Tilintarkastuksen valvonta ja laadunvalvonta

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilintarkastuksen valvonnan ja laadunvalvonnan vaikutuksia tilintarkastukseen: laatuun, uskottavuuteen ja luotettavuuteen. Tavoitteeseen päästiin alatavoitteiden kautta: 1) selvittämällä tilintarkastukselle asetetut vaatimukset, 2) selvittämällä, mitä tilintarkastuksen valvonta ja laadunvalvonta sisältävät, 3) tutkimalla tilintarkastajien käsityksiä tilintarkastukselle asetetuista vaatimuksista, valvonnasta ja laadunvalvonnasta sekä tilintarkastuksen valvonnan ja laadunvalvonnan vaikutuksista ja 4) tutkimalla vieraan pääoman rahoittajien käsityksiä tilintarkastuksen laadusta, uskottavuudesta ja luotettavuudesta. Tutkimus on kvalitatiivinen, hermeneuttinen tutkimus ja siinä on tulkitseva tutkimusote. Empiirisen aineiston keräsin haastattelemalla viisi ammattitilintarkastajaa ja tekemällä sähköpostihaastattelun kahdeksalle rahoittajan edustajalle. Tilintarkastajista neljällä on kokemusta joko tilintarkastuksen laadunvalvonnasta tai valvonnasta. Lisäksi olen hyödyntänyt omaa kokemustani tutkittavasta ilmiöstä. Rahoittajan edustajat ovat kokeneita riski- ja pankkirahoittajia. Tilintarkastukselle asetetaan tiukat riippumattomuus-, ammattitaito- ja työn toteutusvaatimukset. Vaatimusten noudattamista valvotaan tilintarkastuslakiin perustuvalla valvonnalla ja pakollisella laadunvalvonnalla. Molempien valvontamuotojen tavoitteena on tilintarkastuksen laadun, uskottavuuden ja luotettavuuden varmistaminen. Erityisesti laadunvalvonnan vaikutuksesta tilintarkastuksen laatu on kohonnut. Tilintarkastajien ammattitaidon ja työmenetelmien kehittyminen ja tilintarkastuksen ammattimaistuminen on nostanut laatua. Laatu syntyy pääasiassa tilintarkastusprosessissa, jota rahoittaja ei pysty seuraamaan. Rahoittajien käsitykset laadusta ovat ristiriitaiset, mutta siitä huolimatta ammattimaista tilintarkastusta pidetään pääosin luotettavana ja uskottavana.

The objective of the study was to examine the effects of audit control and quality control on auditing: its quality, credibility and reliability. The objec-tive was attained through the following subobjectives: 1) by looking at the requirements set for audits; 2) by examining the content of audit control and quality control; 3) by investigating the views of auditors about the requirements set for audits, audit control and quality control and the effects of audit control and quality control, and 4) by studying the views of the providers of external capital about the quality, credibility and reliability of auditing. The study is qualitative, hermeneutic and is based on an interpretative approach. The empirical material was collected by interviewing 5 professional auditors and, by e-mail, 8 representatives of financiers. Four of the auditors had experience of either audit quality control or audit control. I also relied on my own experience of the subject matter. The representatives of financiers were experienced venture and bank financiers. Stringent independence, expertise and performance requirements apply to audit activities. Compliance with these requirements is controlled by means of audit control and statutory quality control, which are based on the Auditing Act. The objective of both of these forms of control is to guarantee the quality, credibility and reliability of auditing. Thanks to quality control, in particular, audit quality has improved as the expertise and work methods of auditors have improved and auditing has become increasingly professionalised. Quality is generated mainly during the auditing process, which financiers cannot monitor. Financiers’ views of quality are conflicting, yet professional audits are generally considered to be reliable and credible.