saatavilla olevan tiedon vähäisyydestä, suomenkielisten ongelmana oli löytää oleellinen suuresta tietomäärästä. Suomenkieliset myös tunsivat vahvempaa yhteenkuuluvuudentunnetta asuinympäristöään ja suomalaista yhteiskuntaa kohtaan, ruotsinkielisillä puolestaan sosiaaliset verkostot olivat keskimäärin laajemmat ja kiinteämmät.