Charting the territory : how female artist/teachers balance their artistic practice with their institutional responsibilities as teachers /

This r\.~et.lrch examined ho\\' ~ight \\'omen artists \\'ho t~ach at the uni versity and college level, balance thcir artistic practic~ and their institu tional responsibilities as tcachers. This thesis reprt.~ents the culmination of \\'ork for my second graduate degree. For my first degrCt! on th~ grad uat~ level, I concentratoo on d~veloping my artistic practice. This ~Iaster's Degree in Education is no k~ important to m~. In pursuing studies in the field of education I \\'anted to understand my rol~ as both an educator and an artist and in the process I uncovered the interplay of race, class, and gender at \\'ork in th~ classroom. Coming from a \\'orking-class, immigrant background \\'here higher education \vas vie\\'cd as a stepping stone that \"ould enable my siblings and me a greater spectrum of opportunities, I \\'as at last able to understand my o\\'n educational experiences, more clearly. I discovered ho\\' d\.~ply I internalized the racism, sexism and class discrimination, I submitted to in my history as a student. Becoming a\\'are about the social forc\.~ at "'ork \\'ithin my day to day life has provided me \\'ith instruments \\'hich I can usc to examine and respond to these inequities as I confront them in th~ future. This \,'ork exists as a serk'S of responses and further av~nues for investigation on some themes I first began to explor~, albeit very tentati\'~ly, during my first incarnation as a graduate student and so though the h\'o bound volum~s rna-\' one da.v sit si.d~ b\' s id~ on the bookshelf, th~\-' exist in the context of my life as a set of brackets surrounding a series of qUl'Stions about being a \\'Onlan, a teachcr and an artist.

Art teachers' attitudes toward the Florida Sunshine State Standards for the Visual Arts

The State of Florida developed the Sunshine State Standards For the Arts Curriculum Framework as part of an initiative to raise student achievement in response to national calls for educational reform. The content-based art education approach used in the Sunshine State Standards reflects a viewpoint advocated by prominent art educators and professional art education organizations for more than two decades. Successful implementation of the Sunshine State Standards curriculum approach requires that art teachers be acquainted with and knowledgeable in the four foundational content areas of the arts: studio art, art history, art criticism, and aesthetics. ^ The purpose of this study was to examine art teachers' viewpoints and attitudes toward the content-based art education approach contained in the Florida Curriculum Framework Sunshine State Standards for the Visual Arts. A survey was conducted in order to obtain these viewpoints. Surveys were sent to 440 Miami-Dade County Public School art teachers. A total of 138 elementary, middle and senior high school level art teachers participated in the study. ^ Factors and variables explored in this study included teachers' level of education, type of community, and grade levels taught. The principal methods of analyses employed in the study were descriptive statistics used to display frequencies and percentages. In addition, cross tabulations with Chi-square tests, and Mann-Whitney U tests were used to examine responses to the survey items. ^ The results of the study revealed that the majority of art teachers supported the content-based art education approach used in the Sunshine State Standards for the Arts. However significant differences appeared in the responses to survey items as a result of art teachers' level of education, type of community, and grade levels. The results of this study indicate a need for further examination of teacher training and professional development programs. ^

An exploration of women elementary school teachers' perceptions of how their decision to return to teaching part-time from a maternity leave influences their professional and personal lives /

The purpose of this research was to explore women elementary teachers' perceptions of how their decision to return to teaching part-time from a maternity leave influences their professional and personal lives. The investigation focused on the decisions surrounding a mother's choice to reenter the teaching profession parttime in a field where each mother had previously been employed full-time. A collective case study was undertaken based on an in-depth interview with five mothers who had made the choice to return to the classroom part-time. The data collected in this study were analyzed and interpreted using qualitative methods. The following four major themes emerged from the interviews: decisionmaking process, challenges faced by mothers who teach part-time, the importance of support, and the enhancement of instructional practice from parenthood. Using these four themes, an analysis was conducted to examine the similarities and differences among the experiences of the participants. The mothers' reflections, my analysis, and the related literature were used at the conclusion of this report to compile implications for teaching practice, theory, and further research.

Making it "click": collaborative perceptions of creative practice in art education /

Making it "Click": Collaborative Perceptions ofCreative Practice in Art Education examined the teaching practice of 6 art educators who conducted their work through the Niagara Falls Art Gallery's (NFAG) in-schools and Children's Museum programmes. These community resources service the elementary levels of participatory Public, Catholic and French schools in the Niagara Peninsula. The goal of this research was to find ways in which these teachers could explore their creative potential as art educators. The "click," a term introduced by participants indicating the coming together of all positive factors towards creativity, became the central theme behind this study. Research revealed that the effective creative process was not merely a singular phase, but rather a series of 4 processes: 1 , gathering knowledge; 2, intuitive and experiential; 3, the informal presentation of information in which creativity as a process was explored; and 4, formal presentation that took the analysis of information to a deeper, holistic level. To examine the ways in which experience and knowledge could be shared and brought together through a collaborative process, this study employed data collection that used literature research, interviews, focus group discussions, and personal journal entries. Follow-up discussions that assessed the effectiveness of action research, took place VA months after the initial meetings. It is hoped that this study might assist in creative educational practices, for myself as a member of the NFAG teaching team, for colleagues in the art programmes, art educators, and other teachers in the broader disciplines of education.

Psychometric properties of the Spanish version of the Frost Multidimensional Perfectionism Scale in women

Resumen tomado de la publicaci??n

Importance of self-efficacy in psychoendocrine responses to competition and performance in women

Resumen tomado de la publicaci??n

Art books at the Brooklyn Art Museum

General note: Title and date provided by Bettye Lane.

Women at Michigan : the "dangerous experiment," 1870s to the present /

Includes bibliographical references (p. 123-126) and index.

La mujer y la geografia universitaria española

This article lies within the sphere of studies initiated recently in various social sciences and which aim to introduce women's problems as an element of analysis, or in other words, the gender perspective. In the field of geography, the earliest contributions of this nature were made in English-speaking countries. It is only in the 1980s that similar contributions begin to appear in Spanish geography, albeit sporadically . In the first part of this article, an analysis is made of the presence of women geographers in Spanish universities, based on a questionnaire submitted to twenty-six departments of geography. The questionnaires provide information on the age, sex and marital status of women staff, and other relevant facts. It becomes evident that women lecturers are in the minority in Spanish university Geography Departments, especially in the top posts, although the percentage compares favourably with English-speaking countries. The second part of the article consists of a study of the written contributions of women geographers through the analysis of the various geographical magazines published by geography departments and other related bodies. The author reaches the conclusion that the percentage of articles written by women geographers is even lower than the corresponding percentage of staff members. Especially noteworthy is the very limited number of articles in the fields of physical geography and geographical theory, in contrast to a certain tendency to publish studies on, for example, population or urban topics with a highly restricted territorial scope

Creative and Multidisciplinary Etching in the Digital Age

In our capacity as creative artists, researchers and fine arts professors, most part of our activity focuses on the relationships between people and creativity, technology, and resources, and, most frequently, what we aim to offer are new enjoyable and subversive ways of interacting with these three fields. As art teachers, we ask 'why and how' to teach dynamic bearing in mind that digital technology will undoubtedly impact on contemporary art practice.

Lukion opettajien ääni - Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista lukiossa

Tulevaisuusorientaatio on tullut entistä tärkeämmäksi myös koulumaailmassa johtuen yhteiskunnassa nopeasti eteen tulevista muutoksista. On myös esitetty epäilyjä, että tulevaisuuteen reagoimisessa heikoin tilanne olisikin juuri kuntatason päätöksenteossa. Ymmärrys ja tieto opettajan työstä nimenomaan opettajan omasta perspektiivistä tarkasteltuna mahdollistavat lähtökohdan ja edellytykset todelliselle koulun uudistamiselle. Peruskysymys, johon tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta oli: Millaisia ovat lukion aineenopettajien käsitykset lukion muutosprosesseista ja miten he visioivat oman lukionsa ja yleensä lukioiden tulevaisuutta? Aineiston keruu osui ajankohtaan, joka oli hyvin otollinen tulevaisuuden tarkasteluun, sillä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön kaikissa Suomen lukioissa viimeistään lukuvuonna 2005-2006. Tutkimuksessa oli mukana kaksi hyvin erilaista lukiota Länsi-Suomen läänistä eli pieni maaseudun lukio ja hyvin suuri kaupunkilukio. Tutkimusaineiston keruu eteni kaksivaiheisesti: informoitu kysely ja teemahaastattelu. Tutkimusjoukon suuruus oli yhteensä 20, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia. Aineenopettajien käsityksiä muutoksista ja visioista tutkittiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Fenomenografiassa kiinnostuksen kohteena ovat ihmisten erilaiset käsitykset todellisuudesta ja näin saatava ymmärrys tavoista, joilla ihmiset kokevat tilanteita ja maailmaa. Organisaation muutosprosesseja voidaan kutsua myös oppimiseksi. Tutkimuksen oppivan organisaation näkökulmat perustuivat juuri yhteistyössä tapahtuvaan yhteisen toiminnan kehittämiseen. Aineenopettajien käsityksiä työyhteisöstään tarkasteltiin seuraavista oppivan organisaatiomallin näkökulmista: vuorovaikutus, päätöksenteko sekä rehtorin ja aineenopettajan rooli ja asema työyhteisössä. Aineenopettajien keskeisimmät käsitykset muutoksista lukiossa viime vuosina kohdistuivat aineenopettajan ammattirooliin ja lukio-opiskelijaan sekä opiskelijalta vaadittaviin lukio-opintoihin. Muutokset ammattiroolissa korostavat tutkimustulosten perusteella aineenopettajilta vaadittavia muitakin kuin opetettavien aineiden hallintataitoja. Suoranaista ammattitaidon puutetta opettajat kokivat varsinkin ryhmänohjaustehtävien yhteydessä, osittain myös uusien oppimisympäristöjen, esimerkiksi verkkopedagogisten taitojen, yhteydessä. Opettajien lisäkoulutuksen tarve koetaan konkreettisena, mutta sekä koulutusten sisältöihin, järjestelyihin ja ajankohtiin että koulun sijais- ym. järjestelyihin kaivattaisiin parannuksia. Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin näyttäisi siltä, että luokaton lukio on saanut opettajat enenevässä määrin huolestumaan opiskelijoiden syrjäytymisriskistä ja hyvinvoinnista. Opiskelijoiden syrjäytymisriskin kasvu lukio-opintojen aikana nouseekin yhdeksi lukion pessimistiseksi skenaarioksi. Muista pessimistisistä skenaarioista lukiolle, jotka saattoi johtaa tutkimustuloksista, voidaan mainita työyhteisön demokratiavajeen syveneminen sekä opetussuunnitelmasisältöjen ja ylioppilastutkintovaatimusten välisen kuilun syveneminen. Aineenopettajien käsitykset oman lukionsa visioista olivat sisällöiltään pääosin välineellisiä ja ne kohdentuivat kaikki opiskelijoihin. Esimerkiksi työyhteisöllisiä kehittämisajatuksia ei visioissa ilmennyt. Myöskään visioinnin dynaamisuus ei aineistossa korostunut. Aineenopettajien käsitykset visioiden arvopohjasta heijastivat perinteistä suomalaista arvomaailmaa eli itsekuria, velvollisuudentuntoa, kuuliaisuutta esivaltaa kohtaan ja perinteisten arvojen kunnioittamista. Sen sijaan antiikista perityviä Sokrateen edustamia keskustelua ja auktoriteettien kyseenalaistamista ei arvoissa ilmennyt, eikä myöskään uusliberalistista individualismia. Käsitykset visioiden synnystä näyttävät parhaiten selittävän opettajan muita käsityksiä liittyen visioon, visiointiin ja työyhteisöllisiin vaikutusmahdollisuuksiin sekä opettajan tulevaisuusorientoitumiseen.. Käsitykset vision syntytaustasta voidaan jakaa seuraaviin pää- ja alakategorioihin: 1. auktoriteettikeskeinen visiointi: johdon linjaus tai valtakunnallinen linjaus, 2. yhteisökeskeinen visiointi: yhteisöllinen linjaus tai toiminnallinen linjaus ja 3. yksilökeskeinen visiointi. Pessimistisimmiksi eli vähiten tulevaisuusorientoituneiksi opettajiksi työyhteisössä osoittautuivat ne opettajat, jotka pitivät oman lukionsa visiota koulun johdon sanelemana. Monet teoriat oppivasta organisaatiosta korostavat johtajuuden merkitystä työyhteisöä kehitettäessä. Johtajuuden merkitys nousi tämänkin tutkimuksen aineistosta keskeisesti esiin. Pyrkimystä kohti oppivaa organisaatiota opettajien puheista löytyy paljonkin, esimerkkeinä viittaukset johtajuuden ja vuorovaikutustapojen kehittämistarpeisiin. Sen sijaan opettajien puheet omista työyhteisöllisistä kehittymistarpeistaan, ns. alaistaidot, jäivät vähäisiksi. Tutkimustuloksista on luotu sovellusmalli kouluyhteisöjen visioinnin ja muun kehittämistyön tueksi.

Application de la notion d'intention artistique dans l'enseignement des arts plastiques dans les écoles primaires au Québec

La présente recherche porte sur l’existence d’un décalage entre la création artistique dans l’art contemporain et l’enseignement des arts plastiques au primaire au Québec. Plus précisément, après avoir observée l’importance de l’intention artistique dans les mécanismes de création des artistes en art contemporain, cette recherche étudie la place que les enseignants spécialisés en arts plastiques lui accordent dans leur enseignement. En partant de la question de recherche, « Au Québec, les enseignants spécialisés en arts plastiques au primaire entretiennent-ils ou non le décalage entre la création artistique contemporaine et l’enseignement des arts, en prenant ou non en compte le développement d’intention artistique chez les élèves lorsque ceux-ci réalisent des créations personnelles dans les cours d’arts plastiques? », ce mémoire est constitué de plusieurs ensembles d’analyses. La distinction des principaux paradigmes artistiques dans cette recherche définit des attributs pour comprendre respectivement leurs impacts sur l’enseignement des arts et pour saisir les différentes représentations que les enseignants spécialisés en arts plastiques au primaire ont de la création artistique, et plus particulièrement dans le paradigme artistique contemporain. Cette distinction permet de confronter deux représentations de la dynamique de création : celle présente dans la notion de processus de création et celle présente dans la notion d’intention artistique. Ainsi, les entretiens semi-dirigés de douze enseignants spécialistes en arts plastiques dans des écoles primaires au Québec renforcent l’existence du décalage, mais aussi nous renseigne sur la faiblesse des acteurs à définir les enjeux actuels de la création artistique. De plus, cette recherche démontre une absence dans le Programme de formation de l’école québécoise (PFEQ) des mécanismes de pensée de la création observée dans le paradigme artistique contemporain.

En busca de la profesión: cambios y realidades en la condición social de los artistas en Bogotá entre 1910 y 1930

En las primeras décadas del siglo XX en Bogotá se desarrolló un proceso de profesionalización de los artistas que permitió que estos mejoraran el estatus que tenían en la sociedad y se consolidaran una serie de roles que los identificarían como representantes de su ocupación. Este cambio se evidencia al notar que hasta finales del siglo XIX no existía una clara diferenciación entre las categorías de artista y artesano, mientras que para la década de 1930 comenzaron a aparecer propuestas estéticas que rompieron con los cánones tradicionales del arte académico. De este modo, a partir de la aplicación de un marco teórico basado en la sociología e historia de las profesiones y basándose en la socióloga e historia social del arte y los artistas se analizan las distintas etapas que atravesaron los integrantes de esta ocupación para poder ser reconocidos como “profesionales”. Se logró evidenciar que este tipo de procesos sociales se caracterizan por ser muy complejos, ya que para entender las dinámicas que se presentan dentro de los grupos profesionales se debe tener en cuenta que los distintos integrantes poseen identidades de género, clase o región, entre otras, que generan relaciones de amistad, enemistad y rivalidad, las cuales no siempre son visibilizadas en las investigaciones que han abordado este periodo.

Arte, artista, profesor: formación continuada de los profesores del arte

Este trabajo se sitúa en el ámbito de la formación docente. La investigación tiene como propuesta analizar las memorias, la producción artística y las propuestas didácticas de un grupo de profesores de escuela primaria que fueron alumnas del curso de Educación en Artes de la escuela Guignard de la Universidade Estadual do Estado de Minas Gerais. Se buscan rasgos que revelen de qué manera esos profesores han construido en el proceso de convertirse en un maestro y artista

La mujer y la geografia universitaria española

This article lies within the sphere of studies initiated recently in various social sciences and which aim to introduce women's problems as an element of analysis, or in other words, the gender perspective. In the field of geography, the earliest contributions of this nature were made in English-speaking countries. It is only in the 1980s that similar contributions begin to appear in Spanish geography, albeit sporadically . In the first part of this article, an analysis is made of the presence of women geographers in Spanish universities, based on a questionnaire submitted to twenty-six departments of geography. The questionnaires provide information on the age, sex and marital status of women staff, and other relevant facts. It becomes evident that women lecturers are in the minority in Spanish university Geography Departments, especially in the top posts, although the percentage compares favourably with English-speaking countries. The second part of the article consists of a study of the written contributions of women geographers through the analysis of the various geographical magazines published by geography departments and other related bodies. The author reaches the conclusion that the percentage of articles written by women geographers is even lower than the corresponding percentage of staff members. Especially noteworthy is the very limited number of articles in the fields of physical geography and geographical theory, in contrast to a certain tendency to publish studies on, for example, population or urban topics with a highly restricted territorial scope