Luotettavaa tietoa ja merkityksellisiä valintoja – Kuluttajien ympäristövastuullista järkeilyä ilmastonmuutoksesta ja ohjausjärjestelmien hyväksyttävyydestä

Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastovaikutusten seuranta- ja palautejärjestelmän hyväksyttävyydestä kulutuksen ohjauskeinona. 15 kuluttajaa kokeili kuukauden ajan kulutuksen ilmastovaikutusten seuranta- ja palautejärjestelmän demonstraatioversiota ja he osallistuivat kokeilun pohjalta aihepiiriä käsitelleeseen verkkokeskusteluun. Analysoin verkkokeskustelun aineistoa arkisen järkeilyn näkökulmasta tutkien kuluttajien ilmastonmuutokseen ja ympäristövastuullisuuteen liittyvää arkitietoa sekä palvelun hyväksyttävyyteen liittyviä heuristiikkoja. Ilmastonmuutoksen todettiin yleisesti olevan vielä melko abstrakti ja monitulkintainen ilmiö, minkä vuoksi kuluttajilla on vaikeuksia ymmärtää omien valintojensa konkreettista merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Vaikka tietoa kulutuksen ilmastovaikutuksista on saatavilla paljon, niin erityisesti yritysten tuottama tieto koettiin ristiriitaiseksi ja osin epäluotettavaksi. Kuluttajat myös kritisoivat ilmastonmuutoskeskustelun tarjoamaa kapeaa näkemystä kulutuksen ympäristövaikutuksista. Hiilidioksidipäästöihin keskittymisen sijaan ympäristövaikutuksia tulisi kuluttajien mielestä tarkastella kokonaisuutena, josta ilmastovaikutukset muodostavat vain yhden osan. Tutkimukseen osallistuneiden kuluttajien kulutustottumuksiin ilmastonmuutos vaikutti eriasteisesti. Toisille ilmastonmuutoksesta oli muodostunut keskeinen omaa kulutusta ohjaava normi, kun taas toiset kertoivat pohtivansa ilmastovaikutuksia pääasiassa suurimpien hankintojen kohdalla. Ympäristövastuullisuudessa merkitykselliseksi koettiin tasapainon löytäminen ja henkilökohtainen tunne siitä, että kokee toimivansa oikein. Ilmasto- tai ympäristökysymyksiä punnitaan valinnoissa joustavasti yhdessä muiden tekijöiden kanssa. Vaikka kuluttajilla toisaalta olisi tietoa ja halua ottaa ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioon valinnoissaan, toimintaympäristö rajaa keskeisesti kuluttajien mahdollisuuksia toimia ympäristövastuullisesti. Tutkimus toi esille neljä kuluttajien käyttämää heuristiikkaa heidän pohtiessaan ilmastovaikutusten seuranta- ja palautejärjestelmän hyväksyttävyyden ehtoja ja toimivuutta ohjauskeinona. Ensinnäkin palvelun tulee olla käytettävyydeltään nopea ja vaivaton sekä tarjota tietoa havainnollisessa ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Toiseksi palvelun tarjoaman tiedon tulee olla ehdottoman luotettavaa ja kuluttajien valintojen kannalta merkityksellistä siten, että palvelu ottaa huomioon erilaiset kuluttajat ja tiedontarpeet. Kolmanneksi palvelu tulee toteuttaa kokonaisvaltaisesti ja läpinäkyvästi useampien kaupparyhmittymien ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. Neljänneksi toteutuksessa tulee huomioda palvelun kannustavuus ja kytkeytyminen muihin ohjauskeinoihin.

Leveraging mundane technologies for group mobile social communication

This paper outlines results from the long-term deployment of a system for mobile group socialization which utilizes a variety of mundane technologies to support cross-media notifications and messaging. We focus here on the results as they pertain to usage of mundane technologies, particularly the use of such technologies within the context of a cross-media system. We introduce “Rhub”, our prototype, which was designed to support coordination, communication and sharing amongst informal social groups. We also describe and discuss the usage of the “console,” a text-based syntax to enable consistent use across text messaging, instant messaging, email and the web. The prototype has been in active use for over 18 months by over 170 participants, who have used it on an everyday basis for their own socializing requirements.

Situated case-based reasoning as a constructive memory model for design reasoning

This paper describes an extended case-based reasoning model that addresses the notion of situatedness in designing through constructive memory. The model is illustrated through an application for predicting the corrosion rate for a specific material on a specific building.

Ownerships for reasoning about parallelism : type system and semantics

Technical Report to accompany Ownership for Reasoning About Parallelism. Documents type system which captures effects and the operational semantics for the language which is presented as part of the paper.

The logic of ADHD : a brief review of fallacious reasoning

This paper has two central purposes: the first is to survey some of the more important examples of fallacious argument, and the second is to examine the frequent use of these fallacies in support of the psychological construct: Attention Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD). The paper divides 12 familiar fallacies into three different categories—material, psychological and logical—and contends that advocates of ADHD often seem to employ these fallacies to support their position. It is suggested that all researchers, whether into ADHD or otherwise, need to pay much closer attention to the construction of their arguments if they are not to make truth claims unsupported by satisfactory evidence, form or logic.