Organisaation sisäinen yhteistyökyvykkyys. Case: Metso Paper, Jyväskylä

Tutkielman tarkoituksena oli yleisesti ymmärtää sisäistä yhteistyökyvykkyyttä ja sen roolia yrityksen menestystekijänä. Empiirisesti sisäistä yhteistyökyvykkyyttä tarkasteltiin case-organisaation, Metso Paper Jyväskylän, avulla. Tavoitteena oli selvittää, mistä sisäinen yhteistyökyvykkyys koostuu sekä siihen vaikuttavia kriittisiä tekijöitä. Myös käytännön keinoja ja sovelluksia etsittiin edistämään sisäistä yhteistyötä. Tutkielmassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tiedon hankinnan strategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Saatu aineisto analysoitiin teemoittelun avulla. Teemoja etsittiin tekstistä teoriasta johdettujen oletusten ja empiriasta löydettyjen tekijöiden perusteella. Tutkimuksen tuloksena oli, että yhteistyökyvykkyys koostuu sekä yksilöön että organisaatioon liittyvistä tekijöistä. Yhteistyökyvykkyyden kriittisiä ja sitä estäviä tekijöitä olivat toiminnan painottuminen ulkoisiin suhteisiin, muodollinen ja monitasoinen organisaatiorakenne, organisaatiorakenteiden nopea muutostahti, toimintamallin yksisuuntaisuus, organisaatio- ja johtamiskulttuuri, joka ei tue yhteistyötä, ylimmän johdon ja operatiivisten toimintojen välinen kuilu, tiedon painottuminen tietojärjestelmiin, dialogin puute, kommunikoinnin yksisuuntaisuus ja erilaisista työkulttuureista aiheutuvat kommunikaatioesteet, yhteistyösuhteiden puute ja transaktiosuhteiden painottuminen sekä ryhmien sisäisen yhtenäisyyden vahvuus. Näiden tekijöiden esiin tuominen tuo uusia näkökulmia organisaation sisäisen yhteistyökyvykkyyden ymmärtämiseen ja kehittämiseen.

On the distribution of income and worker assignment under intra-firm spillovers, with an application to ideas and networks

We study the earnings structure and the equilibrium assignment of workers when workers exert intra-firm spillovers on each other.We allow for arbitrary spillovers provided output depends on some aggregate index of workers' skill. Despite the possibility of increasing returns to skills, equilibrium typically exists. We show that equilibrium will typically be segregated; that the skill space can be partitioned into a set of segments and any firm hires from only one segment. Next, we apply the model to analyze the effect of information technology on segmentation and the distribution of income. There are two types of human capital, productivity and creativity, i.e. the ability to produce ideas that may be duplicated over a network. Under plausible assumptions, inequality rises and then falls when network size increases, and the poorest workers cannot lose. We also analyze the impact of an improvement in worker quality and of an increased international mobility of ideas.

Multidisciplinary practice vs. inter-firm collaboration in professional services market

Yritysten välinen yhteistyö kasvaa asiantuntijamarkkinoilla. Suppean palvelutarjooman omaavat yritykset muodostavat laajempia palveluita yhdistämällä osaamisiaan kumppaneidensa kanssa. Näin muodostuvat yritysryhmittymät uhkaavat alaa hallitsevia monipuolisen palvelutarjooman omaavia kansainvälisiä moniosaajayrityksiä. Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää minkälaisia hyötyjä moniosaajayritys voi saada näitä ryhmittymiä vastaan lisäämällä omaa yhteistyötään. Tavoitteeseen pääsemiseksi markkinoilla olevat yritysryhmittymät tunnistetaan ja selvitetään minkälaisia asioita asiakas pitää tärkeänä ostaessaan asiantuntijapalveluita. Toimialan trendit ja aikaisemmat tutkimukset yritysten välisestä yhteistyöstä sekä asiakkaan ostokäyttäytymisestä osoittavat, että yhteistyön avulla yrityksellä on mahdollisuus saavuttaa monia hyötyjä. Tietoa olemassa olevista yritysryhmittymistä ja asiakkaiden ostokäyttäytymisestä kerättiin haastattelemalla yhden kansainvälisen moniosaajayrityksen henkilöstöä sekä asiakkaita. Tuloksena löytyi yritysryhmittymiä, joista osa uhkaa moniosaajayrityksen kilpailuetua. Asiakkaiden ostokäyttäyminen suosi hieman enemmän asiantuntijapalveluiden hankkimista yritysryhmittymältä moniosaajayrityksen sijaan. Tekemällä yhteistyötä ja tarjoamalla tiettyjä palveluita yhdessä kumppanin kanssa, moniosaajayritys voi saavuttaa hyötyjä yritysryhmittymiä vastaan ja vaikuttaa positiivisesti asiakkaan ostokäyttäytymiseen.

A three company study of the intra-firm mobility of blue collar and lower level white collar workers : final report /

Photocopy of: 1972 ed. Evanston, Ill. : Northwestern University Graduate School of Management.

On the adoption decision and the intensity of use of complementary innovations: The intra firm diffusion of management practices across UK establishments

This paper contributes to the literature on the intra-firm diffusion of innovations by investigating the factors that affect the firm’s decision to adopt and use sets of complementary innovations. We define complementary innovations those innovations whose joint use generates super additive gains, i.e. the gain from the joint adoption is higher than the sum of the gains derived from the adoption of each innovation in isolation. From a theoretical perspective, we present a simple decision model, whereby the firm decides ‘whether’ and ‘how much’ to invest in each of the innovations under investigation based upon the expected profit gain from each possible combination of adoption and use. The model shows how the extent of complementarity among the innovations can affect the firm’s profit gains and therefore the likelihood that the firm will adopt these innovations jointly, rather than individually. From an empirical perspective, we focus on four sets of management practices, namely operating (OMP), monitoring (MMP), targets (TMP) and incentives (IMP) management practices. We show that these sets of practices, although to a different extent, are complementary to each other. Then, we construct a synthetic indicator of the depth of their use. The resulting intra-firm index is built to reflect not only the number of practices adopted but also the depth of their individual use and the extent of their complementarity. The empirical testing of the decision model is carried out using the evidence from the adoption behaviour of a sample of 1,238 UK establishments present in the 2004 Workplace Employment Relations Survey (WERS). Our empirical results show that the intra-firm profitability based model is a good model in that it can explain more of the variability of joint adoption than models based upon the variability of adoption and use of individual practices. We also investigate whether a number of firm specific and market characteristics by affecting the size of the gains (which the joint adoption of innovations can generate) may drive the intensity of use of the four innovations. We find that establishment size, whether foreign owned, whether exposed to an international market and the degree of homogeneity of the final product are important determinants of the intensity of the joint adoption of the four innovations. Most importantly, our results point out that the factors that the economics of innovation literature has been showing to affect the intensity of use of a technological innovation do also affect the intensity of use of sets of innovative management practices. However, they can explain only a small part of the diversity of their joint adoption use by the firms in the sample.

The intra-firm diffusion of complementary innovations: Evidence from the adoption of management practices by British establishments

This paper presents a simple profitability-based decision model to show how synergistic gains generated by the joint adoption of complementary innovations may influence the firm's adoption decision. For this purpose a weighted index of intra-firm diffusion is built to investigate empirically the drivers of the intensity of joint use of a set of complementary innovations. The findings indicate that establishment size, ownership structure and product market concentration are important determinants of the intensity of use. Interestingly, the factors that affect the extent of use of technological innovations do also affect that of clusters of management practices. However, they can explain only part of the heterogeneity of the benefits from joint use.

A firm's capability to calibrate supply chain knowledge-antecedents and consequences

This paper proposes a conceptual model for a firm's capability to calibrate supply chain knowledge (CCK). Knowledge calibration is achieved when there is a match between managers' ex ante confidence in the accuracy of held knowledge and the ex post accuracy of that knowledge. Knowledge calibration is closely related to knowledge utility or willingness to use the available ex ante knowledge: a manager uses the ex ante knowledge if he/she is confident in the accuracy of that knowledge, and does not use it or uses it with reservation, when the confidence is low. Thus, knowledge calibration attained through the firm's CCK enables managers to deal with incomplete and uncertain information and enhances quality of decisions. In the supply chain context, although demand- and supply-related knowledge is available, supply chain inefficiencies, such as the bullwhip effect, remain. These issues may be caused not by a lack of knowledge but by a firm's lack of capability to sense potential disagreement between knowledge accuracy and confidence. Therefore, this paper contributes to the understanding of supply chain knowledge utilization by defining CCK and identifying a set of antecedents and consequences of CCK in the supply chain context.

Research framework for the connection between environmental collaboration and firm performance

This thesis focuses on collaborative activities with regard to environmental issues both within the firm and outside the firm with the key suppliers and customers, i.e. internal and external environmental collaboration. Integrating environmental thinking into supply chain management has received increasing interest in recent years. The relational view and the natural resource-based-view together suggest that environmental capabilities can be built jointly with supply chain partners and used to gain sustained competitive advantage. Several studies have been undertaken to analyse the connection between environmental activities and firm performance but most studies have taken only economic performance into account. This study pays attention also to two other dimensions of firm performance, intra-firm supply chain performance and environmental performance, and aims at presenting the linkages between them and environmental collaboration. This thesis creates a research framework for the connections between environmental collaboration and firm performance and suggests approaches to analyse these. In order to find out the key concepts and their relationship, an extensive literature review is conducted. The research framework proposes a positive connection between internal and external environmental collaboration and all three dimensions of firm performance. In addition, environmental performance and intra-firm supply chain performance are expected to contribute positively to economic performance. Hence, firms are suggested to benefit from environmental collaboration both within the firm and outside the firm. Empirical testing of the developed research framework is out of the scope of this study. However, this thesis proposes using a mixed methods research approach, including survey research and multiple case studies. Finland State of Logistics 2012 survey commissioned by the Finnish Ministry of Transport and Communications and conducted by Turku School of Economics is used as an example of data for the quantitative phase. The applicability of these two methods is discussed at a general level and with regard to analysing the research framework developed in the thesis. Future research will aim at the development of the research framework and the methods in order to confirm the connection between environmental collaboration and firm performance.

Variações em trajetórias de acumulação de capacidades tecnológicas em nível intra-empresarial: uma análise empírica da VALE S.A.

Esta tese relaciona-se ao tema da acumulação de capacidades tecnológicas em nível de empresa, suas fontes (mecanismos de aprendizagem) e suas implicações para a performance competitiva empresarial, em indústrias relacionadas a recursos naturais no contexto de economias emergentes. Durante os últimos 40 anos muito se avançou no campo da pesquisa sobre acumulação de capacidades tecnológicas em nível de empresas em economias emergentes. Porém, ainda há importantes lacunas a serem exploradas particularmente em relação a natureza e dinâmica de trajetórias de acumulação de capacidades tecnológicas intra-empresariais, no contexto de indústrias relacionadas a recursos naturais, especialmente na mineração. O objetivo da pesquisa aqui reportada é contribuir para minimizar esta lacuna. Particularmente, esta tese explora variações intra-empresariais de trajetórias de acumulação de capacidades tecnológicas, suas fontes (mecanismos subjacentes de aprendizagem) e algumas implicações que são geradas para a performance competitiva da empresa, no âmbito da indústria de mineração no Brasil, especificamente na empresa mineradora Vale, no período entre 1942 e 2015. Para alcançar este objetivo, a pesquisa apoia-se na combinação das literaturas de acumulação de capacidade tecnológica, inovação, aprendizagem e desenvolvimento industrial para a construção da base conceitual. Em paralelo, a pesquisa vale-se de um desenho de pesquisa qualitativo e indutivo baseado em evidências primárias com base em extensivos trabalhos de campo. Esse desenho de pesquisa é operacionalizado a partir de um estudo de caso individual em profundidade na Vale, no âmbito de três grandes áreas tecnológicas: prospecção e pesquisa mineral, lavra, e processamento mineral. Por meio da implementação dessa estratégia, a pesquisa encontrou: (1) Trajetórias de acumulação de capacidades tecnológicas relativamente distintas entre as três áreas de análise. Especificamente: (i) na área de prospecção e pesquisa mineral observou-se uma trajetória de seguidora tecnológica que alcança posição de liderança mundial em inovação e produção; (ii) na área de lavra também evidenciou-se uma trajetória de seguidora tecnológica que alcança posição de liderança mundial em inovação e produção, porém, com acumulação tardia de capacidades tecnológicas; e (iii) na área de processamento mineral houve o alcance precoce de posição de liderança mundial em inovação e produção a partir da criação de uma trajetória distinta da já mapeada pelos líderes globais. As trajetórias de acumulação de capacidades tecnológicas convergem para uma situação similar a partir de 2011 quando as três áreas apresentaram posição de liderança mundial em inovação e ao mesmo tempo demonstraram indícios de entrada em um processo de estagnação, que restringe as oportunidades de entrada em novas trajetórias tecnológicas e de entrada em novos negócios. (2) As variações encontradas nas trajetórias de acumulação de capacidades tecnológicas são explicadas pela maneira pela qual diferentes mecanismos subjacentes de aprendizagem foram combinados e utilizados pela empresa. Foram encontradas quatro combinações de mecanismos de aprendizagem que contribuíram para explicar as diferentes direções das trajetórias de acumulação de capacidades tecnológicas. (3) As variações nas três trajetórias de acumulação de capacidades tecnológicas geraram implicações distintas para a performance competitiva, mais especificamente em termos de performance inovadora, operacional/ambiental e de novos negócios. Os resultados da pesquisa geram contribuições para o entendimento do relacionamento intra-empresarial entre acumulação de capacidades tecnológicas e os mecanismos de aprendizagem subjacentes. E contribuem para o entendimento da mineração como uma indústria que oferece oportunidades para inovações significativas que, inclusive podem implicar na diversificação do tecido industrial nacional. Portanto, tal indústria deve receber atenção especial por parte de decisores de políticas públicas e de ações empresariais para evitar que empresas com alto potencial inovativo desconstruam suas capacidades inovadoras e consequentemente limitem seus impactos para o desenvolvimento tecnológico e econômico no contexto de economias emergentes.

La collaboration intra professionnelle lors de l'intégration des candidates à l'exercice de la profession infirmière : expériences d'infirmières

Lors de l'intégration d'infirmières nouvellement diplômées, nommées candidates à l'exercice de la profession infirmière (CEPI), ces dernières s’appuient fréquemment sur l’expérience de leurs collègues infirmières afin de les guider dans les soins à offrir (Ballem et McIntosh, 2014 ; Fink, Krugman, Casey, et Goode, 2008). Ce type de collaboration permet de faire un transfert de connaissances (D’Amour, 2002 ; Lavoie-Tremblay, Wright, Desforges, et Drevniok, 2008) et d’augmenter la qualité des soins offerts (Pfaff, Baxter, et Ploeg, 2013). Cependant, cette collaboration peut être plus difficile à initier sur certaines unités de soins (Thrysoe, Hounsgaard, Dohn, et Wagner, 2012). La littérature disponible portant principalement sur l’expérience qu’en ont les infirmières débutantes, l'expérience des infirmières quant à ce phénomène est encore méconnue. Cette étude qualitative exploratoire inspirée de l'approche de théorisation ancrée avait pour but d'explorer l’expérience d’infirmières de l’équipe de soins quant à la collaboration intra professionnelle durant l’intégration de CEPI en centre hospitalier. Des entrevues réalisées auprès de huit infirmières ont été analysées selon la démarche de théorisation ancrée. Les résultats de cette recherche ont mené à la schématisation de l'expérience d'infirmières quant à la collaboration durant l'intégration des CEPI. Cette schématisation souligne l'importance de la collaboration durant les différentes périodes d’intégration des CEPI ainsi que la complémentarité des rôles infirmiers dans l'équipe de soins, incluant l'assistante infirmière-chef, la préceptrice et l'infirmière soignante. Le résultat de cette collaboration est l’autonomie dans la tâche et le fait d’entrer dans l’équipe. En regard de cette schématisation, des recommandations ont été formulées pour la recherche, la formation, la gestion et la pratique.

La collaboration intra professionnelle lors de l'intégration des candidates à l'exercice de la profession infirmière : expériences d'infirmières

Lors de l'intégration d'infirmières nouvellement diplômées, nommées candidates à l'exercice de la profession infirmière (CEPI), ces dernières s’appuient fréquemment sur l’expérience de leurs collègues infirmières afin de les guider dans les soins à offrir (Ballem et McIntosh, 2014 ; Fink, Krugman, Casey, et Goode, 2008). Ce type de collaboration permet de faire un transfert de connaissances (D’Amour, 2002 ; Lavoie-Tremblay, Wright, Desforges, et Drevniok, 2008) et d’augmenter la qualité des soins offerts (Pfaff, Baxter, et Ploeg, 2013). Cependant, cette collaboration peut être plus difficile à initier sur certaines unités de soins (Thrysoe, Hounsgaard, Dohn, et Wagner, 2012). La littérature disponible portant principalement sur l’expérience qu’en ont les infirmières débutantes, l'expérience des infirmières quant à ce phénomène est encore méconnue. Cette étude qualitative exploratoire inspirée de l'approche de théorisation ancrée avait pour but d'explorer l’expérience d’infirmières de l’équipe de soins quant à la collaboration intra professionnelle durant l’intégration de CEPI en centre hospitalier. Des entrevues réalisées auprès de huit infirmières ont été analysées selon la démarche de théorisation ancrée. Les résultats de cette recherche ont mené à la schématisation de l'expérience d'infirmières quant à la collaboration durant l'intégration des CEPI. Cette schématisation souligne l'importance de la collaboration durant les différentes périodes d’intégration des CEPI ainsi que la complémentarité des rôles infirmiers dans l'équipe de soins, incluant l'assistante infirmière-chef, la préceptrice et l'infirmière soignante. Le résultat de cette collaboration est l’autonomie dans la tâche et le fait d’entrer dans l’équipe. En regard de cette schématisation, des recommandations ont été formulées pour la recherche, la formation, la gestion et la pratique.

When Corporate Governance crosses the firm borders: family firms in local productive systems

The family involvement in firms is observable is most economies around the world, although there are significant differences among these countries, not only regarding its predominance in these economies, but also in what refers to the levels of involvement of the family in business. This research aims at understanding the family-based firms’ management when compared to non family based, with particular regards to the forms of corporate governance. This analysis is based on case studies and on secondary data found in the literature to support the findings from the empirical research. The data was collected via face to face in-depth interviews with entrepreneurs from the furniture and the events organisation industries (where the family is predominantly present in the furniture but not on the events organisation industry) and with industry and regional business associations. The case studies used in this research allowed the comparison between the Portuguese firms when the family plays an important role in business and those in which the family is absent. It has been found that there are important differences in businesses in countries/industries/local productive systems in which the family is seen as a dominant institution in the society (where businesses are based on strong ties; there is a harmonious relationship between the family members; and the family is accepted locally and dominates the firm organization) and on situations in which the family plays a more marginal role in the society. In fact, the family brings special characteristics to the business, in terms of management, corporate governance, inter and intra firm relationships and succession. Our findings confirm other empirical studies’ results found in the literature. Thus, this article provides a discussion on the factors that play a role in the form of corporate governance structure in family firms highlighting the pros and cons of organising the firm around the family.

Yrityksen sisäisen kilpailun ja yhteistyön innovaatiovaikutus ja johtaminen t&k-toiminnassa

Tiedon luomiseen ja hyödyntämiseen perustuvassa liiketoiminnassa yrityksen kyky luoda tietoa ja käyttää hallussaan olevaa tietoa muodostaa perustan kilpailukyvylle ja kilpailueduille. Tutkielmassa rakennetaan konstruktiivista tutkimusotetta käyttäen innovaatioiden synnyn johtamiseen soveltuva toimintamalli Teecen tietoprosesseihin, Nonakan tiedonkonversioprosesseihin ja Ståhlen tietoympäristöihin perustuen. Tietoa syntyy esimerkiksi innovaatioissa. Innovaatioiden voidaan katsoa syntyvän vastakkaisten voimien jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tämä innovaatioita tuottava mekanismi rakentuu tietoa lisäävistä ja tietoa järjestävistä prosesseista, joita voidaan kuvata sekä seci-prosessin että kolmitasoisen tietoympäristön avulla. Sisäinen kilpailu ja yhteistyö vaikuttavat tämän mekanismin toimintaan. Yhteistyö lisää tiedon jakamista ja mahdollistaa radikaalien innovaatioiden ja tuoteinnovaatioiden synnyn. Kilpailun lisääminen vähentää keskinäistä tiedon jakamista ja siirtää innovaatioita fokuksen mukaisiin prosessi-innovaatioihin. Kilpailun ja yhteistyön määrään ja keskinäiseen suhteeseen voidaan vaikuttaa kolmitasoisesta tietoympäristömallista johdettujen kolmen erillisen, joskin toisiinsa vaikuttavan, johtamistavoitteen avulla. Mahdollistava johtaminen rakentaa luottamuksen ja yrityksen toiminnan perustaa. Valtuuttava johtaminen houkuttaa yhteistyöhön mahdollistaen tiedon lisääntymisen. Ohjaavan johtamisen prosessit vievät yritystä strategian mukaiseen suuntaan hyödyntäen sisäistä kilpailua.

Trust as a source of sustainable competitive advantage

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten luottamus vaikuttaa yrityksen kilpailuetuun. Luottamus on monitieteellinen ilmiö joka on saanut varsin paljon huomiota viimeaikaisissa tutkimuksissa. Myös jatkuvasti kehittyvässä yrityksen teoriassa yrityksen kilpailukyky ja sen pysyvyys ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Luottamuksen ja kilpailuedun suhdetta on tästä huolimatta tutkittu vain vähän. Luottamus on nähty ikään kuin implisiittisesti yrityksen teoriassa, mutta ei eksplisiittisesti. Tämä tutkielma analysoi luottamuksen ja yrityksen kilpailukyvyn teorioita sekä näiden yhtymäkohtia. Tutkimuksen lopputuloksena esitellään nämä teoriat toisiinsa yhdistävä malli. Tutkielma on teoreettinen ja osin käsiteanalyyttinen, tutkimusote on syntetisoiva ja exploratiivinen, sillä se pyrkii osoittamaan aiemmin erillisten teorioiden yhtymäkohdat. Esiteltävä malli osoittaa, että luottamuksen ja yrityksen pysyvän kilpailuedun teoriat voidaan liittää toisiinsa, tärkeimmän yhdistävän tekijän ollessa yhteistyökyvykkyys. Luottamus on yhteistyökyvykkyyden välttämätön ennakkoedellytys. Kyky tehdä yhteistyötä on, paitsi jo itsessään erittäin tärkeä dynaaminen kyvykkyys, myös muiden dynaamisten kyvykkyyksien luomista ja hyväksikäyttöä edesauttava tekijä. Sikäli yhteistyö voidaan nähdä yrityksen teoriassa muut dynaamiset kyvykkyydet mahdollistavana meta-kyvykkyytenä ja luottamus sen edellytyksenä.