Performance Comparison of Behavioral Finance -based Investment Strategies in the Finnish Stock Market 1996-2010

In this thesis traditional investment strategies (value and growth) are compared to modern investment strategies (momentum, contrarian and GARP) in terms of risk, performance and cumulative returns. Strategies are compared during time period reaching from 1996 to 2010 in the Finnish stock market. Used data includes all listed main list stocks, dividends and is adjusted in case of splits, and mergers and acquisitions. Strategies are tested using different holding periods (6, 12 and 36 months) and data is divided into tercile portfolios based on different ranking criteria. Contrarian and growth strategies are the only strategies with improved cumulative returns when longer holding periods are used. Momentum (52-week high price1) and GARP strategies based on short holding period have the best performance and contrarian and growth strategies the worst. Momentum strategies (52-week high price) along with short holding period contrarian strategies (52-week low price2) have the lowest risk. Strategies with the highest risk are both growth strategies and two momentum strategies (52-week low price). The empirical results support the efficiency of momentum, GARP and value strategies. The least efficient strategies are contrarian and growth strategies in terms of risk, performance and cumulative returns. Most strategies outperform the market portfolio in all three measures. 1 Stock ranking criterion (current price/52-week highest price) 2 Stock ranking criterion (current price/52-week lowest price)

CAPM und Behavioral Finance - Versuch einer Synthese

Seit Etablierung der ersten Börsen als Marktplatz für fungible Güter sind Marktteilnehmer und die Wissenschaft bemüht, Erklärungen für das Zustandekommen von Marktpreisen zu finden. Im Laufe der Zeit wurden diverse Modelle entwickelt. Allen voran ist das neoklassische Capital Asset Pricing Modell (CAPM) zu nennen. Die Neoklassik sieht den Akteur an den Finanzmärkten als emotionslosen und streng rationalen Entscheider, dem sog. homo oeconomicus. Psychologische Einflussfaktoren bei der Preisbildung bleiben unbeachtet. Mit der Behavioral Finance hat sich ein neuer Zweig zur Erklärung von Börsenkursen und deren Bewegungen entwickelt. Die Behavioral Finance sprengt die enge Sichtweise der Neoklassik und geht davon aus, dass psychologische Effekte die Entscheidung der Finanzakteure beeinflussen und dabei zu teilweise irrational und emotional geprägten Kursänderungen führen. Eines der Hauptprobleme der Behavioral Finance liegt allerdings in der fehlenden formellen Ermittelbarkeit und Testbarkeit der einzelnen psychologischen Effekte. Anders als beim CAPM, wo die einzelnen Parameter klar mathematisch bestimmbar sind, besteht die Behavioral Finance im Wesentlichen aus psychologischen Definitionen von kursbeeinflussenden Effekten. Die genaue Wirkrichtung und Intensität der Effekte kann, mangels geeigneter Modelle, nicht ermittelt werden. Ziel der Arbeit ist es, eine Abwandlung des CAPM zu ermitteln, die es ermöglicht, neoklassische Annahmen durch die Erkenntnisse des Behavioral Finance zu ergänzen. Mittels der technischen Analyse von Marktpreisen wird versucht die Effekte der Behavioral Finance formell darstellbar und berechenbar zu machen. Von Praktikern wird die technische Analyse dazu verwendet, aus Kursverläufen die Stimmungen und Intentionen der Marktteilnehmer abzuleiten. Eine wissenschaftliche Fundierung ist bislang unterblieben. Ausgehend von den Erkenntnissen der Behavioral Finance und der technischen Analyse wird das klassische CAPM um psychologische Faktoren ergänzt, indem ein Multi-Beta-CAPM (Behavioral-Finance-CAPM) definiert wird, in das psychologisch fundierte Parameter der technischen Analyse einfließen. In Anlehnung an den CAPM-Test von FAMA und FRENCH (1992) werden das klassische CAPM und das Behavioral-Finance-CAPM getestet und der psychologische Erklärungsgehalt der technischen Analyse untersucht. Im Untersuchungszeitraum kann dem Behavioral-Finance-CAPM ein deutlich höherer Erklärungsgehalt gegenüber dem klassischen CAPM zugesprochen werden.

Avaliando questionários de risco e o comportamento do investidor sobre a ótica de behavioral finance

Tolerância ao risco é fundamental quando se tomam decisões financeiras. No entanto, a avaliação da tolerância ao risco tem se baseado ao longo dos anos em diferentes metodologias, tais como julgamentos heurísticos e a teoria da utilidade esperada que tem como base a hipótese dos mercados eficientes. Foi dentro desta ótica que este trabalho se desenvolveu. O objetivo é analisar três diferentes questionários de avaliação ao risco que são na prática amplamente utilizados por consultores financeiros. Foi assumido para isso que os investidores são considerados racionais, conhecem e ordenam de forma lógica suas preferências, buscam maximizar a "utilidade" de suas escolhas, e conseguem atribuir com precisão probabilidades aos eventos futuros, quando submetidos a escolhas que envolvam incertezas. No entanto, em uma análise preliminar dos questionários, estes poderiam estar utilizando conceitos de behavioral finance para avaliarem a tolerância ao risco, ao invés de utilizarem somente a metodologia tradicional da teoria da utilidade esperada. Dessa forma tornou-se necessário o estudo dos conceitos de behavioral finance. O primeiro capítulo então trata dos aspectos psicológicos do investidor, procurando entender como este se comporta e como este forma suas preferências. Apesar do estudo assumir racionalidade nas decisões, se a teoria de behavioral estiver correta e os investidores apresentarem desvios a racionalidade, como a teoria prospectiva afirma, o questionário poderia ser o veículo ideal para identificar tais desvios, sendo possível então educar e orientar o indivíduo em suas escolhas financeiras, afim de maximizá-las. O capitulo dois coloca a análise dos questionários inserida no contexto da teoria moderna de finanças, falando das escolhas de portfólio para investidores de longo prazo. O capítulo mostra de forma bem resumida e simplificada como o investidor maximiza a sua utilidade da riqueza. A idéia desse capítulo é entender como alguns julgamentos heurísticos assumidos na prática por consultores financeiros afetam as escolhas de portfólio e em quais condições esses julgamentos heurísticos são verdadeiros. Isso se torna importante pois os questionários mesclam medidas de risco com horizonte de investimentos do investidor. Estes questionários são utilizados para traçar uma política de investimentos completa para o investidor. Para cada perfil de risco encontrado a instituição traça um modelo de alocação de portfólio. O capítulo três trata da avaliação dos questionários em si tendo como base a teoria da utilidade esperada, os conceitos de behaviral finance e as lições tiradas das escolhas de portfólio para investidores de longo prazo.

A study of behavioral finance: background, theories and application

Behavioral finance, or behavioral economics, consists of a theoretical field of research stating that consequent psychological and behavioral variables are involved in financial activities such as corporate finance and investment decisions (i.e. asset allocation, portfolio management and so on). This field has known an increasing interest from scholar and financial professionals since episodes of multiple speculative bubbles and financial crises. Indeed, practical incoherencies between economic events and traditional neoclassical financial theories had pushed more and more researchers to look for new and broader models and theories. The purpose of this work is to present the field of research, still ill-known by a vast majority. This work is thus a survey that introduces its origins and its main theories, while contrasting them with traditional finance theories still predominant nowadays. The main question guiding this work would be to see if this area of inquiry is able to provide better explanations for real life market phenomenon. For that purpose, the study will present some market anomalies unsolved by traditional theories, which have been recently addressed by behavioral finance researchers. In addition, it presents a practical application of portfolio management, comparing asset allocation under the traditional Markowitz’s approach to the Black-Litterman model, which incorporates some features of behavioral finance.

Finanças comportamentais: sobre-reação e sub-reação no mercado bolsista português

Dissertação para obtenção do Grau de Mestre em Contabilidade e Finanças Orientador: Mestre Luis Pereira Gomes

Three essays on the psychology of investment and financial markets

Préface My thesis consists of three essays where I consider equilibrium asset prices and investment strategies when the market is likely to experience crashes and possibly sharp windfalls. Although each part is written as an independent and self contained article, the papers share a common behavioral approach in representing investors preferences regarding to extremal returns. Investors utility is defined over their relative performance rather than over their final wealth position, a method first proposed by Markowitz (1952b) and by Kahneman and Tversky (1979), that I extend to incorporate preferences over extremal outcomes. With the failure of the traditional expected utility models in reproducing the observed stylized features of financial markets, the Prospect theory of Kahneman and Tversky (1979) offered the first significant alternative to the expected utility paradigm by considering that people focus on gains and losses rather than on final positions. Under this setting, Barberis, Huang, and Santos (2000) and McQueen and Vorkink (2004) were able to build a representative agent optimization model which solution reproduced some of the observed risk premium and excess volatility. The research in behavioral finance is relatively new and its potential still to explore. The three essays composing my thesis propose to use and extend this setting to study investors behavior and investment strategies in a market where crashes and sharp windfalls are likely to occur. In the first paper, the preferences of a representative agent, relative to time varying positive and negative extremal thresholds are modelled and estimated. A new utility function that conciliates between expected utility maximization and tail-related performance measures is proposed. The model estimation shows that the representative agent preferences reveals a significant level of crash aversion and lottery-pursuit. Assuming a single risky asset economy the proposed specification is able to reproduce some of the distributional features exhibited by financial return series. The second part proposes and illustrates a preference-based asset allocation model taking into account investors crash aversion. Using the skewed t distribution, optimal allocations are characterized as a resulting tradeoff between the distribution four moments. The specification highlights the preference for odd moments and the aversion for even moments. Qualitatively, optimal portfolios are analyzed in terms of firm characteristics and in a setting that reflects real-time asset allocation, a systematic over-performance is obtained compared to the aggregate stock market. Finally, in my third article, dynamic option-based investment strategies are derived and illustrated for investors presenting downside loss aversion. The problem is solved in closed form when the stock market exhibits stochastic volatility and jumps. The specification of downside loss averse utility functions allows corresponding terminal wealth profiles to be expressed as options on the stochastic discount factor contingent on the loss aversion level. Therefore dynamic strategies reduce to the replicating portfolio using exchange traded and well selected options, and the risky stock.

The challenges of building theory by combining lenses

The article presents a discussion of foundational issues in the field of management science, focusing on advances in management theory and research. The metaphor of explanatory lenses is used as a rubric to illustrate the theoretical challenges involved in elucidating the interrelationships of various factors in organizational behavior. The importance of clarifying such interrelationships is emphasized, from the standpoint of editing scholarly papers on such topics for publication. Topics discussed include communication and psychology in management, economics, and behavioral finance.

Suomalaisen rahastosijoittajan profiili

Tutkimuksen tarkoituksena on luoda suomalaisen rahastosijoittajan profiili. Tutkimuskohteena ovat sijoittajien demografiset ominaisuudet, rahastosijoitukset sekä rahastotransaktiot. Aineistona on erään suomalaisen rahastoyhtiön henkilöasiakastietokanta vuosilta 1998 - 2003. Tutkimustulosten mukaan rahastosijoittaminen on yleistynyt Suomessa viime vuosien aikana. Erityisesti naisten määrä rahastosijoittajien joukossa on kasvussa. Rahastosijoitusten suuruus riippuu sijoittajan iästä sekä sukupuolesta. Mitä vanhempi sijoittaja on, sitä enemmän hän on sijoittanut rahastoihin. Lisäksi miehet sijoittavat suurempia summia kuin naiset. Viimeisten kolmen vuoden aikana suomalaisten rahastosijoittajien sijoituskohteiden painopiste on muuttunut riskillisemmistä rahastoista vähäriskisiin rahastoihin, erityisesti lyhyen koron rahastoihin. Osakemarkkinoiden mennyt kehitys vaikuttaa sijoituspäätöksiin. Rahastosijoittajien markkina-ajoituskyky on kuitenkin melko heikko. Miehet tekevät aktiivisemmin merkintöjä ja lunastuksia ja lisäksi reagoivat naisia nopeammin markkinoiden muutoksiin.

Jatkuvan säästämisen kohdentuminen ja sijoitustuotteiden kustannusrakenteista. Case: Etelä-Karjalan Osuuspankki

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Etelä-Karjalan Osuuspankin asiakkaiden jatkuvan säästämisen kohdentumista tulevaisuudessa ja samalla analysoida sijoitustuotteiden kustannusrakenteita pankin näkökulmasta. Lisaksi tutkitaan sijoittajien käyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, vertaillaan eri tuotteiden arvoketjuissa kustannuksia aiheuttavia tekijöitä ja tuottojen muodostumista toisiinsa pyrkien saamaan tuotteille edullisuusjärjestys sekä selvitetään asiakkaiden ja pankin mieltymyksien kohtaamista. Tutkielman teoriaosassa määritellään käsitteet ja perehdytään aikaisempiin tutkimuksiin sijoittajakäyttäytymisestä. Teoriaosan pohjalta muodostetaan oletushypoteeseja, joita käytetään empiirisen osan jatkuvan säästämisen kyselytutkimuksen analysoinnissa. Kustannusrakenteita käsittelevässä empiirisessä osassa teoriaosaa hyödynnetään haastattelututkimuksen pohjana. Tutkimuksessa käytetään lähinnä toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Tutkimustulosten mukaan sijoittajakäyttäytyminen tulee muuttumaan ja jatkuva säästäminen tulee kohdistumaan tileistä enemmän muihin sijoitustuotteisiin, erityisesti sijoitusrahastoihin. Sijoitustuotteiden kustannusrakenteissa ATK- ja henkilöstökulut aiheuttavat kannattavuuseroja tuotteiden välille.

Dogs of the Dow —sijoitusstrategia: empiirinen tutkimus Suomen osakemarkkinoilta

Tämän pro gradu —tutkielman tavoitteena on tarkastella Dogs of the Dow sijoitusstrategian menestystä Suomen osakemarkkinoilla vuosina 1990-2006, sillä aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimus toteutetaan aikasarja-analyysina tutkien Suomen osakemarkkinoilta saatuja tuottoaikasarjoja. Tutkimustulosten perusteella Dogs of the Dow —sijoitusstrategia ei sovellu Suomen osakemarkkinoille, sillä kaikki DoD portfoliot hävisivät markkinaportfolioille selvästi. Tämän perusteella voidaan myös todeta, että Suomen osakemarkkinat täyttävät heikot markkinatehokkuuden ehdot osinkostrategian osalta, sillä historiallista dataa tutkimalla ei saada epänormaaleja tuottoja.

Yllätys yritysjohdon ennusteissa: Vaikutus osakekurssiin

Tutkielman tavoitteena oli selvittää Suomen osakemarkkinoiden hinnoittamistehokkuutta johdon ennustepoikkeamien tapauksessa. Tarkastelu-ajanjakso on 1.1.2000–31.12.2006. Kiinnostuneita oltiin erityisesti keski-pitkän ja pitkän aikavälin (10 kaupankäyntivuorokautta ja 40 kaupankäyntivuorokautta) epänormaaleista tuotoista. Työn empiriaosuus suoritettiin tapahtumatutkimusmenetelmää hyväksikäyttäen. Empiriaosuudessa laskettiin ennustepoikkeaman aiheuttamat epänormaalit tuotot pienimmän neliösumman regressiota hyväksikäyttäen. Positiivisten poikkeamien aiheuttamat epänormaalit tuotot eivät poikenneet tilastollisesti markkinatuotoista millään tarkasteluvälillä. Negatiivisten epänormaalien tuottojen poikkeamaa havaittiin 10 kaupankäyntivuorokautta ennustepoikkeaman julkaisun jälkeen. Toimialakohtaisessa tarkastelussa parillisten otosten t-testissä havaittiin, että terveydenhuollon, rahoituksen ja informaatioteknologian epänormaalit tuotot poikkesivat markkinatuotoista. Yrityskohtaisia tekijöitä tutkittiin yksinkertaisella t-testillä. Näistä velkaisuusasteella, beetalla, päivätuottojen keskihajonnalla, päivittäisellä liikevaihdolla sekä P/E-luvulla havaittiin voi-tavan ennustaa mahdollisten ennustepoikkeamien esiintymistiheyttä. Sen sijaan markkina-arvolla ja P/B-luvulla ei havaittu yhteyttä ennustepoikkeamien esiintymistiheyteen. Tutkittaessa käyttäytymistieteellisen rahoituksen olettamaa kaupankäyntivolyymin kasvusta ennustepoikkeamaa ympäröivänä aikana ei tilastollista merkittävyyttä löydetty.