Uusintamisen vyyhteä selvittämässä

Kirjallisuusarvostelu

Rethinking Care Through Social Reproduction: Articulating Circuits of Migration

Care has come to dominate much feminist research on globalized migrations and the transfer of labor from the South to the North, while the older concept of reproduction had been pushed into the background but is now becoming the subject of debates on the commodification of care in the household and changes in welfare state policies. This article argues that we could achieve a better understanding of the different modalities and trajectories of care in the reproduction of individuals, families, and communities, both of migrant and nonmigrant populations by articulating the diverse circuits of migration, in particular that of labor and the family. In doing this, I go back to the earlier North American writing on racialized minorities and migrants and stratified social reproduction. I also explore insights from current Asian studies of gendered circuits of migration connecting labor and marriage migrations as well as the notion of global householding that highlights the gender politics of social reproduction operating within and beyond households in institutional and welfare architectures. In contrast to Asia, there has relatively been little exploration in European studies of the articulation of labor and family migrations through the lens of social reproduction. However, connecting the different types of migration enables us to achieve a more complex understanding of care trajectories and their contribution to social reproduction.

Weaving Futures. Family Transnationalism in the migration from Dominican Republic and Brazil to Spain

This article explores forms of migrant families’ reorganization within a (new) global economic crisis and the hardening of migration control in Europe; based on the cases of Dominican and Brazilian migration to Spain.Our goal is not to characterize the wholeness of strategies from these collectives, instead visualize its heterogeneity. Displacement of Dominican and Brazilian population to Spain shares the role of women as the first link of migration chains. In both cases women are the economic support of transnational families and they lead reunification's processes. Nevertheless, differences in the time spent in the destination country, migratory status, origin (rural-urban), level of education, class and labor insertion in destination country, affect differently, the planning and start up of migration projects, the organization of care and family reunification strategies. These findings question the predominant place granted to national origin in the study of international migration.

Gendered Responses to Global Crisis: Circular Migration and Return among Ecuadorian Families in Spain and Ecuador

This paper analyzes the impact of Spain’s economic crisis on social reproduction strategies of Ecuadorian migrant families in Madrid and Quito. The paper analyzes circular migration experiences and more permanent returns to Ecuador. I argue that these strategies and migrants' greater or lesser capabilities to move between different migration destinations show significant gender differences. On the one hand, men and women make a differential use of their migratory status to deploy transnational strategies and expand their mobility. On the other hand, migrants’ degree of mobility and flexibility with regard to the labor market and transnational social reproduction are derivative of a specific gendered order and sexual division of labor.

Perspectives on gender, migration and transnational work: joint work of social reproduction and care in Southern Europe

This paper presents the "state of the art" and some of the main issues discussed in relation to the topic of transnational migration and reproductive work in southern Europe. We start doing a genealogy of the complex theoretical development leading to the consolidation of the research program, linking consideration of gender with transnational migration and transformation of work and ways of survival, thus making the production aspects as reproductive, in a context of globalization. The analysis of the process of multiscale reconfiguration of social reproduction and care, with particular attention to its present global dimension is presented, pointing to the turning point of this line of research that would have taken place with the beginning of this century, with the rise notions such as "global care chains" (Hochschild, 2001), or "care drain" (Ehrenreich and Hochschild, 2013). Also, the role of this new agency, now composed in many cases women who migrate to other countries or continents, precisely to address these reproductive activities, is recognized. Finally, reference is made to some of the new conceptual and theoretical developments in this area.

Transições de signos: os motivos representados num mosaico da Ulla romana de Pisões

Este trabalho é um breve percurso por alguma iconografia da Antigüidade Clássica e Tardia, tendo como ponto de partida as figurações patentes num mosaico de Pisões. A comunicação oral do tema apoiou-se num pequeno corpus de imagens da Antigüidade, recolhido no nosso território que, no presente trabalho, será, na sua maioria, referido em notas. A uilla romana de Pisões localiza-se a cerca de 10 Km a Sul de Beja, na freguesia de S. Tiago Maior. A sua par urbana ou residência do proprietário apresenta uma grandeza e complexidade arquitectônicas condizente com a riqueza decorativa dos seus pavimentos musivos, caracterísdca das uillae do Baixo Império. A sua ocupação ter-se-á prolongado até época bastante avançada da Andguidade, de acordo com materiais nela recolhidos, datáveis do séc. I ao VIII d.c

Neiti Ulla-Kaija Koli 19/6 1972

Kirje 19.6.1972

Världsbild under sammanställning : individ, ensamhet och gemenskap i Ulla-Lena Lundbergs författarskap

Subjektivitet och världsbild är studiens nyckeltermer. Jag undersöker temat ensamhet kontra gemenskap i Ulla-Lena Lundbergs författarskap. Inledningsvis antar jag inte bara att temat är centralt i författarskapet, utan också att individualism – som ett kännetecken för det moderna och senmoderna västerlandet – ofta ifrågasätts i Lundbergs verk. Med fokus på subjekt som ideologiska fenomen, knutna till tid och rum, är Sibirien. Ett självporträtt med vingar (1993) av särskilt intresse. Avhandlingen kan beskrivas som en dubbel analys av Sibirien, som analyseras både som en självbiografi och en antisjälvbiografi. Sibirien är ett individualistiskt uttryck men omfattar samtidigt kritik av individualism, som förknippas med ensamhet. Problematiken individ–omvärld och ensamhet–gemenskap, som är knuten till frågan om vad meningen med livet är, följs också genom sju av Lundbergs romaner. Studien utgör ett slags författarskapsstudie, eftersom Sibirien läses mot bakgrund av dessa verk och inte enbart mot bakgrund av den självbiografiska genren. Problematiken kan vara antingen uttalad eller implicerad i en kärleks- och dödstematik. Centralt i författarskapet är ett intresse för förmoderna och ickevästerländska kulturer, vilket får mig att fråga: Vilken betydelse har föreställningarna om ”det gamla” och ”det främmande” för ifrågasättandet av individualism? Författarskapet förstås här som en aktuell kommentar till dess utomlitterära samtid – med individualism som ett kännetecken och antiindividualism som ett annat.

Sotaromaanin laji ja kirjallinen sankaruus Ulla-Lena Lundbergin romaanissa Marsipansoldaten

Tutkimuksessa kuvataan Ulla-Lena Lundbergin romaanin Marsipansoldaten (2001) henkilöhahmoissa esitettyä sankaruutta. Sankaruuden esittäminen on kytköksissä sotaromaanin lajikonventioihin, jotka kotimaisessa sotafiktiossa määrittyvät suhteellisen tiukiksi. Teoksen esittämässä sankaruudessa aktualisoituu kaksi diskurssia, julkinen uskonnollis-nationalistinen diskurssi sekä yksityis-epävirallinen diskurssi, jotka liittyvät toisiinsa nuoruuden kautta. Tutkimuksessa määritellään kohdeteoksen keskeisimmät henkilöhahmot suhteessa kotimaisen sotaromaanin lajikonventionaaliseen sankaruuteen. Marsipansoldatenissa sankaruus ei kiinnity henkilöhahmoihin samalla tavalla kuin perinteiseksi mielletyssä kotimaisessa sotafiktiossa. Sankaruus määrittyy suhteessa lähiyhteisöön, jolloin se myös korostaa siviiliyhteisön pysyvyyttä ja selviytymistä. Lähiyhteisö manifestoituu teoksessa kahtena motiivina, ruokana ja puheena. Selviytymistarinan kertominen on niinikään yksi lajin konventioista, jonka kohdeteos aukottomasti täyttää. Tutkimuksessa selvitetään myös kohdeteoksen muita tapoja kirjoittautua osaksi sotaromaanin genreä. Tutkimuksessa analysoidaan, miten Marsipansoldaten samanaikaisesti sekä vahvistaa sotaromaanin lajia että uudistaa sitä. Teoksen ironisuus ja ironian monista keinoista erityisesti groteski toimivat sekä välineenä teoksen kirjoittautumisessa lajiin että lajia uudistavana piirteenä. Kotirintaman ironisointi ja sen nostaminen tasaveroiseksi kerronnan aiheeksi toiminnallisen sodan rinnalle ovat uusia sotafiktion piirteitä. Sotaromaanin lajin konventioista keskeisimmäksi voidaan nimetä suomalaisen sotafiktion nk. dokumentaarisuus- tai autenttisuusehto, joka vaikutti erityisesti Marsipansoldatenin vastaanottoon. Dokumentaarisuusehdon lisäksi tutkimuksessa tunnistetut kaksi diskurssia selittävät myös teoksen ristiriitaista vastaanottoa. Uskonnollis-nationalistisen ja yksityis-epävirallisen diskursseja välittävät monet intertekstit ja ironinen kerronta määrittävät teosta myös postmodernistiseksi metafiktioksi, joka on kotimaisessa sotafiktiossa melko tuore esittämisen tapa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytetään Alastair Fowlerin lajiteoriaa, Ansgar Nünningin lajitaksonomiaa ja Linda Hutcheonin käsitettä ironiasta diskursiivisena strategiana.

Arkistoluettelo 749: Ulla Katajavuori

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Ulla Katajavuoren nuottikokoelman sisällöstä