Development and Effect Analysis of the Asteri Consultative Auditing Process - Safety and Security Management in Educational Institutions

The Finnish legislation requires for a safe and secure learning environment. However, the comprehensive, risk based safety and security management (SSM) and the management commitment in the implementation and development of the SSM are not mentioned in the legislation. Multiple institutions, operators and researchers have studied and developed safety and security in educational institutions over the past decade. Typically the approach has been fragmented and without bringing up the importance of the comprehensive SSM. The development needs of the safety and security operations in universities have been studied. However, in universities of applied sciences (UASs) and in elementary schools (ESs), the performance level, strengths and weaknesses of the comprehensive SSM have not been studied. The objective of this study was to develop the comprehensive, risk based SSM of educational institutions by developing the new Asteri consultative auditing process and study its effects on auditees. Furthermore, the performance level in the comprehensive SSM in UASs and ESs were studied using Asteri and the TUTOR model developed by the Keski-Uusimaa Department for Rescue Services. In addition, strengths, development needs and differences were identified. In total, 76 educational institutions were audited between the years 2011 and 2014. The study is based on logical empiricism, and an observational applied research design was used. Auditing, observation and an electronic survey were used for data collection. Statistical analysis was used to analyze the collected information. In addition, thematic analysis was used to analyze the development areas of the organizations mentioned by the respondents in the survey. As one of the main contributions, this research presents the new Asteri consultative auditing process. Organizations with low performance levels on the audited subject benefit the most from the Asteri consultative auditing process. Asteri may be usable in many different types of audits, not only in SSM audits. As a new result, this study provides new knowledge on attitudes related to auditing. According to the research findings, auditing may generate negative attitudes and the auditor should take them into account when planning and preparing for audits. Negative attitudes can be compensated by producing added value, objectivity and positivity for the audit and, thus, improve the positive effects of auditing on knowledge and skills. Moreover, as the results of this study shows, auditing safety and security issues do not increase feelings of insecurity, but rather increase feelings of safety and security when using the new Asteri consultative auditing process with the TUTOR model. The results showed that the SSM in the audited UASs was statistically significantly more advanced than that in the audited ESs. However, there is still room for improvement in the ESs and the UASs as the approach to the SSM was fragmented. It can be assumed that the majority of Finnish UASs and ESs do not likely meet the basic level of the comprehensive, risk based the SSM.

Auditoria à gestão de resíduos industriais

A presente dissertação foi realizada em colaboração com o grupo empresarial Monteiro, Ribas, tendo como principal objectivo a realização de uma auditoria à gestão dos resíduos industriais produzidos pelas suas fábricas localizadas na Estrada da Circunvalação, no Porto. Para cumprir este objectivo, inicialmente foi efectuado um levantamento das obrigações legais relativas aos resíduos e foram procuradas práticas aconselhadas para a gestão interna. Para cada uma das fábricas, verificaram-se, quais os resíduos produzidos e analisaram-se os seus percursos, considerando as suas origens, os locais e modos de acondicionamento na origem, os modos de transporte interno, os locais e modos de armazenagem preliminar, e ainda, as quantidades produzidas, os transportadores, os operadores finais e as operações finais de gestão, sendo que estas quatro últimas informações são relativas ao ano 2013. De seguida procedeu-se à realização da auditoria nas diferentes unidades, verificando o cumprimento dos requisitos legais e das boas práticas em matéria de gestão de resíduos. As principais não conformidades detectadas, comuns às várias unidades fabris foram a inexistência de local/recipiente definido para acondicionamento de alguns resíduos, a falta ou insuficiente identificação de recipientes/zonas de acondicionamento, a inexistência de bacias de retenção para resíduos líquidos perigosos, o facto de no transporte interno apenas os resíduos perigosos serem cobertos e, os resíduos líquidos perigosos não serem transportados sobre bacias de retenção móveis nem com o material necessário para absorver derrames. Para cada resíduo e para cada unidade industrial foram propostas medidas correctivas e/ou de melhoria, quando aplicável. Relativamente à armazenagem preliminar, a principal inconformidade detectada foi o facto de todos os parques (quatro) possuírem resíduos perigosos no momento das auditorias, o que não é adequado. Foram propostas medidas correctivas e/ou de melhoria para cada parque. Como proposta global, tendo em conta factores económicos e de segurança, sugeriu-se que apenas o parque de resíduos perigosos possa armazenar este tipo de resíduos, pelo que os procedimentos de transporte interno devem ser melhorados, fazendo com que estes resíduos sejam transportados directamente para o parque de resíduos perigosos. Desta forma dois dos parques devem sofrer algumas remodelações, nomeadamente serem cobertos e fechados, ainda que não totalmente, e o parque de resíduos perigosos deve ser fechado, mantendo aberturas para ventilação, deve ser equipado com kit´s de contenção de derrames, fichas de segurança, procedimentos a realizar em caso de emergência, e ainda, devido ao facto do sistema de contenção de derrames ser pequeno face ao total de armazenamento, aconselha-se o uso de bacias de retenção para alguns dos recipientes de resíduos líquidos perigosos. Ao longo deste processo e em consequência da realização da auditoria, algumas situações consideradas não conformes foram sendo corrigidas. Também foram preparadas instruções de trabalho adequadas que serão posteriormente disponibilizadas. Foi ainda elaborada uma metodologia de avaliação de processos como base de trabalho para redução dos resíduos gerados. A etapa escolhida para a aplicação da mesma foi uma etapa auxiliar do processo produtivo da Monteiro, Ribas - Revestimentos, S.A - a limpeza de cubas com solventes, por forma a tentar minimizar os resíduos de solventes produzidos nesta operação. Uma vez que a fábrica já realiza a operação tendo em consideração medidas de prevenção e reutilização, a reciclagem é neste momento a única forma de tentar minimizar os resíduos de solventes. Foram então estudadas duas opções, nomeadamente a aquisição de um equipamento de regeneração de solventes e a contratação de uma operadora que proceda à regeneração dos resíduos de solventes e faça o retorno do solvente regenerado. A primeira opção poderá permitir uma redução de cerca de 95% na produção de resíduos de solventes e na aquisição de solvente puro, estimando-se uma poupança anual de cerca de **** €, com um período de recuperação do capital de cerca de 16 meses e a segunda pode conduzir a uma redução significativa na aquisição de solvente puro, cerca de 65%, e a uma poupança anual de cerca de **** €.

Avaliação do Desempenho Energético e da Qualidade do Ar Interior do Edifício Principal do Parque Biológico de Vila Nova de Gaia

A presente dissertação tem como principal propósito avaliar o desempenho energético e a qualidade do ar interior do edifício principal do Parque Biológico de Vila Nova de Gaia (PBG). Para esse efeito, este estudo relaciona os termos definidos na legislação nacional em vigor até à presente data, e referentes a esta área de atuação, em particular, os presentes no SCE, RSECE, RCCTE e RSECE-QAI. Para avaliar o desempenho energético, procedeu-se numa primeira fase ao processo de auditoria no local e posteriormente à realização de uma simulação dinâmica detalhada, cuja modelação do edifício foi feita com recurso ao software DesignBuilder. Após a validação do modelo simulado, por verificação do desvio entre os consumos energéticos registados nas faturas e os calculados na simulação, igual a 5,97%, foi possível efetuar a desagregação dos consumos em percentagem pelos diferentes tipos de utilizações. Foi também possível determinar os IEE real e nominal, correspondendo a 29,9 e 41.3 kgep/m2.ano, respetivamente, constatando-se através dos mesmos que o edifício ficaria dispensado de implementar um plano de racionalização energética (PRE) e que a classe energética a atribuir é a C. Contudo, foram apresentadas algumas medidas de poupança de energia, de modo a melhorar a eficiência energética do edifício e reduzir a fatura associada. Destas destacam-se duas propostas, a primeira propõe a alteração do sistema de iluminação interior e exterior do edifício, conduzindo a uma redução no consumo de eletricidade de 47,5 MWh/ano, com um período de retorno de investimento de 3,5 anos. A segunda está relacionada com a alteração do sistema de produção de água quente para o aquecimento central, através do incremento de uma caldeira a lenha ao sistema atual, que prevê uma redução de 50 MWh no consumo de gás natural e um período de retorno de investimento de cerca de 4 anos. Na análise realizada à qualidade do ar interior (QAI), os parâmetros quantificados foram os exigidos legalmente, excetuando os microbiológicos. Deste modo, para os parâmetros físicos, temperatura e humidade relativa, obtiveram-se os resultados médios de 19,7ºC e 66,9%, respetivamente, ligeiramente abaixo do previsto na legislação (20,0ºC no período em que foi feita a medição, inverno). No que diz respeito aos parâmetros químicos, os valores médios registados para as concentrações de dióxido de carbono (CO2), monóxido de carbono (CO), ozono (O3), formaldeído (HCHO), partículas em suspensão (PM10) e radão, foram iguais a 580 ppm, 0,2 ppm, 0,06 ppm, 0,01 ppm, 0,07 mg/m3 e 196 Bq/m3, respetivamente, verificando-se que estão abaixo dos valores máximos de referência presentes no regulamento (984 ppm, 10,7 ppm, 0,10 ppm, 0,08 ppm, 0,15 mg/m3 e 400 Bq/m3). No entanto, o parâmetro relativo aos compostos orgânicos voláteis (COV) teve um valor médio igual a 0,84 ppm, bastante acima do valor máximo de referência (0,26 ppm). Neste caso, terá que ser realizada uma nova série de medições utilizando meios cromatográficos, para avaliar qual(ais) são o(s) agente(s) poluidor(es), de modo a eliminar ou atenuar as fontes de emissão.

Auditoria de la informació aplicada a la biblioteca d'un col·legi d'advocats

Es tracta del procés d'auditoria de la informació dut a terme a la biblioteca d'un col·legi professional per a avaluar les necessitats i usos d'informació. Els resultats obtinguts (l'informe d'auditoria) es va presentar en un lloc web.

Earnings management and audit adjustments: An empirical study of IBEX 35 constituents

Doubts about the reliability of a company's qualitative financial disclosure increase market participant expectations from the auditor's report. The auditing process is supposed to serve as a monitoring device that reduces management incentives to manipulate reported earnings. Empirical research confirms that it could be an efficient device under some circumstancesand recognizes that our estimates of the informativeness of audit reports are unavoidably biased (e.g., because of a client's anticipation of the auditing process). This empirical study supports the significant role of auditors in the financial market, in particular in the prevention of earnings management practice. We focus on earnings misstatements, which auditors correct with anadjustment, using a sample of past and current constituents of the benchmark market index in Spain, IBEX 35, and manually collected audit adjustments reported over the 1997-2004 period (42 companies, 336 annual reports, 75 earnings misstatements). Our findings confirm that companies more often overstate than understate their earnings. An investor may foresee earningsmisreporting, as manipulators have a similar profile (e.g., more leveraged and with lower sales). However, he may receive valuable information from the audit adjustment on the size of earnings misstatement, which can be significantly large (i.e., material in almost all cases). We suggest that the magnitude of an audit adjustment depends, other things constant, on annual revenues and free cash levels. We also examine how the audit adjustment relates to the observed market price, trading volume and stock returns. Our findings are that earnings manipulators have a lower price and larger trading volume compared to their rivals. Their returns are positively associated with the magnitude of earnings misreporting, which is not consistent with the possible pricing of audit information.

Sisäisen tarkastuksen laatu ja sisäisen tarkastuksen ammattikunnan määrittämä laadunvarmennus

Tutkielmassa tutkitaan miten sisäisen tarkastuksen laatua voidaan määritellä eli mitkä sisäisen tarkastuksen elementit ovatniin kriittisiä, että ne määrittävät sisäisen tarkastuksen arvoa organisaatiolle ja näin ollen sen laatua. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan miten sisäiset tarkastajat valvovat oman työnsä laatua ja kuinka hyvin heidän laadunvalvontansa onnistuu varmentamaan sisäisen tarkastuksen työn laatua. Sisäisen tarkastuksen ammattikunnan määrittämät laadunvarmennuksen välineet koostuvat ennakoivista toimenpiteistä ja jälkikäteen tehtävistä laadunvarmennuksista. Ennakoivilla toimenpiteillä tarkoitetaan ammattistandardeja ja eettisiä sääntöjä, joilla pyritään etukäteen varmistamaan työn laadukas toteuttaminen. Jälkikäteen tehtävillä laadunvarmennuksilla tarkoitetaan ammattistandardeissa määritettyä laadunvalvontaa. Ammattistandardit ja eettiset säännöt ovat puutteellisia laadunvalvonnan näkökulmasta. Laadunvalvonnan organisoimista tulisi myös motivoida konkreettisimmilla seuraamuksilla.

Keskisuuren ja suuren osakeyhtiön hallinnon tarkastus osana tilintarkastusta

Hallinnon tarkastus kuuluu tilintarkastusprosessiin kirjanpidon ja tilinpäätöksen ohella. Suomessa tilintarkastajalla on lakisääteinen velvollisuus suorittaa hallinnon tarkastus. Tutkimuksesta käy ilmi, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa määritellä hallinnon tarkastuksen kohteita. Tietyt tarkastuksen kohteet voidaan erottaa selvästi hallinnon tarkastukseksi, kun taas monet kohteet voidaan yhtä hyvin luokitella myös kirjanpidon tarkastukseksi. Selvää jakoa tarkastuskohteiden välille on mahdotonta tehdä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä sisältyy suurten ja keskisuurten osakeyhtiöiden hallinnon tarkastukseen. Tutkimuksessa esitellään hallinnon tarkastuksen kohteet ensin kirjallisuuden pohjalta. Empiirisessä osuudessa tutkitaan kyselytutkimuksen avulla käytännön hallinnon tarkastusta ja selvitetään mihin asioihin kussakin tarkastuskohteessa tilintarkastajan kiinnittää huomiota. Tutkimus on osoitettu KHT- ja HTM tilintarkastajille. Tutkimuksen avulla halutaan selkeyttää hallinnon tarkastuksen vaiheita ja sisältöä. Tutkimuksen avulla pyritään myös osoittamaan kuinka hallinnon tarkastus tilintarkastuksen osa-alueena kytkeytyy koko tilintarkastusprosessiin.

Tilintarkastuksen valvonta ja laadunvalvonta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilintarkastuksen valvonnan ja laadunvalvonnan vaikutuksia tilintarkastukseen: laatuun, uskottavuuteen ja luotettavuuteen. Tavoitteeseen päästiin alatavoitteiden kautta: 1) selvittämällä tilintarkastukselle asetetut vaatimukset, 2) selvittämällä, mitä tilintarkastuksen valvonta ja laadunvalvonta sisältävät, 3) tutkimalla tilintarkastajien käsityksiä tilintarkastukselle asetetuista vaatimuksista, valvonnasta ja laadunvalvonnasta sekä tilintarkastuksen valvonnan ja laadunvalvonnan vaikutuksista ja 4) tutkimalla vieraan pääoman rahoittajien käsityksiä tilintarkastuksen laadusta, uskottavuudesta ja luotettavuudesta. Tutkimus on kvalitatiivinen, hermeneuttinen tutkimus ja siinä on tulkitseva tutkimusote. Empiirisen aineiston keräsin haastattelemalla viisi ammattitilintarkastajaa ja tekemällä sähköpostihaastattelun kahdeksalle rahoittajan edustajalle. Tilintarkastajista neljällä on kokemusta joko tilintarkastuksen laadunvalvonnasta tai valvonnasta. Lisäksi olen hyödyntänyt omaa kokemustani tutkittavasta ilmiöstä. Rahoittajan edustajat ovat kokeneita riski- ja pankkirahoittajia. Tilintarkastukselle asetetaan tiukat riippumattomuus-, ammattitaito- ja työn toteutusvaatimukset. Vaatimusten noudattamista valvotaan tilintarkastuslakiin perustuvalla valvonnalla ja pakollisella laadunvalvonnalla. Molempien valvontamuotojen tavoitteena on tilintarkastuksen laadun, uskottavuuden ja luotettavuuden varmistaminen. Erityisesti laadunvalvonnan vaikutuksesta tilintarkastuksen laatu on kohonnut. Tilintarkastajien ammattitaidon ja työmenetelmien kehittyminen ja tilintarkastuksen ammattimaistuminen on nostanut laatua. Laatu syntyy pääasiassa tilintarkastusprosessissa, jota rahoittaja ei pysty seuraamaan. Rahoittajien käsitykset laadusta ovat ristiriitaiset, mutta siitä huolimatta ammattimaista tilintarkastusta pidetään pääosin luotettavana ja uskottavana.

Atk-avusteinen tilintarkastus

Tutkimuksen päätavoitteena oli atk-avusteisen tilintarkastuksen käytön tutkiminen. Tutkimus jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosuudessa käydään läpi tilintarkastusprosessia ja esitellään tietokoneavusteisen tilintarkastuksen työvälineitä sekä arvioidaan kirjallisuuden ja muun lähdeaineiston perusteella atk:n tuottamia hyötyjä ja aiheuttamia riskejä. Empiriaosuudessa tutkittiin tilintarkastajille suunnatun kyselytutkimuksen avulla miten laajaa atk:n hyväksikäyttö on tilintarkastusmaailmassa ja miten tilintarkastajat itse näkevät sen tuomat hyödyt ja haitat sekä atk-avusteisen tilintarkastuksen kehittymisen lähitulevaisuudessa. Tutkimustuloksia verrataan aikaisemmin samasta aihepiiristä tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Tutkimustuloksia verrattaessa käy ilmi, että tietokoneen käyttö ja hyödyntäminen tilintarkastustyössä on selvästi lisääntynyt. On huomattava, että atk:n mukaantulo tilintarkastustoimintaan tuo mukanaan ongelmia, jotka tulee tiedostaa, mutta atk:n tuottamien lisäetujen määrä on niin huomattava, että tulevaisuudessa tehokas tilintarkastustyö ei onnistu ilman atk-avusteisia menetelmiä.

Teollisuuden ja yhdyskuntien energiatehokkuusselvitykset, auditoinnit 2008–2010

Nykypäivänä energiansäästötavoitteet ovat haasteena yhä useammalle energiankuluttajalle. Tavoitteisiin päästäkseen yritykset ja kunnalliset energiankuluttajat kaipaavat usein apua kannattavien energiansäätökeinojen löytämiseksi. Erilaiset energiakatselmukset vastaavat tähän tarpeeseen ja ovat esimerkki tuloksellisesta energiansäästöstä. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tutkinut energiatehokkuutta pitkään erilaisissa projekteissa teollisuuden kanssa yhteistyössä. Osa LUT:n energiatehokkuustutkimusta ovat energia-auditoinnit yrityksille ja kunnille, joita LUT Energian projektin puitteissa alettiin kehittää vuoden 2008 syksyllä. Energia-auditointien fokuksena on pyritty pitämään pumppausprosessien energiatehokkuuden optimointia, sillä aihetta on tutkittu yliopistolla laajasti. Pumppausprosesseissa on todettu olevan merkittävä energiansäästöpotentiaali: pumppauksen kuluttamasta energiasta voi olla mahdollista säästää jopa 50 % erilaisilla laite- ja säästötaparatkaisuilla. Pumppausprosessien energia-auditointeja on tehty teollisuuden pumppauskohteisiin kuin myös kunnallisiin vesi-huoltolaitoksiin. Lisäksi energia-auditointien puitteissa on tutkittu energiansäästömahdollisuuksia rakennuksissa. Energiansäästökohteita etsitään sekä lämpö- että sähköenergian osalta. Energia-auditoinneissa pumppausten osalta energiansäästöpotentiaalia on todettu olevan etenkin suuren kokoluokan pumpuissa, joilla on pitkä vuosittainen käyttöaika. Myös pumppujen säätötavalla on suuri merkitys energiankulutukseen. Rakennusten osalta on pyritty selvittämään, kuinka energiankulutus jakautuu eri kulutusryhmien kesken. Säästökohteita on löydetty muun muassa rakennusten tiiviydestä, ilmanvaihdosta kuin valaistuksestakin. Monia auditointien asiakkaita on kiinnostanut etenkin led-teknologian hyödyntäminen yleisvalaistuksessa sekä muut keinot säästää valaistuksen energiankulutuksessa. Pyrkimyksenä on kehittää energia-auditointeja projektin aikana saavutettujen kokemusten avulla sekä myös liiketaloudellisessa mielessä opinnäytetutkielmien avulla. Menestyksekäs palveluliiketoiminta edellyttää määriteltyjä toimintatapoja, riittävän tarkkaa palvelujen rajausta ja koko energia-auditointiprosessin kehittämistä aina asiakassuhteen luomisesta sen jatko-hoitoon saakka.

Tilintarkastajan rikosvastuun toteutuminen

Tutkielmassa pureudutaan tilintarkastajan rikosvastuun toteutumiseen teoriassa ja käytännössä. Vastuuta tarkastellaan tilintarkastuslain pohjalta, teoriakirjallisuuden perusteella sekä käytännön esimerkkien avulla. Tutkimus antaa seikkaperäisen kuvauksen siitä, millaiseen rikosvastuuseen tilintarkastaja voi joutua harjoittaessaan ammattiaan.

Visões das gerências da auditoriainterna da Petrobras sobre a sua estratégia de atuação em facedas práticas de mercado e da nova modelagem organizacional da companhia

The purpose of this study is to identify the strategic vision of the Internal Audit Department of Petrel Brasileiro S.A. PETROBRAS, in comparison with the audit function's proposals and practices in competitive organizations and their reality. It also aims at the verification of the possible solutions, within Petrobras itself, so as to constantly add value to the business and to the shareholders. With this in mind, a research was carried out, contemplating the conceptual proposals and market practices related to auditing and to the current diagnosis and the organizational model of Petrobras, so as to choose elements for comparison and analysis of such vision. The results of this research pointed in the direction of questioning the organizational value of the internal audit action, concluding that it will only be possible to continuously attain such value by means of a permanent coordination with the organization's strategic level. This is especially true if the audit action participates effectively in the process of Corporate Governance, in defining the risks, the internal control system and the measurement of corporate performance, as related to the development of the strategic plan. However, any action along these lines is still heavily impacted and limited by several aspects of culture and relationship of the organizational power as well as by the beliefs of the organization and of the body of auditors. The involvement of the auditors as employees was also considered relevant in the auditing process, by means of the participation of the audited entities in self assessment2. This procedure is still not sufficiently guaranteed by successful experiments in major organizations, considering that there is not a clear demonstration of the effective benefits of adopting this practice, as ompared to the central control, seldom shared but strongly monitored by integrated information systems. Finally, this research points to the need to renew the concept of the formation and role of the auditors in modern competitive organizations, in the face of information technology and of automation of the instrument controls of the business. Therefore, one may conclude that the trend will be toward an action aiming at the revision of formal internal control matrixes, as they are established in such systems. On the other hand, the majority of audit human resources will be increasingly deployed to the evaluation of risk and control, as related to relevant events of a more abstract nature, as in the case of those connected with the uncontrollable factors of the external environment.

A kockázat szerepe a könyvvizsgálatban = The role of risk in external audits

A tanulmány a kockázatnak és a kockázatok felmérésének az éves beszámolók (pénzügyi kimutatások) könyvvizsgálatban betöltött szerepével foglalkozik. A modern könyvvizsgálat – belső és külső korlátainál fogva – nem létezhet a vizsgált vállalkozás üzleti kockázatainak felmérése nélkül. Olyannyira igaz ez, hogy a szakma alapvető szabályait lefektető nemzeti és nemzetközi standardok is kötelező jelleggel előírják az ügyfelek üzleti kockázatainak megismerését. Mindez nem öncélú tevékenység, hanem éppen ez jelenti a könyvvizsgálat kiinduló magját: a kockázatbecslés – a tervezés részeként – az audit végrehajtásának alapja, és egyben vezérfonala. A szerző először bemutatja a könyvvizsgálat és a kockázat kapcsolatának alapvonásait, azt, hogy miként jelenik meg egyáltalán a kockázat problémája a könyvvizsgálatban. Ezt követően a különféle kockázatalapú megközelítéseket tárgyalja, majd néhány főbb elem kiragadásával ábrázolja a kockázatkoncepció beágyazódását a szakmai szabályozásba. Végül – mintegy az elmélet tesztjeként – bemutatja a kockázatmodell gyakorlati alkalmazásának néhány aspektusát. ______ The study examines the role of risk and the assessment of risks in the external audit of financial statements. A modern audit – due to its internal and external limitations – cannot exist without the assessment of the business risk of the entity being audited. This is not a l’art pour l’art activity but rather the very core of the audit. It is – as part of the planning of the audit – a guideline to the whole auditing process. This study has three main sections. The first one explains the connection between audit and risk, the second discusses the different risk based approaches to auditing and the embeddedness of the risk concept into professional regulation. Finally – as a test of theory – some practical aspects of the risk model are discussed through the lens of former empirical research carried out mostly in the US. The conclusion of the study is that though risk based models of auditing have many weaknesses they still result in the most effective and efficient high quality audits.

Auditing the management of vaccine-preventable disease outbreaks: the need for a tool

Public health activities, especially infectious disease control, depend on effective teamwork. We present the results of a pilot audit questionnaire aimed at assessing the quality of public health services in the management of VPD outbreaks. Audit questionnaire with three main areas indicators (structure, process and results) was developed. Guidelines were set and each indicator was assessed by three auditors. Differences in indicator scores according to median size of outbreaks were determined by ANOVA (significance at p (greater than or equal to) 0.05). Of 154 outbreaks; eighteen indicators had a satisfactory mean score, indicator "updated guidelines" and "timely reporting" had a poor mean score (2.84±106 and 2.44±1.67, respectively). Statistically significant differences were found according to outbreak size, in the indicators "availability of guidelines/protocol updated less than 3 years ago" (p = 0.03) and "days needed for outbreak control" (p = 0.04). Improving availability of updated guidelines, enhancing timely reporting and adequate recording of control procedures taken is needed to allow for management assessment and improvement.

Large Scale Repository Auditing to ISO 16363

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014