Uma análise das diferenças em termos da cultura e dos interesses profissionais a partir do projeto de substituiçao das IAS 39: Financial Instruments - Recognition and Measurement

Mestrado em Contabilidade

Pk-IFRS -standardin edut ja ongelmat - empiirinen tutkimus

Pk-IFRS -standardi on pk-yritysten sekä niiden tilinpäätösten käyttäjien erityistarpeita ajatellen kehitetty kansainvälinen tilinpäätösstandardi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä etuja ja ongelmia standardin soveltamiseen liittyy Euroopan unionin pk-yritysten keskuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti tilinpäätösten laatijoiden ja käyttäjien näkemyksiä standardin eduista ja ongelmista sekä tilinpäätösinformaation vertailukelpoisuudesta. Alatavoitteena on myös selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat standardin kannatukseen ja vastustukseen. Tutkimus on laadullinen. Sen empiirinen aineisto muodostuu kommenttikirjeistä, joita eri Euroopan valtioiden sidosryhmät lähettivät vastauksiksi standardia koskeneeseen EU-komission konsultaatioon. Pk-IFRS:n soveltamispäätöstä tehtäessä on kyse laatijoille koituvien kustannusten ja käyttäjille aiheutuvien hyötyjen tasapainottelusta. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että pk-IFRS ei ole optimaalinen ratkaisu EU:n pk-yrityksiä ja niiden tilinpäätösten käyttäjiä ajatellen. Tilinpäätösten käyttäjät kokevat EU:n tilinpäätösdirektiivien tarjoavan riittävän vertailukelpoisuuden tason. Kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien pk-yritysten kannalta pk-IFRS olisi kuitenkin edullinen vaihtoehto. Standardia kohtaan esitettyihin puoltaviin ja vastustaviin näkökantoihin vaikuttaa oleellisesti se, kuinka paljon valtion kansalliset laskentakäytännöt eroavat pk-IFRS:stä. Standardin vastustajille luonteenomaista on, että ne edustavat kontinentaalisia valtioita, joiden kirjanpidon ja verotuksen välillä on läheinen yhteys. Sidosryhmistä erityisesti tilintarkastusyhteisöt, tilitoimistot yms. laskentaorganisaatiot kannattavat standardia.

Pienen yhtiön tilinpäätösvarmennus

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tutkia, onko tilinpäätöksen yleisluonteinen tarkastus riittävä varmennusmuoto pienten yritysten tilinpäätöksille hallinnollisesti raskaan tilintarkastuksen sijaan. Tilinpäätöksen varmennusmuotoina tutkimuksessa käsitellään kansainvälisten ISA-standardien mukaisesti suoritettua kohtuullisen varmuuden tuottavaa tilintarkastusta sekä ISRE 2400 -standardin mukaisesti suoritettua rajoitetun varmuuden tuottavaa yleisluonteista tarkastusta. Tutkimusmuotona käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen empiirisenä aineistona käytettiin Euroopan komission ja IAASB:n konsultaatiopapereihin lähetettyjä kommenttikirjeitä. Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että ISA-tilintarkastusstandardeja ei koeta hallinnollisesti raskaiksi pienille yrityksille ja ISA-standardien lakisääteistä sovel-tamista kannatetaan. Alemman varmuustason yleisluonteinen tarkastus koettiin kuitenkin mahdolliseksi vaihtoehdoksi tilintarkastukselle erityisesti pienten yritysten tilinpäätösten varmentamisessa.

IAS 17 Vuokrasopimukset: standardimuutoksen vaikutukset vuokralle ottajien näkökulmasta

International Accounting Standards Boardin (IASB) tavoitteena on julkistaa nykyisen IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin korvaava uusi leasingstandardi vuoden 2015 loppuun mennessä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia IAS 17 -standardimuutoksen vaikutuksia vuokralleottajayritysten näkökulmasta. Tutkimus rajattiin koskemaan vain vuokralle ottajia. IASB:n alustavien päätösten mukaan uudistuvan leasingstandardin merkittävimmät muutokset kohdistuisivat erityisesti vuokralle ottajiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kaikkien yli 12 kuukauden leasingsopimusten taseaktivoinnin vaikutuksia vuokralle ottajiin sekä standardimuutoksen vaikutuksia vuokralle ottajien liiketoimintaan ja tilinpäätösraportointiin. Tutkimuksessa leasingstandardimuutoksen vaikutuksia tarkasteltiin ja vertailtiin myös eri toimialojen välillä. Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu eri tahojen lähettämistä kommenttikirjeistä International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemaan viimeisimpään leasingstandardiluonnokseen, joka julkaistiin toukokuussa 2013. Tutkimuksen kokonaisaineisto muodostuu 641 kommenttikirjeestä, jotka ovat nähtävillä Financial Accounting Standards Boardin (FASB) kotisivuilla. Tämän tutkimuksen varsinaiseksi tutkimusaineistoksi rajattiin kokonaistutkimusaineistosta 65 vuokralle ottajien kommenttikirjettä. Tutkimustuloksissa suhtautuminen kaikkien yli 12 kuukauden leasingsopimusten aktivointiin vuokralle ottajien taseissa oli selkeästi enemmän negatiivinen kuin positiivinen. Toimialakohtaisia eroja standardimuutokseen suhtautumisessa oli myös havaittavissa. Tutkimustulosten perusteella vähittäismyynnin ja ruokakaupan toimialoihin tulisi kohdistumaan merkittävimmät vaikutukset standardimuutoksesta johtuen. Vuokralle ottajien liiketoiminnalle vaikutuksia aiheutuisi tutkimustulosten perusteella etenkin uuden standardin käyttöönoton kustannuksista ja kasvavasta hallinnollisesta taakasta.

IFRS 9 – standardiuudistus Big Four -tilintarkastusyhteisöjen näkökulmasta – kommenttikirjeiden empiirinen analyysi

Since 2008, One of the International Accounting Standards Board’s (IASB) objective has been to replace the old IAS 39 – Financial Instruments standard. IASB achieved this objective in July 2014 when they published the new IFRS 9 – Financial Instruments after many phases. In this study, the main purpose was to find out how the Big Four – audit entities have welcomed the different reforms which IFRS 9 brings to the treatment of financial instruments in the financial statements. Alongside with this, the study presents a short overview to the common attitude towards the new standard. The study proceeds so that the most siginificant reforms have been divided into three main categories and inside of these more precisely to single reforms. This study is based on the qualitative research method. The empirical data of the study consists of comment letters by the Big Four – entities, which have been sent to the IASB regarding Exposure Drafts (ED) of IFRS 9. In total IASB received 757 comment letters regarding to the specific EDs. In this study the population were restricted to 16 comment letters sent by the Big Four – entities. The data is available at IFRS Foundation’s website. According to the research results Big Four – entities think that the reforms which IFRS 9 brings are mainly welcome. In its entirety Big Four – entities consider IFRS 9 better than its predecessor IAS 39. There were differnces in opinions towards IFRS 9 and specific reforms among the Big Four - entities. According to the findings the best reforms were related to the efficiency demands of hedge accounting and to impairments and the valuation of credit losses. The least popular reforms were the reforms regarding the measurement of financial assets and liabilities; more specifically fair value option and the reforms concerning equity instruments were viewed as most challenging.

Rhetoric in international standard setting process: constructing accounting reality

The paper seeks to explore in depth the ways in which rhetorical strategies are employed in the international accounting standard setting process. The study proposes that rather than simply detailing new accounting requirements, the texts and drafts of accounting standards are artefacts, i.e. deliberately and carefully crafted products, that construct, persuade and encourage certain beliefs and behaviours. The persuasive and constructive strategies are also employed by the constituents submitting comment letters on the regulatory proposals. Consequently, the international accounting standard setting process is an ‘interactive process of meaning making’ (Fairclough, 1989). The study regards accounting as a social construct based on intersubjectivity (Searle, 1995; Davidson, 1990, 1994) and posits language as a constitutive factor in the process (Saussure, 1916; Peirce, 1931-58). This approach to the use of language and the role of rhetoric as a persuasive tool to convince others to our perception of ‘accounting reality’ is supported by the sociological work of Bourdieu (1990, 1991). Bourdieu has drawn our attention to how language becomes used, controlled, reformed and reconstituted by the social agents for the purposes of establishing their dominance. In our study we explore in particular the joint IASB and FASB proposals and subsequent regulations on the scope of consolidation and relevant disclosures that address issues of off-balance sheet financing, a subject that is very timely and of great topical importance. The analysis has revealed sophisticated rhetorical devices used by both the Boards and by the lobbyists. These reflect Aristotelian ethos, pathos and logos. The research demonstrates that those using accounting standards as well as those reading comment letters on the proposals for new standards should be aware of the normative nature of these documents and the subjectivity inherent in the nature of the text.

Preparers’ and non-preparers’ lobbying on the proposed prohibition of goodwill amortisation in ED3 ‘business combinations’

In this paper preparers’ and non-preparers’ positions regarding accounting for goodwill are examined through studying submitted comment letters on ED3 ‘Business Combinations’. Preparers have, because of economic consequences, incentives to lobby for the non-amortisation approach and non-preparers for the amortisation approach. As hypothesised, non-preparers are found to support amortisation of goodwill to a greater extent than do preparers. Moreover, the two groups’ supportive arguments, i.e. how they argue for or against the non-amortisation or amortisation approach, are studied. Again, as hypothesised, the results show that the two groups use the same type of ‘sophisticated’ framework based arguments instead of economic consequences arguments. Taken together the examination of the comment letters thus indicates that both preparers and non-preparers point at conceptual strengths and weaknesses, instead of pointing at the real cause of the lobbying activities, i.e. perceived economic consequences, when they try to affect the final outcome of the standard. These findings confirm earlier research which has suggested that self-interested lobbyists use accounting theories and concepts as useful justifications.

Light water breeder reactor program.

"June 1976."

Report on copyright implications of digital audio transmission services : a report of the register of copyrights.

Accompanied by "Appendix--comment letters, docket RM 90-6" (ix, 615 p. ; 28 cm.).

Audit Tendering in the UK: A Review of Stakeholders’ Views

This study reports the results of a content analysis of the comment letters sent to the UK Financial Reporting Council (FRC), in response to its consultation document on the 2012 revisions of the UK Corporate Governance Code, concerning the proposal for mandatory audit tendering. The results indicate a general support for the FRC’s proposals with a number of key concerns related to audit quality, auditor independence and audit cost. There is also clear conflict of interests among some stakeholder groups such as audit firms and companies on one side and institutional investors on the other side. There is evidence of conflict of interest between Big 4 and non-Big 4 audit firms. Implications for future consultations and legislations are also discussed.

Under the roof and the pen of Elizabeth Willing Powel. Material culture, sociability, and letters in revolutionary and early republican Philadelphia

Ce mémoire a pour toile de fond Philadelphia à la fin du dix-huitième siècle et couvre les périodes de la Révolution américaine et les débuts de la République. Trois thèmes s’y entrelacent: la culture matérielle, la sociabilité, et l’agentivité des femmes. Ces trois thèmes sont explorés au travers de Elizabeth Willing Powel, une femme éduquée faisant partie de l’élite de Philadelphie, et des moyens avec lesquels elle s’auto-projetait auprès de la société au travers l’environnement matériel de sa maison – la Powel House – and au travers de sa correspondance. Elizabeth Powel était reconnue pour son intelligence, son art de la conversation et ses qualités d’hôtesse. Ce projet explore les interactions entre une femme de l’élite et son environnement matériel durant les périodes révolutionnaires et postrévolutionnaires. Le but est d’observer comment la culture matérielle représentait des positions sociales, culturelles et politiques. Ce mémoire observe les interactions sociales et les façons dont Elizabeth Powel se représente en société par une analyse de sa correspondance, analyse qui porte une attention particulière aux discours de Elizabeth sur les questions du rôle des femmes en société, de l’éducation des femmes. Enfin, ce mémoire explore comment la culture matérielle et l’écriture épistolaire étaient des vecteurs d’agentivité pour Elizabeth, des moyens de participer aux important changements qui transformaient la société américaine de la fin du dix-huitième siècle.