Use of ecological information in urban planning

Urbanization leads to irreversible land-use change, which has ecological consequences such as the loss and fragmentation of green areas, and structural and functional changes in terrestrial and aquatic ecosystems. These consequences diminish ecosystem services important for human populations living in urban areas. All this results in a conflict situation: how to simultaneously meet the needs of city growth and the principles of sustainable development, and especially conserve important green areas within and around built-up areas? Urban planners and decisionmakers have an important role in this, since they must use the ecological information mainly from species and biotope inventories and biodiversity impact assessments in determining the conservation values of green areas. The main aim of this thesis was to study the use of ecological information in the urban land-use planning and decisionmaking process in the Helsinki Metropolitan Area, Finland. At first, the literature on ecological-social systems linkages related to urban planning was reviewed. Based on the review, a theoretical and conceptual framework for the research on Finnish urban setting was adapted. Secondly, factors determining the importance and effectiveness of incorporation of ecological information into the urban planning process, and the challenges related to the use of ecological information were studied. Thirdly, the importance and use of Local Ecological Knowledge in urban planning were investigated. Then, factors determining the consideration of urban green areas and related ecological information in political land-use decisionmaking were studied. Finally, in a case study illustrating the above considerations, the importance of urban stream ecosystems in the land-use planning was investigated. This thesis demonstrated that although there are several challenges in using ecological information effectively, it is considered as an increasingly important part of the basic information used in urban planning and decisionmaking process. The basic determinants for this are the recent changes in environmental legislation, but also the increasing appreciation of green areas and their conservation values by all the stakeholders. In addition, Local Ecological Knowledge in its several forms can be a source of ecological information for planners if incorporated effectively into the process. This study also showed that rare or endangered species and biotopes, and related ecological information receive priority in the urban planning process and usually pass through the decisionmaking system. Furthermore, the stream Rekolanoja case indicates that planners and residents see the value of urban stream ecosystem as increasingly important for the local health and social values, such as recreation and stress relief.

Kuinka lähellä on lähellä? Ostosmatkojen autoriippuvuus osana kulutuskäsitystä pääkaupunkiseudulla

Tutkielman aiheena on ostosmatkojen autoriippuvuus pääkaupunkiseudulla. Autoriippuvuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan auton käytön kokemista vaihtoehdottomaksi talouksissa, joissa auto on vähintäänkin käytettävissä. Autoilun ja autojärjestelmän ongelmat ovat viime vuosina nousseet entistä laajemmin yleiseen tietoisuuteen etenkin ilmastonmuutoskeskustelun myötä. Kaupan kontekstissa asia on noussut Suomessa esille ympäristöministeriön ajaessa tiukempaa sijainninohjausta, mitä monet kaupan edustajat ovat esimerkiksi autoilun välttämättömyyteen vedoten vastustaneet. Autoriippuvuus ja kulkumuodon valinta ovat myös kansainvälisessä tutkimuskeskustelussa ajankohtaisia aiheita. Liikennetekniikassa ihmisten kulkutapoja on selitetty perinteisesti matka-ajan ja -hinnan avulla, mutta viimeisten parin vuosikymmenen aikana maankäytön ja fyysisen ympäristön mahdollista vaikutusta on tutkittu yhä laajemmin. Psykologiseen teoriaperinteeseen nojaavassa tutkimuksessa on havaittu myös asenteilla, normeilla ja muilla psykologisilla tekijöillä olevan yhteys liikkumisvalintoihin. Vakiintuneet liikennettä tutkivat tieteet tarkastelevat liikennettä suljettuna järjestelmänä, joka on altis vaikutusyrityksille. Sosiologiassa näkemys suljetusta järjestelmästä on vieraampi, ja pyrkimykset vaikuttaa ihmisten liikkumiskäyttäytymisen esimerkiksi kaupan sijainninohjauksella asettuvat epävarmempaan valoon. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat Pierre Bourdieun kulutustutkimukset, joissa kuluttaja ja kulutus nähdään taloudellisen ja kulttuurisen pääoman vuorovaikutuksen kautta. Tilastollisen tutkimuksen aineistona toimii Kauppakeskukset osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta (KOKKKA) –tutkimushankkeessa toteutetun kuluttajakyselyn pääkaupunkiseudun aineisto, josta analyysiin valittiin taloudet, jotka omistavat tai muuten aktiivisesti käyttävät autoa (N = 3351). Analyysissa selvitettiin autonomistuksen, fyysisen ympäristön, kulutusdispositioiden, sosioekonomisen aseman ja demografisen tilanteen yhteyttä auton käyttöön ostosmatkoilla. Pääasiallisina analyysimenetelminä käytettiin faktorianalyysia ja logistista regressioanalyysia, jotka ovat vakiintuneita menetelmiä eri tieteenaloilla. Toisaalta tulosten tulkinnan apuna käytettiin Bourdieun teoriaan läheisesti liittyvää usean muuttujan korrespondenssianalyysia. Tulosten mukaan autonomistuksella, asuinpaikalla ja sen lähiympäristön kaupoilla sekä kulutusdispositioilla on selvä ja merkittävä yhteys siihen, käyttävätkö autolliset taloudet ostosmatkoilla myös autolle vaihtoehtoisia kulkumuotoja. Myös muilla tekijöillä, kuten tulotasolla ja iällä, oli yhteys autoriippuvuuteen, mutta erityisesti koulutustason yhteys niin autoriippuvuuteen kuin yhteisvaikutuksessa muihin selittäjiin oli merkittävä. Aikaisemman tutkimuksen valossa suurin osa tuloksista oli odotettuja, joskin kotitaloustyypin yhteyden peittyminen muiden muuttujien alle poikkesi oletuksista. Sen sijaan koulutustason merkitystä kulkumuodon valinnassa ja autoriippuvuudessa on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tutkimuksen perusteella Bourdieun taloudellisen ja kulttuurisen pääoman vuorovaikutuksen huomioiva lähestymistapa tuo uusia näkökulmia liikennetutkimukseen. Kuluttajien liikkumisvalinnat ovat järkeviä, mutta toiminta voi silti vaihdella yksilöllisten tekijöiden ja sosiaalisen rakenteen vaikutuksen perusteella. Kauppojen sijainnilla on yhteys auton käyttöön ja autoriippuvuuteen, mutta yleiset ohjaustoimet vaikuttavat eri ryhmiin eri tavalla. Monessa tapauksessa kulkumuoto jäsentyy osaksi käsitystä kuluttamisesta, ei siitä erillisenä tehtäväksi valinnaksi.

Puunoston kehittäminen Stora Enso Metsän Helsingin palvelupisteessä

The operation environment in the roundwood trade in Finland in the 1990’s include several changes. They are changes in the structure of non-industrial private forest (NIPF) ownership, forest taxation, in forest legislation, in price recommendation agreement, diminishing resources of forestry extension services, etc. At the same time, the roundwood demand has been rising. All these developments cause uncertainty in wood procurement organisations, and call for research to find out how to adapt into the changing environment. The objective of this study is to produce information for roundwood purchasing planning and cus-tomer satisfaction management to be used by Stora Enso Metsä Customer Service, Helsinki. For this pur-pose, data needs to be gathered about the urban NIPFs and their forest estates, behaviour related to forestry and timber-selling, customer satisfaction in their latest timber selling transaction, and their opinions about Enso’s new customer service office and its service concept. To fulfil the objective of the study, a NIPF -owner -survey (N=1064, response rate 39,7%) was con-ducted in October 1998-January 1999. The sample was made on the basis of the marketing database of Stora Enso Oyj Forest Customer Service in Helsinki. In planning the frame of reference of the empirical study, the model of service quality by Grönroos was applied. The following aspects were included in the 7-page questionnaire: demographic, sosio-economic and forest estate background, relation to the forest service supply, behaviour related to forestry, timber-selling motives and behaviour, last contact organisation and its image in forestry business, expectations and percep-tions in the latest timber-selling transactions, and behavioural intentions. The results revealed that the share of women, pensioners and academically educated people among forest owners was quite high. The majority of the forest estates of the metropolitan forest owners were situ-ated in the provinces of South Finland and East Finland. The average forest estate area was considerably smaller than in a previous study. Economic and recreational objectives were most important in the use of forests. Forest Associations were involved in half of the roundwood sales transactions of the respondents in the metropolitan area. The wood quantity of transactions was considerably higher than the average in the whole country. Bank-organised forest-related activities, taxation infos and trips to the forest were the most popular activities. Among the services, silvicultural advices were needed mostly and stub treatment least. Brochure material related to stumpage timber sales and taxation were considered most important compared to material related to delivery sales. The service expectations were at highest for women and they were less satisfied with the service than men. 2nd and 3rd generation residents of the metropolitan area thought about the new customer service concept more positively than the 1st generation residents. Internet users under 60 years thought more positively about new satellite picture-based woodlot search concept. Cross-tabulation of factor scores against background variables indicated that women with relatively low education level a greater need to sell roundwood than entrepreneurs, white-collar workers and directors, and Internet users. Suspiciousness towards timber procurement organisations was relatively strong among women and those whose forest income share of the total income was either null or over 20 %. The average customer satisfaction score was negative in all nine questions. Statistical differences be-tween different companies did not exist in the average satisfaction scores. Stora Enso’s Helsinki forest cus-tomer service could choose the ability to purchase all timber grades as its competitive advantage. Out of nine service dimension included in the questionnaire, in this particular service dimension, Enso’s Helsinki forest customer service’s score exceeded most all organisations’ average customer satisfaction score. On the basis of importance – performance matrix, advice and quidance could have been provided more to the forest owners in their latest timber–selling transaction.

Hintakartelli toistettuna pelinä: teoriasta pääkaupunkiseudun bensiinin vähittäismyyntimarkkinoille

Tutkielman tarkoituksena oli soveltaa toistetun pelin teoria- ja empiriapohjaa suomalaiseen tutkimusaineistoon. Kartellin toimintadynamiikka on mallinnettu peliteorian osa-alueen, toistetun pelin kentäksi. Toistetussa pelissä samaa, kerran pelattua peliä pelataan useita kierroksia. Äärettömästi toistetusta pelistä muodostuu toistetun pelin yleinen teoria (The Folk Theorem), jossa jokaisella pelaajalla on yksilöllisesti rationaalinen käytössykli. Toisen pelaajan kanssa tehty yhteistyö kasvattaa pelaajan käytössykliltä kertyvää kokonaishyötyä. Kartellitutkimuksessa ei voi ohittaa oikeustieteellistä näkökulmaa, joten sekin on tiivistetysti mukana esityksessä. Äänettömässä tai implisiittisessä kartellissa ( tacit collusion ) ei avoimen kartellin tavoin ole osapuolten välistä kommunikointia, mutta sen lopputulos on sama. Tästä syystä äänetön kartelli on yhdenmukaistettuna käytöksenä kielletty. Koska myös tunnusmerkit ovat osin samat, kartellitutkimus on saanut arvokasta mittausaineistoa paljastuneiden kartellien käytöksestä. Pelkkään hintatiedostoonkin perustuvalla tutkimuksella on vankka teoreettinen ja empiirinen pohja. Oikeuskirjallisuudessa ja käytännössä hintayhteneväisyyden on yhdessä muiden tunnusmerkkien kanssa katsottu olevan indisio kartellista. Bensiinin vähittäismyyntimarkkinat ovat rakenteellisesti otollinen kenttä toistetulle pelille. Tutkielman empiirisessä osuudessa kohteena olivat pääkaupunkiseudun bensiinin vähittäismyyntimarkkinat ja tiedosto sisälsi otoksia hinta-aikasarjoista ajalta 1.8.2004 - 30.6.2005 kaikkiaan 116:ltä jakeluasemalta Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Tutkimusmenetelmänä oli toistettujen mittausten varianssianalyysi post hoc-vertailuin. Tilastollisesti merkitsevä hinnoitteluyhtenevyys lähellä sijaitsevien asemien kesken löytyi 47 asemalta, ja näin ollen näillä asemilla on yksi kartellin tunnusmerkeistä. Hinnoitteluyhtenevyyden omaavat asemat muodostivat liikenneyhteyksien mukaan jaetuilla kilpailualueillaan ryhmittymiä ja kaikkiaan tällaisia yhtenevästi hinnoittelevia ryhmittymiä oli 21. Näistä ryhmittymistä 9 oli ns. sekapareja eli osapuolina olivat kylmäasema ja liikenneasema. Useimmissa tapauksissa oli kyseessä alueensa kalleimmin hinnoitteleva kylmäasema. Tutkielman tärkeimmät lähteet: Abrantes-Metz, Rosa M. – Froeb, Luke M. – Geweke, John F. – Taylor, Cristopher T. (2005): A Variance screen for collusion. Working paper no. 275, Bureau of economics, Federal Trade Commission, Washington DC 20580. Dutta, Prajit K. (1999): Strategies and Games, Theory and Practice. The MIT Press, Cambridge, Massachusetts, London, England. Harrington, Joseph E. (2004): Detecting cartels. Working paper. John Hopkins University. Ivaldi, Marc – Jullien, Bruno – Rey, Patric – Seabright, Paul – Tirole, Jean (2003): The Economics of Tacit Collusion. EU:n komission kilpailun pääosaston julkaisu. Phlips, Louis (1996): On the detection of collusion and predation. European Economic Review 40 (1996), 495–510.

Korkeakoulutetun väestön sijoittuminen pääkaupunkiseudulla

Tutkielmassa käsitellään korkeakoulutetun väestön sijoittumista pääkaupunkiseudulla. Se asettuu osaksi seutua koskevaa empiiristä keskustelua sekä osaksi bourdieuläistä keskustelua luokkamauista ja kulttuurisesta pääomasta. Ensiksi mainittua se täydentää keskittyen vähemmälle huomiolle jääneeseen ylemmän keskiluokan tutkimukseen, jälkimmäistä kehystäen teoriaa uuden tyyppisellä empiirisellä tarkastelulla. Tutkielmassa pyritään ensin esittämään seudun erilaistumista yleisellä tasolla korkean koulutuksen ja aiemman tutkimuksen perusteella relevanteiksi rajattujen muiden tekijöiden osalta. Tämän jälkeen suhteutetaan korkeasti koulutettujen sijoittumista muuhun erilaistumiseen. Tässä ajatuksena on löytää korkeakoulutettujen osuudeltaan muut tekijät huomioon ottaen korkeita alueita. Teoreettisella tasolla pyritään kulttuurisen pääoman paikantamiseen kartalle. Tutkielma on osa Helsingin yliopiston Geotieteiden ja Maantieteen laitoksen Mari Vaattovaaran johtamaa projektia ja siinä käytetään Tilastokeskuksen vuoden 2008 ruututietokanta-aineistoa. Pääkaupunkiseutu on jaettu aineistossa sivultaan 250 metrin neliönmuotoisiin ruutuihin. Tämä mahdollistaa pääkaupunkiseudun varsin hienojakoisen tarkastelun. Erilaistumisen muotoja pyritään suhteuttamaan toisiinsa regressiomalleilla. Näissä käytetään painotetun neliösumman menetelmää. Menetelmällä pyritään vastaamaan havaittuun varianssin heteroskedastisuusongelmaan. Pääasiallisesti tulokset esitetään karkeina karttakuvauksina ja ehdollisina hajonta- ja jakaumakuvioina. Korkeakoulutettujen sijoittumisen havaittiin noudattavan aikaisemmissa tutkimuksissa esitettyjä suuntalinjoja. Kuten hyvätuloisetkin, sijoittuvat korkeakoulutetut seudulla länsipainotteisesti ja merenrantaa myötäillen. Vakioitaessa väestön muuta sijoittumista, huomattiin erojen tasoittuvan. Mielenkiintoista oli tasoittuminen vahvasti niin talotyyppien, itä–länsi-akselin kuin kaupunkienkin osalta. Kaikilla näillä mittareilla oli suorissa tarkasteluissa havaittavissa eroja, mutta suuri osa havaittavista eroista selittyi pois tulojen, ikäryhmien ja perhetyyppien alueellisella jakautumisella. Näiltä osin korkeakoulutettujen sijoittuminen seudulla näyttäisi liittyvän sijoittumiseen muilla tekijöillä. Moranin I:llä mitattuna selittyi korkeakoulutettujen suhteellisten osuuksien välinen autokorrelaatio osin lisättäessä muita tekijöitä malliin, mutta silti viimeisenkin mallin virhetermeillä oli havaittavaa autokorrelaatiota. Tämä saattaisi viitata kulttuurisen pääoman paikantumiseen kartalle, mutta saattaa myös olla tulosta mallin heikkouksista. Kaikkiaan tutkielman anti on sekä näkökulmaltaan että menetelmältään uudenlaisissa kuvauksissa, jotka auttavat asettamaan korkeakoulutetun väestön sijoittumisen paremmin muun seudullisen erilaistumisen kontekstiin. Nämä kuvaukset poikkeavat aikaisemmista osin näkökulmansa ja osin menetelmien osalta.

Museo yhteiskunnan peilinä? - pääkaupunkiseudulle perustetut kulttuurihistorialliset museot 1875-2010

Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan museoita osana yhteiskunnan historiakulttuuria; niitä tapoja joiden pohjalta käsityksiä menneestä tuotetaan ja käytetään. Aihetta lähestytään kysymällä millaisia kulttuurihistoriallisia museoita pääkaupunkiseudulle on perustettu ja millaiset teemat eivät ole olleet museon arvoisia. Tutkielmassa selvitetään onko pääkaupunkiseudulle perustetuissa kulttuurihistoriallisissa museoissa havaittavissa ajallista aaltoa sen suhteen millaisille aiheille on perustettu oma museo. Lopuksi pohditaan esimerkkitapausten valossa sitä, miten erilaisia teemoja edustavien museoiden perustamistarvetta on perusteltu omana aikanaan. Etsimällä vastauksia tutkimuskysymyksiin pyritään samalla hahmotetaan sitä, millaista yhteiskunnallista historiakulttuuria museot ovat olleet osa. Työn ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin millaisia kulttuurihistoriallisia museoita pääkaupunkiseudulla on ollut. Museoviraston ja Suomen museoliiton aineistojen avulla on listattu kooste vuosien 1875-2010 välillä pääkaupunkiseudulla olleista museoista. Museoiden perustamiseen ja museokentältä katoamiseen liittyvää koostetta on täydennetty Helsingin matkailuyhdistyksen julkaisujen tiedoilla sekä museoiden omilla tiedonannoilla. Tutkielman museot on luokiteltu edustamiensa teemojen mukaan. Tarkoituksena on ollut hahmotella miten pääkaupunkiseudun kulttuurihistoriallisten museoiden kenttä on muuttunut 135 vuoden aikana. Työn toisessa vaiheessa tarkasteltiin neljän esimerkkitapauksen kautta museokentän ajallista muutosta ja sitä millaisia perusteluita museoiden perustamiselle on annettu sekä millaista keskustelua museon perustamisesta on omana aikanaan käyty. Esimerkkitapausten tarkastelun lähteinä käytettiin arkistomateriaalia, aikakauden lehdissä museoista käytyä keskustelua ja museoista kirjoitettuja historiikkeja. Pääkaupunkiseudun kulttuurihistoriallisissa museoissa on tutkielman mukaan havaittavissa löyhä ajallinen muutos. Kulttuurihistoriallisten museoiden edustamat historian kertomukset ovat muuttuneet ja pirstaloituneet 135 vuoden aikana virallisesta, kansallisesta historian kertomuksesta kohti useita pienempiä historian kertomuksia ja erilaisten ryhmien omaa historiaa. 1800-1900-lukujen taitteessa perustettiin pääosin valtiollisia ja instituutioiden historiaan keskittyneitä museoita sekä suurmiehille omistettuja henkilöhistoriallisia museoita. Valtiolliset ja henkilöhistorialliset teemat näkyvät museoissa läpi koko tutkielman tarkasteluajanjakson. Kansallisen historian katse suuntasi paikalliseen 1900-luvun alussa ja 1980-luvulla, jolloin perustettiin erityisen paljon paikallishistoriallisia ja alueellisia museoita. 1970-1990-luvuilla museokenttää hallitsivat monet tekniikkaan, teollisuuteen ja yrityshistoriaan keskittyneet museot. Tultaessa 2000-luvulle museot edustivat lapsiin, nuoriin, koulutukseen ja monikulttuurisuuteen liittyviä teemoja. Tutkielman toisen vaiheen esimerkkitapausten tarkastelu osoitti, että erilaisia teemoja edustavien museoiden perustamistarvetta perustellaan hyvin samankaltaisesti. Niin 1800-luvun lopussa kuin 1900-luvun lopussa museoiden tarvetta perusteltiin kasvatus- ja sivistystyöllä ja aihealueen arvostuksen kasvulla. Museon perustamisen koettiin osoittavan Suomen kuuluvan osaksi länsimaisia sivistysyhteiskuntia. Museoiden perustamisen taustalla on usein ollut asiaa ajanut yhdistys. Kuitenkin museohanke on ollut vuosikausien projekti ja konkretisoitunut usein vasta kun museon tiloihin ja talouteen liittyvät kysymykset on saatu kuntoon. Tutkielman loppupäätelmien myötä hahmottui monia historiantutkimuksellisen lisätarkastelun arvoisia aiheita museoista osana yhteiskunnan historiakulttuuria. Avainsanat – Nyckelord – Keywords kulttuurihistorialliset museot, historiakulttuuri, historiankäyttö, yhteiskunta

Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? : Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla

This thesis critically examines the patterns and processes of ethnic residential segregation in the Helsinki Metropolitan Area (HMA). These phenomena are examined in two main ways: a) between the native and immigrant populations and b) the extent to which different immigrant groups are sharing the same neighbourhoods. The main aim of the study is to test the extent to which the theoretical claims of the selective migration processes can explain the development of ethnic residential segregation in HMA. The data is mixed: it consists of neighbourhood-level statistics related to the migration, demography and housing stock. The selective migration flows are analysed within and between neighbourhood-types, defined on the basis of the percentages of foreign-language-speakers. For contextual purposes, the study also includes fifteen expert interviews who work within the housing sector. Firstly, the results show that, from the early 2000s the patterns of ethnic residential segregation have strengthened while the differences between neighbourhoods have grown. On a more general level the HMA can be divided into two main areas: some eastern and north-eastern neighbourhoods that have experienced the rise of immigrant concentrations and; the northern, north-western and southern parts of the HMA, where the number and percentages of immigrants have remained relatively low. However, within the eastern and north-eastern neighbourhoods there are also discernable internal differences that reflect the income levels of the inhabitants and the type of housing stock. The results also show that, the existing immigrant concentrations are ethnically and culturally mixed and thus qualitatively different from China town and Little-Italy enclaves of single groups of immigrants. Secondly, the results show that there are clear signs of the selective migration processes of the native and immigrant populations which have resulted in the discernable development of ethnic residential segregation. Migration flows of the native population have gravitated towards neighbourhoods, where the percentage of immigrants is below the HMA average. This has resulted in significant migration losses for neighbourhoods with established and developing concentrations of immigrants. Meanwhile, migration of immigrants has been drawn to neighbourhoods where their percentages are above the HMA average. However, the results also point to clear differences in the migration and spatial patterns of different immigrant groups. The spatial selectivity of migration is, thus, more prominent amongst the native population than when compared with immigrants. Overall, the results indicate that the reproduction of the selective migration flows of the native and immigrant populations will largely determine HMA s future development of ethnic residential segregation.

Distribution channel plan for wound care products: Case 3M Finland Ltd.

The aim of this master’s thesis was to make a qualitative marketing research and on the basis of this to develop a distribution plan for the case company Finnish 3M Ltd.’s wound care products. The literature review includes three important parts: distribution channel planning, the buying behavior of seniors, and special characteristics of health care products’ marketing. The empirical part of this thesis comprises two different parts. The first part is a marketing research, in which the buying behavior of wound care products is studied in Espoo. The research aim was to examine, in which distribution channels the wound care patients under home care would most preferably buy wound care products during the time period, when municipalities will not yet provide the products for free. The data was collected through semi-structured phone interviews and regular interviews, and was treated qualitatively and anonymously. The study revealed that the recommendations of nurses and doctors influenced most the buying behavior of wound care customers. In the second part of the thesis a distribution channel plan for wound care products was made for the case company 3M Finland Ltd. based on the results. 3M Finland Ltd. should focus on pharmacies, online-stores and municipal health centers as their main distributors.