15 resultados para harmonisointi
Resumo:
English summary: Harmonisation of criminal law in the EU: A theoretical approach to harmonisation models (s. 346.)
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena on määritellä ja antaa suuntaviivat yhtenäisen, harmonisoidun toimintajärjestelmän luomiseksi kansainvälisessä rakennustuotealan yrityksessä. Toimintajärjestelmä tarkoittaa tässä työssä laatujärjestelmän ISO 9001 sekä ympäristöjärjestelmän ISO 14001 muodostamaa kokonaisuutta. Lähtökohtaisesti yrityksessä on useita hajautettuja toimintajärjestelmiä. Tarkoituksena on antaa kehitysehdotus yhtenäisen kokonaisratkaisun toteuttamisesta järkevässä mittakaavassa. Työssä tutkitaan, millainen toimintajärjestelmä soveltuisi parhaiten yrityksen toimintaan tällä hetkellä ja lähitulevaisuudessa. Tutkimus on tehty sisäisen ja ulkoisen esikuva-analyysin sekä yrityksen sisällä luotujen toimintajärjestelmävaihtoehtojen avulla. Sisäinen esikuva-analyysi toteutettiin yhteistyössä kahden sisäisen yksikön kanssa. Ulkoisessa esikuva-analyysissä oli mukana neljä ulkoista yhteistyökumppania. Yrityksen sisällä luodut toimintajärjestelmävaihtoehdot käsittelevät erilaisia sertifiointiratkaisuja ja vaihtoehtoja arvioidaan SWOT-analyysillä yhdessä ulkoisesta esikuva-analyysistä saatujen tuloksien avulla. Työssä otetaan lisäksi kantaa toimintajärjestelmän dokumenttien hallintaan ja toimintajärjestelmän kehittämiseen. Työn tulosten perusteella voidaan nähdä, että toimintajärjestelmän sertifiointi tulevaisuudessa tapahtuisi parhaiten liiketoimintaryhmittäin. Toimintajärjestelmän sähköistä dokumenttien hallintaa tulisi tehostaa ja toimintajärjestelmästä tulisi olla liityntäpinta yrityksen toiminnanohjausjärjestelmään. Toimintajärjestelmän dokumenttien siirrettävyys eri organisaatiotasoille tehostuu yhtenäisen sähköisen järjestelmän myötä ja yrityksen virallisen kielen käyttämistä voitaisiin laajentaa toimintajärjestelmädokumentaatiossa. Järjestelmän rakenteellinen kehittäminen toteutettaisiin kehittämistoimenpiteinä organisaatiossa alhaalta ylöspäin, konsernitason ohjeistus huomioiden.
Resumo:
Lauri Harvilahden esitys Finna-päivässä 22.10.2013 Helsingissä.
Resumo:
Esitys Kansalliskirjaston Finto-palvelun ja arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston järjestämässä seminaarissa: Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014.
Resumo:
Työn tavoite onharmonisoida yhtenäiset rakenteet UPM:n paperi- ja sellutehtaiden merkittävilleympäristönäkökohdille sekä niiden ympäristöriskienhallintajärjestelmille. Näin saavutetaan yhteneväiset tavoitteet ja analysointikeinot yrityksen yksiköille. Harmonisointiprosessi on osa koko yrityksen ympäristöhallintajärjestelmän kehittämistä. Ja konsernin EMS -prosessi puolestaan konvergoi konsernin integroidun johtamisjärjestelmän kehitystä. Lisäksi työn tapaustutkimuksessa selvitettiin riskienhallintajärjestelmien integroitumispotentiaalia. Sen avulla saavutettaisiin paremmin suuren yrityksen synergia-etuja ja vuorovaikutteisuutta toimijoiden kesken, sekä parannettaisiin riskienhallintajärjestelmän mukautuvuutta ja käytettävyyttä. Työssä käsitellään kolmea esimerkkiä, joiden pohjalta tehdään esitys harmonisoiduille merkittäville ympäristönäkökohdille sekä riskienhallintajärjestelmien parametreille. Tutkimusongelmaa lähestytään haastattelujen, kirjallisuuden, yrityksen PWC:llä teettämän selvityksen sekä omien päätelmien avulla. Lisäksi työssä esitetään ympäristöhallintajärjestelmän tehokkuuden todentaminen ympäristösuorituskyvyn muuttujiin suhteutettuna. Pohjana jatkuvan kehityksen päämäärälle on organisaatio-oppiminen, niin yksittäisen työntekijän, tiimien kuin eri yksiköiden kesken. Se antaa sysäyksen aineettoman omaisuuden, kuten ympäristö-osaamisen, hyödyntämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeimpinä lopputuloksina työssä ovat ehdotukset harmonisoiduille merkittäville ympäristönäkökohdille sekä ympäristöriskienhallintajärjestelmän määritetyille komponenteille. Niitä ovat määritelmät ja skaalat riskien todennäköisyydelle, seurauksille sekä riskiluokille. Työn viimeisenä osana luodaan pohja tapaustutkimuksen avulla Rauman tehtaan jätevedenpuhdistamon kahden erilaisen riskienhallintajärjestelmän integroitumiselle.
Resumo:
Yrityksen laajentuessa kansainvälisesti, olemassa olevat rutiinit jäävät vanhoiksi ja liiketoimintaprosessien johtaminen muuttuu. Kyseisten prosessien täytyy olla läpinäkyviä ja tietovirtojen hyvin suunniteltuja. Prosessien harmonisointi aiheuttaa haasteita yrityksessä ja konsernin etu tulee ottaa huomioon. Ahlstrom konserni laajentuu merkittävästi kaikilla liiketoiminta-alueillaan ja kansainvälinen laajentuminen vie Ahlstrom Glassfibre Oy:n täysin uuteen tilanteeseen. Liiketoimintaprosessien johtamiseen vaikuttavat konsernin ohjaus, mahdollisuudet muutosten implementoimiseksi, toimintaympäristön tekijät ja järjestelmien muodostama arkkitehtuuri. Tässä tutkimuksessa keskitytään ydinprosessien tietovirtoihin ja työ on tehty Karhulan tehtaalla Suomessa. Johtamismallin luomiseksi vaaditaan yrityksessä ongelmia määrittelevää työskentelyä. Tämä ongelmanmääritys oli työn tärkein tavoite. Ongelma-alueiden tutkimuksen pohjalta muodostettiin ratkaisu, jossa käsiteltiin systemaattisen liiketoimintaprosessien johtamisen mahdollisuuksia ja vaatimuksia. Lopputuloksena voidaan todeta, että suurin painopiste löytyy informaatioteknologian ja liiketoiminnan rajapinnoista. Tähän työhön liittyvät myös prossien harmonisointi ja integrointi.
Resumo:
Tämän diplomityön päämääränäoli laatia suunnitelma voimalaitoksen toimittamiseksi EPCM-toimitustavalla. Työn keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin EPCM-toimitustapaan perustuvan toimitustapakonseptin muodostaminen, toimituksiin liittyvien terminologian selkeyttäminen ja harmonisointi sekä voimalaitoksen suhteellisen kustannusrakenteen laatiminen. Työssä tutkittiin voimalaitostoimituksissa tavanomaisesti käytettyjä sopimustyyppejä, kiinteähintaista sopimusta ja kustannusvoittolisäsopimusta sekä harvinaisemmin käytettyjä kattohinta- ja tavoitekustannussopimusta. Vallitsevat toimitustavat, EPC- ja EPCM-toimitustavat sekä monitoimittajatapa, esiteltiin ja niiden vahvuudet sekä heikkoudet selvitettiin. Projektin ominaisuuksilla, markkinoilla ja tilaajan kyvyllä, asiantuntemuksella sekä resursseilla todettiin olevan vaikutusta toimitustavan valintaan. Lisäksi tehtiin katsaus voimalaitostoimitusten kehitystrendeihin ja projektin riskienhallintaan. Voimalaitoksen laitosjärjestelmäjako kehitettiin ja sitä soveltamalla määritettiin voimalaitoksen suhteellinen kustannusrakenne. Kattilaitoksen osuus voimalaitoksen rakentamiskustannuksista todettiin merkittävimmäksi. Laitosjärjestelmien laitekustannusten havaittiin olevan korkeimmat. EPCM-toimitustapamalli kehitettiin teoriaosan pohjalta ja sen rakenne, organisaatio, sopimustyypit ja -suhteetsekä toimituksen riskien jako kuvattiin. Voimalaitoksen rakentamiskustannuksia vertailtiin eri toimitustavoilla ja EPCM-toimitustapamalli todettiin EPC-toimitustapaa edullisemmaksi.
Resumo:
Tutkielma tarkastelee vapaa alue konseptia osana yritysten kansainvälistä toimitusketjua. Tarkoituksena on löytää keinoja, millä tavoin vapaa alueen houkuttelevuutta voidaan lisätä yritysten näkökulmasta ja millaista liiketoimintaa yritysten on vapaa alueella mahdollista harjoittaa. Tutkielmassa etsitään tekijöitä, jotka vaikuttavat vapaa alueen menestykseen ja jotka voisivat olla sovellettavissa Kaakkois-Suomen ja Venäjän raja-alueelle ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet ja lainsäädäntö rajoittavina tekijöinä. Menestystekijöitä ja liiketoimintamalleja haetaan tutkimalla ja analysoimalla lyhyesti muutamia olemassa olevia ja toimivia vapaa alueita. EU tullilain harmonisointi ja kansainvälisen kaupan vapautuminen vähentää vapaa alueen perinteistä merkitystä tullivapaana alueena. Sen sijaan vapaa alueet toimivat yhä enenevissä määrin logistisina keskuksina kansainvälisessä kaupassa ja tarjoavat palveluita, joiden avulla yritykset voivat parantaa logistista kilpailukykyään. Verkostoituminen, satelliitti-ratkaisut ja yhteistoiminta ovat keinoja, millä Kaakkois-Suomen alueen eri logistiikkapalvelujen tarjoajat voivat parantaa suorituskykyään ja joustavuutta kansainvälisessä toimitusketjussa.
Resumo:
Työn tavoitteena on analysoida KONEen hissien ovituoteperheitä ja harmonisoida modulaarista ovituotevalikoimaa niin, että tulos olisi mahdollisimman suotuisa KONEelle sekä sen sidosryhmille. Harmonisointi toteutetaan, koska KONEen tuotevalikoima on erittäin laaja ja monimutkainen ja siitä syystä erittäin kallis ja vaikea hallita ja ylläpitää. Tavoitteena on selvittää myös termejä modulaarisuus ja tuotealusta olennaisen kirjallisuuden pohjalta. Nykyään yritysten täytyy kehittää tuotevalikoimaa jatkuvasti. Yrityksen koko tuotevalikoiman varioituvuus tulisi kuitenkin pitää järkevissä rajoissa. Moduuleita ja tuotealustoja pitäisi käyttää jakamaan tuotteiden avainelementtejä ja lisäämään varioituvuutta helposti hallittavalla tavalla. Kannattamattomat ja matalavolyymiset tuotteet kuluttavat yrityksen niukkoja resursseja. Tällaiset tuotteet tulisi poistaa tuotevalikoimasta, mutta ei ilman harkintaa. Kannattama-tonkin tuote voi olla erittäin arvokas asiakkaalle ja tällaisen tuotteen hylkääminen voi olla yritykselle pitkällä tähtäimellä erittäin kohtalokasta. Työn tuloksena oli harmonisointiehdotus KONEen AMD-oville ja selvitys harmonisoinnin vaikutuksista. Harmonisointi KONEella päätettiin toteuttaa siten, että matalavolyymiset tuotteet siirrettiin erikoistuotteiden valikoimaan. Myös kustannusanalyysi tukee harmonisointipäätöstä laskentajärjestelmän puutteista huolimatta.
Resumo:
Tutkimuksen päätavoitteena oli tutkia IFRS -standardiston vaikutuksia esimerkkiyrityksessä. Tutkimuksen kohteena olivat varastot sekä omaisuuserien arvonalentuminen. Varastojen käsittelyn osalta työn tarkoituksena oli luoda malli valmistuksen yleismenojen aktivointia varten. Omaisuuserien arvonalentumista koskevassa osassa tarkoituksena oli selvittää arvonalentumistestauksen tärkeimmät vaiheet sekä ehdottaa rahavirtaa kerryttäviä yksiköitä esimerkkiyritykselle. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen case-tutkimus. Empiiristä tutkimustietoa kerätään osallistuvan havainnoinnin, haastattelujen ja keskustelujen avulla. Tutkimuksen tuloksena todettiin, että IFRS -standardien vaikutukset ovat laajasti koko esimerkkiyritystä koskevia. Varastoja koskevassa osassa todettiin, että valmistuksen yleismenot tulee allokoida muovitehtaille ruiskupuristustuntien perusteella ja muottitehtaille miestyötuntien perusteella. Omaisuuserien arvonalentumista koskien todettiin liiketoiminnan nopeasti muuttuvan luonteen vaikeuttavan ennusteiden laatimista. Rahavirtaa kerryttäviksi yksiköiksi ehdotettiin tehdastasoa.
Resumo:
The new product development process is a massive investment to a company that aims to reduce their products’ time-to-market. Capability to shorter time-to market allows longer life-cycle to products which are introduced to market earlier but also give advantage to start product launch later while simultaneously learning from customer behavior and competitors. The product launch support operations are the last ramp-up activities before the product launching. This study defines what these operations mean in a product platform and how they can be streamlined to be more efficient. The methodology includes interviews, innovative group brainstorming and regular working group meetings. The challenges concerning the current situation of product launch support operations are allocated into four categories: General, Process, Project Resources and Project Management including altogether ten sub challenges. The challenges include issues related to technology and marketing management, branding strategy, organizing the global platform structure, harmonizing processes and clarifying handovers between shareholders in the process. The study makes a suggestion of a new Product Launch Support organization and clarification of its roles, responsibilities and tasks. In addition a new project management tool and Lessons Learned are suggested to improve the project management. The study can be seen as a pre-study when having an aim at combining technological and marketing know-how in the product ramp-up process before actual production. The future proceedings are suggested to include more detailed specifications and implementation in order to reach the long range target, reduced the time-to-market.
Resumo:
The purpose of the study is to determine general features of the supply chain performance management system, to assess the current state of performance management in the case company mills and to make proposals for improvement – how the future state of performance management system would look like. The study covers four phases which consist of theory and case company parts. Theoretical review gives understanding about performance management and measurement. Current state analysis assesses the current state of performance management in the mills. Results and proposals for improvement are derived from current state analysis and finally the conclusions with answers to research questions are presented. Supply chain performance management system consists of five areas: perfor-mance measurement and metrics, action plans, performance tracking, performance dialogue and rewards, consequences and actions. The result of the study revealed that all mills were quite average level in performance management and there is a room for improvement. Created performance improvement matrix served as a tool in assessing current performance management and could work also as a tool in the future in mapping the current state after transformation process. Limited harmonization was revealed as there were different ways to work and manage performance in the mills. Lots of good ideas existed though actions are needed to make a progress. There is also need to harmonize KPI structure.
Resumo:
Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehitys ja integroiminen vaatii eri maiden taseselvitysmallien harmonisointia. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat yhteispohjoismaisen taseselvitysmallin (Nordic Balance Settlement, NBS) takana. Uuden taseselvitysmallin tarkoituksena on luoda yhtenäiset normit taseselvitykselle kyseisissä maissa. Uusi taseselvitysmalli tulee muuttamaan käytäntöjä Suomen taseselvityksessä ja se tullaan ottamaan käyttöön suunnitelmien mukaan vuoden 2015 aikana. Taseselvityksessä ylimpänä tahona tulee toimimaan uusi kantaverkkoyhtiöiden yhteisomistama yhtiö, jota kutsutaan selvitysyksiköksi tässä raportissa. Yksikkö vastaa hierarkkisesti Suomen osalta Fingrid Oyj:tä nykyisessä taseselvitysmallissa. Taseselvityksen kulku muuttuu uuden yksikön myötä ja taseselvityksen aikataulu nopeutuu. Suurimpana yksittäisenä muutoksena tulee olemaan tiedonsiirron harmonisointi, joka on vielä osittain kesken. Tämä tulee myös olemaan energiayhtiöille konkreettisista uudistuksista merkittävin. Uusi taseselvitysmalli saattaa muuttua vielä hieman, sillä projektihenkilöstö on tarkastamassa joitain osia mallista markkinatoimijoiden palautteen perusteella.