Maximising the RFID benefits at the tyre distribution centre

In recent years the applications of radio frequency identification technology (RFID) in warehousing have gained a great amount of attention as it is a challenging and dynamic environment. Analysing a receiving operation of third party logistic (3PL) operator running a tyre distribution centre, this paper presents a case study of RFID application in the warehouse. The receiving process is enhanced with the RFID technology, which provides contactless identification, less manual data entry errors, instant stock management. Moreover, these benefits could be maximised by the proposed use of the RFID generated data in accounting of costs and services, which is a novel application of the RFID technology.

Theory development in humanitarian logistics : A framework and three cases

Purpose: There is a need for theory development within the field of humanitarian logistics to understand logistics needs in different stages of a crisis and how to meet these. This paper aims to discuss three dimensions identified in logistics and organization theories and how they relate to three different cases of humanitarian logistics operations - the regional concept of the International Federation of Red Cross Red Crescent Societies, the development and working of the United Nations Joint Logistics Centre and coordination challenges of military logistics in UN mandated peacekeeping operations. The purpose is to build a framework to be used in further studies. Design/methodology/approach: A framework for the study of humanitarian logistics along three dimensions is developed, followed by a discussion of the chosen cases in relation to these dimensions. The framework will be used as basis for the case studies to be undertaken for the purpose of understanding and identification of new questions and needs for other or revised concepts from theory. Findings: The paper shows the relevance of a wide literature to the issues pertinent to humanitarian logistics. There is considerable promise in extant literature on logistics, SCM and coordination, but this needs to be confronted with the particular issues seen in the humanitarian logistics setting to achieve further theory development. Originality/value: The major contribution of the paper lies in its breadth of theoretical perspectives presented and combined in a preliminary theoretical framework. This is applied more specifically in the three case studies described in the paper.

Liikevaihdon ja materiaalivirtojen kasvun vaatimukset logistiikkakeskukselle

Incap Furniture Oy on koottavien mäntyhuonekalujen sopimusvalmistaja. Yrityksen tavoitteena on saavuttaa 70 miljoonan euron liikevaihto Kärsämäen tehtaalla vuonna 2008. Suurin osa komponenttituotannosta ostetaan alihankintaverkostosta ja valmiit tuotteet pakataan logistiikkakeskuksessa. Diplomityön tavoitteena oli selvittää miten kasvavat materiaalivirrat saadaan tulevaisuudessa käsiteltyä Kärsämäen tehtaan logistiikkakeskuksessa Työn teoriaosassa on ensin käsitelty mahdollisuuksia vähentää kokoonpanon puutetilanteita ostotoimintaa kehittämällä. Teoriaosassa esitellään lisäksi varastonohjausmenetelmiä, sekä yleisesti varastoinnin tehtäväkenttää. Empiirisessä osassa analysoitiin annettujen tietojen avulla vuoden 2008 tavoitetilaa, sekä simuloitiin tavoitetilan materiaalivirtoja suhteessa logistiikkakeskuksen kapasiteettiin. Kasvavat materiaalivirrat pakottavat kehittämään logistiikkakeskuksen toimintaa. Eräluonteisen toiminnan vuoksi kaikkien komponenttien kohdalla on pyrittävä MRP ohjaukseen. Komponenttientilauseriä on pyrittävä pienentämään vastaamaan todellista tarvetta. Kriittisille A- ja B- komponenteille tarvitaan lisäksi puskurivarastot tasaamaan toimitusajan vaihtelua ulkomaantoimituksissa. Pakkauseristä yli jäävät C nimikkeet tulee varastoida jatkossa erillään logistiikkakeskuksesta ja korkeavarastosta. D- ja E-nimikkeitä ei kannata tuoda ulkomailta, eikä niitä ole kannattavaa varastoida lainkaan. Pakkaamon täytyy toimia tulevaisuudessa kolmessa vuorossa ja korkeavaraston työjonoa on lyhennettävä kolmesta vuorokaudesta 4-6 työvuoroon. Edellä mainituilla toimenpiteillä ja toimitusten aktiivisella seurannalla saavutetaan toimintaympäristö, jolloin logistiikkakeskuksen kapasiteetti riittää materiaalivirtojen kasvaessa.

Sähköisten kuljetustietojen vaikutukset päivittäistavarakaupan pitkässä arvoketjussa

Tutkielman tavoitteena on esittää kustannustehokkaita tapoja lähetystoimintojen ja kuljetustietojen käsittelyyn päivittäistavarakaupan logistiikkakeskuksessa. Tutkielmassa kuvataan case-yrityksen lähettämö- ja kuljetustoimintojen sekä lähtevän tavaravirran seurannan ja rahtilaskutuksen nykytilanne. Tutkimusmenetelmänä on käytetty case-yrityksen avainhenkilöiden teemahaastatteluja sekä erillistä haastattelututkimusta kahdeksalle suurimmalle case-yrityksen käyttämälle kuljetusliikkeelle. Työssä esitellään keskeisimpien kuljetustietojen ja lähettämötoimintojen sähköistämisen edellytyksiä sekä niiden toteutusmahdollisuuksia. Koska lähtevän tavaravirran käsittely manuaalisesti aiheuttaa ylimääräisiä virheitä ja tehottomuutta pitkän arvoketjun eri vaiheissa työllistäen lähettämön, kuljetusliikkeiden, terminaalien ja myymälöiden työntekijöitä, on tutkielmassa esitelty keskeisimmät keinot tehostaa ja automatisoida lähtevien kuljetusyksiköiden käsittelyä. Ratkaisut pohjautuvat lähtevien kuljetusyksiköiden yksilöintiin ja seurantaan. Yksiköiden käsittelyä tehostetaan automatisoimalla yksiköiden tunnistamista ja tiedonsiirtoa. Käytettäviksi työkaluiksi on valittu viivakoodit ja tarvittavat lukijat yksiköiden tunnistamiseen. Sähköisellä rahtikirjalla pyritään paperittomaan lähettämötoimintaan ja sitä kautta automatisoimaan rahtilaskutusta ottamalla käyttöön laskuton maksu. Kuljetustietojen sähköistämisellä voidaan saavuttaa mittavat kustannussäästöt pitkässä arvoketjussa.

Logistiikkakeskuksen uuden sijainnin vaikutukset logistisiin prosesseihin

Diplomityössä tarkoituksena oli tutkia miten potkurilaitteita valmistavan yrityksen logistiikkakeskuksen siirtyminen kokoonpanotehtaan viereen vaikuttaisi yrityksen logistisiin prosesseihin. Tutkimuskohteena olevan yrityksen logistiikkakeskus muodostuu keskusvarastosta ja pakkaamosta. Nykytilanteen selvityksen pohjalta kartoitettiin logistiikkakeskuksen ja kokoonpanotehtaan väliset nykytilan logistiset prosessit, niissä esiintyvät ongelmat sekä vaiheiden vaatimat resurssit. Käsiteltävät prosessit koostuvat pääasiassa tulo- ja lähtölogistiikan toiminnoista sekä sisäisistä materiaalisiirroista. Tutkimuksen perusteella logistiikkakeskuksen uudella sijainnilla kohdeyrityksen on mahdollista tehostaa monia logistisia toimintojaan ja näin parantaa logistista kilpailukykyään. Lisäksi monia nykytoiminnoissa esiintyviä ongelmia ja niiden aiheuttamia lieveilmiötä on mahdollista poistaa sijainnin muutoksen myötä.

Using RFID-RTE to increase efficiency in the supply chain

This paper aims to explore the application of Radio Frequency Identification (RFID) to Returnable transit equipment (RTE) in the supply chain. Particular attention is applied to the current structures of RTE networks as formulated by RTE providers. The problems related to RTE usage are described and the effect to the network analyzed. RFID is investigated as a tool to assist with the movement of the RTE both from the client’s and RTE provider’s point of view.

Logistics Development in Finnish and Swedish Companies with Respect of Russia and Four Asian Countries: Traffic Flow and Warehousing Analysis from Current Situation and Likely Development Trends

On selvää, että tänä päivänä maailmankaupan painopiste on hiljalleen siirtymässä Aasiaan ja varsinkin Kiina on ollut huomion keskipisteessä. Erityisesti valmistavien yritysten perspektiivistä muutos on ollut merkittävä ja tämä tosiasia kasvattaa yrityksissä paineita luoda kustannustehokkaita toimitusketjuratkaisuja,joiden vasteaika on mahdollisimman lyhyt. Samaan aikaan kun tarkastellaan kuljetusvirtoja, huomattaan että maanosien välillä on suuri epätasapaino. Tämä on enimmäkseen seurausta suurten globaalisti toimivien yritysten toimitusketjustrategioista. Useimmat näistä toimijoista optimoivat verkostonsa turvautumalla 'paikalliseen hankintaan', jotta he voisivat paremmin hallita toimitusketjujaan ja saada näitä reagointiherkimmiksi. Valmistusyksiköillä onkin monesti Euroopassa pakko käyttää kalliita raaka-aineita ja puolivalmisteita. Kriittisiksi tekijöiksi osoittautuvat kuljetus- ja varastointikustannukset sekä näiden seurauksena hukka-aika, joka aiheutuu viivästyksistä. Voidakseen saavuttaa optimiratkaisun, on tehtävä päätös miten tuotteet varastoidaan: keskitetysti tai hajautetusti ja integroida tämä valinta sopivien kuljetusmuotojen kanssa. Aasiasta Pohjois-Eurooppaan on halpaa käyttää merikuljetusta, mutta operaatio kestää hyvin pitkään - joissain tapauksessa jopa kahdeksan viikkoa. Toisaalta lentokuljetus on sekä kallis että rajoittaa siirrettävien tuotteiden eräkokoa.On olemassa kolmaskin vaihtoehto, josta voisi olla ratkaisuksi: rautatiekuljetus on halvempi kuin lentokuljetus ja vasteajat ovat lyhyemmät kuin merikuljetuksissa. Tässä tutkimuksessa tilannetta selvitetään kyselyllä, joka suunnattiin Suomessa ja Ruotsissa toimiville yrityksille. Tuloksien perusteella teemme johtopäätökset siitä, mitkä kuljetusmuotojen markkinaosuudet tulevat olemaan tulevaisuudessa sekä luomme kuvan kuljetusvirroista Euroopan, Venäjän, Etelä-Korea, Intian, Kiinan ja Japanin välillä. Samalla on tarkoitus ennakoida sitä, miten tarkastelun kohteena olevat yritykset aikovat kehittää kuljetuksiaan ja varastointiaan tulevien vuosien aikana. Tulosten perusteella näyttää siltä, että seuraavan viiden vuoden kuluessa kuljetuskustannukset eivät merkittävissä määrin tule muuttuman ja meri- sekä kumipyöräkuljetukset pysyvät suosituimpina vaihtoehtoina.Kuitenkin lentokuljetusten osuus laskee hiukan, kun taas rautatiekuljetusten painotus kasvaa. Tulokset paljastavat, että Kiinassa ja Venäjällä kuljetettava konttimäärä kasvaa; Intiassa tulos on saman suuntainen, joskaan ei niin voimakas. Analyysimme mukaan kuljetusvirtoihin liittyvä epätasapaino säilyy Venäjän kuljetusten suhteen: yritykset jatkavat tulevaisuudessakin vientiperusteista strategiaansa. Varastoinnin puolella tunnistamme pienemmän muutoksen, jonka mukaan pienikokoisten varastojen määrät todennäköisesti vähenevät tulevaisuudessa ja kiinnostus isoja varastoja kohtaan lisääntyy. Tässä kohtaa on mainittava, että suomalaisilla yrityksillä on enemmän varastoja Keski- ja Itä-Euroopassa verrattuna ruotsalaisiin toimijoihin, jotka keskittyvät selkeämmin Länsi-Euroopan maihin. Varastoja yrityksillä on molemmissa tapaukissa paljolti kotimaassaan. Valitessaan varastojensa sijoituskohteita yritykset painottavat seuraavia kriteereitä: alhaiset jakelukustannukset, kokoamispaikan/valmistustehtaan läheisyys, saapuvan logistiikan integroitavuus ja saatavilla olevat logistiikkapalvelut. Tutkimuksemme lopussa päädymme siihen, että varastojen sijoituspaikat eivät muutu satamien rakenteen ja liikenneyhteyksien takia kovinkaan nopeasti.

Coordination in humanitarian logistics through clusters

Purpose – In the field of humanitarianism, cluster thinking has been suggested as a solution to the lack of coordinated disaster response. Clusters for diverse functions, including sheltering, logistics and water and sanitation, can be viewed as an effort to achieve functional coordination. The purpose of this paper is to contribute to a greater understanding of the potential of cluster concepts using supply chain coordination and inter‐cluster coordination. The focus is on the conceptual level rather than on specific means of coordination. Design/methodology/approach – The cluster concept in humanitarian relief, along with some key empirical issues, is based on a case study. The concept is then compared to the literature on clusters and coordination in order to develop a theoretical framework with propositions on the tradeoffs between different types of coordination. Findings – The results provide important reflections on one of the major trends in contemporary development of humanitarian logistics. This paper shows that there is a tradeoff between different types of coordination, with horizontal coordination inside cluster drawing attention away from important issues of the supply chain as well as the need to coordinate among the clusters. Research limitations/implications – There is a need for more in‐depth case studies of experiences with clusters in various operations. Various perspectives should be taken into account, including the field, responding agencies, beneficiaries, donors, military and commercial service providers, both during and between disasters. Practical implications – The paper presents the tradeoffs between different types of coordination, in which basic aims such as standardisation through functional coordination, must be balanced with cross‐functional and vertical coordination in order to more successfully serve the users' composite needs. Originality/value – The focus on possible trade‐offs between different types of coordination is an important complement to the literature, which often assumes simultaneous high degrees of horizontal and vertical coordination.

The spatial dimension of cycle logistics

US Cycle logistics is emerging as a promising alternative in urban freight transport. Compared to fossil fuelled vans, the use of cycles for delivering goods within urban areas offers advantages in terms of environmental friendliness, economic efficiency, flexibility, and liveability of urban neighbourhood. At the same time, cycle logistics has to face limits in terms of weight and volume of goods that can be delivered, distances that can be covered, and spatial urban structures that can be served. This latter issue has till now received less attention in the scientific literature: it is generally recognized that cycle logistics performs at its best in inner urban areas, but no systematic study has been realized to identify specific spatial requisites for the effectiveness of cycle logistics. This paper provides a brief review of the main issues that emerge from the literature over cycle logistics, and contributes to stimulate the debate over the spatial dimension of cycle logistics: it presents a classification of cycle logistics schemes, on the basis of their integration with other urban logistic facilities and of the spatial structure of delivery operations. A three-level classification is proposed, depending on the type of goods consolidation: only distribution without consolidation, consolidation in a fixed urban consolidation centre, or consolidation in a mobile depot; for each level, operational examples and case studies are provided. This systematizing typology could support both public and private operators in decisions about the organization of cycle logistics facilities, such as the location of urban consolidation centres or the composition of cycle fleets.

La influencia de la cultura nacional en el desempeño logístico de los 123 primeros países en el logistics performance index (LPI)

En esta tesis se presenta la influencia que tiene la Cultura Nacional en el desempeño Logístico de una Nación, en especial de los 123 primeros países evaluados por el Índice de Desempeño Logístico (LPI) realizado por el Banco Mundial. Este estudio se realiza a partir de los seis ítems evaluados en el LPI y de las seis Dimensiones Culturales de Hofstede, para relacionar estas calificaciones se empleará el programa estadístico SPSS Statistical Package for the Social Sciences obteniendo como resultado posibles correlaciones para probar la hipótesis del efecto de la cultura en el desempeño logístico y establecer patrones de comportamiento en los mejores países de cada correlación. De acuerdo a los resultados obtenidos de estas correlaciones, se encontró que si existe una relación entre la cultura nacional y el desempeño logístico de un país, al igual que las dimensiones culturales más influyentes para obtener dichos resultados y se identificaron los países que cuentan con condiciones sobresalientes que facilitan tener altas posiciones en el LPI.

Comparative analysis of adverse events between infliximab and adalimumab in Crohn's disease management: a Brazilian single-centre experience

INTRODUCTION: Data is scarce regarding adverse events (AE) of biological therapy used in the management of Crohn's Disease (CD) among Brazilian patients. OBJECTIVES: To analyse AE prevalence and profile in patients with CD treated with Infliximab (IFX) or Adalimumab (ADA) and to verify whether there are differences between the two drugs. METHOD: Retrospective observational single-centre study of CD patients on biological therapy. Variables analysed: Demographic data, Montreal classification, biological agent administered, treatment duration, presence and type of AE and the need for treatment interruption. RESULTS: Forty-nine patients were analysed, 25 treated with ADA and 24 with IFX. The groups were homogeneous in relation to the variables studied. The average follow-up period for the group treated with ADA was 19.3 months and 21.8 months for the IFX group (p = 0.585). Overall, 40% (n = 10) of patients taking ADA had AE compared with 50% (n = 12) of IFX users (p = 0.571). There was a tendency towards higher incidence of cutaneous and infusion reactions in the IFX group and higher incidence of infections in the ADA treated group, although without significant difference. CONCLUSIONS: No difference was found in the AE prevalence and profile between ADA and IFX CD patients in the population studied.

Mothers’ birth care experiences in a Brazilian birth centre

Objective: to explore the reasons why women with previous hospital experience seek care at a birth centre, and their perceptions related to the care received in both settings. Design, setting and participants in-depth interviews focusing on the care experiences of 18 women who received birth care in a birth centre of the Brazilian public health system. Findings: three key themes emerged from the analysis: ‘Confrontation with strong problems in the hospital setting’, ‘Reasons to seek the birth centre’ and ‘Satisfaction related to birth centre care’. The main aspects that the mothers mentioned in the first and third themes were related to the institutional structure and system of care. Key conclusions and implications for practice mothers’ narratives suggested that their previous experience of problems in the hospital setting was the main motive for seeking care at the birth centre. The most important components of birth care were attention, meeting personal care demands and establishment of an adequate interpersonal relationship. More sensitive birthing care in the hospital setting is necessary, and this can be promoted through continuing professional education

Spiral-like structure at the centre of nearby clusters of galaxies

Context. X-ray data analysis have found that fairly complex structures at cluster centres are more common than expected. Many of these structures have similar morphologies, which exhibit spiral-like substructure. Aims. It is not yet well known how these structures are formed or maintained. Understanding the origin of these spiral-like features at the centre of some clusters is the major motivation behind this work. Methods. We analyse deep Chandra observations of 15 nearby galaxy clusters ( 0.01 < z < 0.06), and use X-ray temperature and substructure maps to detect small features at the cores of the clusters. Results. We detect spiral-like features at the centre of 7 clusters: A85, A426, A496, Hydra A cluster, Centaurus, Ophiuchus, and A4059. These patterns are similar to those found in numerical hydrodynamic simulations of cluster mergers with non-zero impact parameter. In some clusters of our sample, a strong radio source also occupies the inner region of the cluster, which indicates a possible connection between the two. Our investigation implies that these spiral-like structures may be caused by off-axis minor mergers. Since these features occur in regions of high density, they may confine radio emission from the central galaxy producing, in some cases, unusual radio morphology.

Risk factors for neonatal transfers from the Sapopemba free-standing birth centre to a hospital in Sao Paulo, Brazil

Objective: to identify risk factors associated with neonatal transfers from a free-standing birth centre to a hospital. Design: epidemiological case-control study. Setting: midwifery-led free-standing birth centre in Sao Paulo, Brazil. Participants: 96 newborns were selected from 2840 births between September 1998 and August 2005. Cases were defined as all new borns transferred from the birth centre to a hospital (n = 32), and controls were defined as new borns delivered at the same birth centre, during the same time period, and who had not been transferred to a hospital (n = 64). Measurements and findings: data were collected from medical records available at the birth centre. Univariate and multivariate analyses were performed using logistic regression. The multivariate analysis included outcomes with p<0.25, specifically: smoking during pregnancy, prenatal care appointments, labour complications, weight in relation to gestational age, and one-minute Apgar score. Of the foregoing outcomes, those that remained in the full regression model as a risk factor associated with neonatal transfer were: smoking during pregnancy [p = 0.009, odds ratio (OR) = 4.1,95% confidence interval (CI) 1.03-16.33], labour complications (p<0.001, OR = 5.5, 95% CI 1.06-28.26) and one-minute Apgar score <= 7 (p<0.001, OR = 7.8,95% CI 1.62-37.03). Key conclusions and implications for practice: smoking during pregnancy, labour complications and one-minute Apgar score <= 7 were confirmed as risk factors for neonatal transfer from the birth centre to a hospital. The identified risk factors can help to improve institutional protocols and formulate hypotheses for other studies. (C) 2009 Elsevier Ltd. All rights reserved.