A educação física na educação infantil e as relações de gênero : educando crianças ou meninos e meninas?

Universidade Estadual de Campinas . Faculdade de Educação Física

Motivação intrinseca e extrinseca nas aulas de educação fisica

Universidade Estadual de Campinas . Faculdade de Educação Física

A dança no contexto da educação fisica : os (des)encontros entre a formação e a atuação profissional

Universidade Estadual de Campinas . Faculdade de Educação Física

Religious beliefs and practice, and alcohol use in Thai men

Buddhism, the Thai state religion, teaches that use of intoxicants should be avoided. Nonetheless, many Thai people drink alcohol, and a proportion are alcohol-dependent or hazardous or harmful drinkers. This study examines the relationship between Buddhist upbringing and beliefs and alcohol use disorders in Thai men. Three groups, comprising 144 non/infrequent/light drinkers, 77 hazardous/harmful drinkers and 91 alcohol dependents were inter-viewed regarding their early religious life and current religious practices and beliefs. No protective association was shown between early religious life and later alcohol use disorders, indeed, having lived as a buy in a temple for a period was commoner in those with adult alcohol problems. Few subjects reported frequent involvement in current religious activities (9, 8 and 6% in the non/infrequent/light drinkers, hazardous/harmful drinkers, and alcohol dependents respectively). Hazardous/harmful drinkers [odds ratio (OR) = 0.4, 95% confidence interval (0) = 0.2-0.9] and alcohol dependents (OR = 0.5, 95% Cl = 0.2-0.9) were less likely to report being moderately to strongly religious, than were non/infrequent/light drinkers, Understanding the association between religious beliefs and drinking behaviour can potentially assist in the development of prevention and treatment programmes.

Operacionalização da transversalidade da Língua Portuguesa no Pré-Escolar e no 1.º Ciclo do Ensino Básico

Mestrado (PES II), Educação Pré-Escolar e Ensino do 1.º Ciclo do Ensino Básico, 23 de Junho de 2015, Universidade dos Açores.

Paternity and health services. Qualitative research on men's experiences during pregnancy, delivery and postpartum of theirs partners

Background: Little research has been carried out with regards to the inclusion of men during the birth process. The objective of this paper involves exploring the needs and expectations of the health services manifested by a group of fathers as a result of their experience during the birth process. Methods: Qualitative research was carried out in Granada in 2004 via individual interviews with fathers who showed shared responsibility in the upbringing. The profile is: employment, medium-high educational level, one or more child: 0-6 months of age. The transcript was subsequently submitted to hermeneutic analysis. Results: Some semantic constructs are: 1) Health Services do not concede the women as protagonists, 2) Birth process is depending on the body. Fathers can only support and fight for the relevance of men, 3) Men seem like “invisible”, 4) Health services inhibit their participation, and 5) have dealings with fathers according to their gender roles. The participants address the relationship between expectations of care during the birth process and unsatisfied demands, and the manner in which they employ the obstacles encountered within health services that inhibit their participation as arguments that confirm their separation from the process. Conclusions: This paper draws attention to the limited scope of the provision of healthcare during the birth process in terms of protagonism afforded to fathers. Indeed, despite their requisitory discourse, the interviewees manifest contradictory attitudes in the face of changes that require them to make commitments. We identify elements that could be improved to adapt services to the needs of fathers and vice versa.

A química na educação da Princesa Isabel

The private archive of the Brazilian Imperial Family holds a wealth of little known documents about the education of the daughters of Emperor D. Pedro II, especially of the eldest, Isabel, Princess Imperial. Science, particularly chemistry, for which her father had a particular fondness, occupied an important place in the girl's education. The study of these documents sheds a new light on the contrast between female education in the country in general, during most of the 19th century, and the careful upbringing envisaged by the Emperor for his future successor.

Att lära för livet hemma och i skolan : elevers uppfattningar av kost och hälsa, konsumtion och privatekonomi samt hushåll och miljö

The home is an important societal arena for upbringing and learning. A child can experience a feeling of participation in the household he or she belongs to very early in life. In this manner, the home environment constitutes an essential foundation for instruction in the subject of Home Economics. At school, Home Economics pupils should fulfill the intentions that school curriculum has for the subject, that is to say develop the knowledge, skills, and values that allow pupils to be able to take responsibility for their health, finances, comfort, and safety in their close environment. The purpose of this study is twofold. Firstly, the study aims to examine what knowledge and attitudes children and teenagers have acquired from their home environment, close environment, as well as school. Secondly, the study aims to evaluate the effects of instruction in Home Economics, at the 7th grade level, as regards diet and health, consumption and private finances, as well as household and the environment. The study’s methodological foundation focuses on pupils’ understanding of the surrounding world. A phenomenographical approach to the research phenomenon basis itself on the supposition that knowledge is fixed in human beings’ consciousness and experiences. Furthermore, the study stresses individual variations in conjunction with the experienced phenomenon. The empirical portion of the study is based on semistructured interviews of 30 pupils divided into two reference groups. The pupils were interviewed before instruction in the subject of Home Economics started and upon completing instruction. The interview data was analyzed and interpreted in accordance with the “multistage model”. The study results show that upbringing in the home environment is determinative as pertains to understanding of the socio-cultural household environment. Mealtime traditions, for example, are deeply ingrained but nonetheless influenced by lifestyle changes. The study shows that a didactic challenge exists to draw attention to the consequences of poor mealtime habits and stress for everyone raising or educating children and teenagers. Despite good knowledge of what a healthy diet is, the majority of pupils choose fast-food and junk-food when they eat out to save time and money. Studies of pupils’ preparedness for consumption show that a purposeful upbringing in the home in combination with relevant instruction in Home Economics, results in knowledgeable consumers. This study also shows that upbringing in the home environment and instruction in Home Economics requires an intense and conscious focus on the consequences of a household not run in accordance with nature, where the household lifestyle is nonsustainable. Pupils’ understanding is often based on the disregarding of the survival perspective for a comfort perspective. Parents and Home Economics teachers should be able to bring up and teach children and teenagers in a manner that allows children and teenagers to take responsibility for their health, private finances, as well as comfort and safety in the close environment. The method is conscious nurturing and instruction.

Lapsen sosiaalisen kompetenssin tukeminen – vanhempien epäsuorat ja suorat vaikutustavat

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vanhempien havaintoja ja käsityksiä lapsen sosiaalisesta kompetenssista. Lapsen sosiaalisesta kompetenssista tarkastelun kohteena ovat erityisesti vertaissuhteet, sosiaaliset taidot ja sosiaalinen käyttäytyminen. Tarkoituksena on selvittää vanhempien näkemyksiä lapsen sosiaalisesta verkostosta ja lapsesta sosiaalisena toimijana. Kiinnostuksen kohteena on myös, miten vanhemmat vaikuttamaan lapsen sosiaaliseen kompetenssiin. Vanhempien vaikutuksessa voidaan erottaa epäsuora ja suora vaikutus. Vanhempien epäsuoraan vaikutukseen kuuluvat perheen sosioekonomiset tekijät, vanhemmuuteen ja lastenkasvatukseen liittyvät käytännöt sekä lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus. Suora vaikutus sisältää vanhempien eri roolit ja tehtävät sosiaalisen kompetenssin edistämiseksi. Vanhempien epäsuorilla ja suorilla vaikutustavoilla on havaittu olevan merkittävää vaikutusta lapsen sosiaalisen kompetenssiin muotoutumiseen ja sen laatuun. Tutkimuksessa selvitetään vertaissuhdeongelmaisten ja ei-ongelmaisten lasten vanhempien välisiä eroja näissä vaikutustavoissa. Tutkimuksessa hyödynnetään kyselylomake- ja haastatteluaineistoja. Kyselylomakeaineisto (N=156) kerättiin ”Origins of Exclusion in Early Childhood”-tutkimusprojektissa, jossa tutkittiin lasten vertaissuhteita, sosiaalisia taitoja sekä sosiaalista käyttäytymistä kolmen vuoden seurantatutkimuksena päiväkodista kouluun. Perhekysely toteutettiin lasten ollessa kuusivuotiaita. Vanhempien haastatteluaineisto (N=55) koostuu projektissa mukana olleiden lasten vanhempien teemahaastatteluista. Perhekyselyä analysoidaan tilastollisin analyysimenetelmin. Laadullisen aineiston analyysimenetelmänä käytetään sisällönanalyysia. Vanhempien käsityksissä lasten sosiaalinen verkosto rakentui kotiympäristössä, koulussa, päiväkodissa sekä suvun ja harrastusten parissa muodostuneista suhteista. Tutkimustulosten perusteella on havaittavissa, että vertaissuhdeongelmaisten ja ei-ongelmaisten lasten sosiaaliset verkostot ovat osin erilaiset. Vanhempien arviointien mukaan myös lasten sosiaalisissa taidoissa, käyttäytymisessä, asennoitumisessa sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä ryhmään ja leikkeihin liittyvissä strategioissa on eroavaisuuksia. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että vanhemmat pystyvät arvioimaan hyvin yksityiskohtaisesti lapsensa sosiaalisia taitoja ja käyttäytymistä. Kaikilla vanhemmilla ei kuitenkaan ollut riittävästi tietoa lasten kaveripiiristä tai sen laadusta eikä lasten sosiaalisesta orientaatiosta. Vanhempien epäsuorissa vaikutustavoissa oli eroja, mutta myös yhtäläisyyksiä. Sosioekonomisia tekijöitä koskevan tarkastelun perusteella vertaissuhdeongelmaisten lasten perheiden taloudelliset ongelmat, isien työttömyys ja lapsen erityisen tuen tarve olivat yhteydessä lapsen sosiaalisten suhteiden ongelmiin. Lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet vanhemmat kokivat vanhemmuuden ja kasvatustehtävän kuitenkin hyvin myönteisenä ja tyytyväisyyttä tuottavana asiana elämässä. Valtaosa vanhemmista piti lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta positiivisena, vaikka lapsen kanssa ei aina ollutkaan helppoa tulla toimeen. Tyytyväisyydestä huolimatta äidit näkivät itsessään enemmän kehittymisen tarpeita vanhempana kuin isät. Vanhemmuudessa korostuivat ohjaaminen ja kontrolli, mutta myös hoiva, lämpö ja vastavuoroisuus. Hoiva ja lämpö sekä rajojen asettaminen askarruttivat vanhempia suuresti. Vertaissuhdeongelmaisten lasten vanhemmat tarvitsisivat opastusta ohjaavan vanhemmuuden löytämiseksi. Vertaissuhdeongelmaisten lasten vanhemmat kuvasivat kasvatuksen kuormittavuutta, ajan puutetta sekä muuntuvaa isyyttä ja äitiyttä ei-ongelmaisten lasten vanhempia enemmän. Työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeus tuli myös esille vanhempien kuvauksissa. Kyvykkään vanhemmuuden kannalta epävirallinen läheisistä muodostunut tukiverkosto on tärkeä vanhemman apu ja kasvatuksen turva. Ensisijaisena tukitahona on epävirallinen verkosto, joka koostuu ystävistä, tuttavista, työtovereista, puolisosta ja omista vanhemmista. Vertaissuhdeongelmaisten lasten vanhempien mukaan arjen tukea ei kuitenkaan ole aina saatavilla, eikä tukiverkosto tyydyttänyt vanhempia. Vanhempien käsityksissä perheen vuorovaikutus sujui hyvin ja vastuu kodista ja kasvatustehtävästä oli molemmilla vanhemmilla tasavertaisesti. Käytännön vastuu kasvatuksesta sekä erilaisten taitojen opettamisesta lapsille kuului äitien tehtäviin. Vanhempien näkemyksissä lapsen sosiaalinen maailma rakentui lähiympäristön tarjoamista mahdollisuuksista. Vanhempien suoriin vaikutustapoihin liittyvien tulosten mukaan vanhemmat pitävät harrastuksia merkittävänä sosiaalista kompetenssia edistävänä tekijänä. Ei-ongelmaisilla lapsilla oli enemmän ja monipuolisempia harrastuksia kuin ongelmaisilla lapsilla. Vaikka vanhemmat eivät mieltäneetkään omaa toimintaansa kaveripiiriin ohjaamiseksi, heillä useinkin oli runsaasti erilaisia rooleja ja tehtäviä sosiaalisten suhteiden ja sosiaalisten taitojen opettamisessa. Lapsen sosiaalisten suhteiden organisoinnissa, ohjaamisessa, valvonnassa ja neuvonnassa oli vanhempiryhmien välillä eroja. Vertaissuhdeongelmaisten lasten vanhemmat eivät olleet riittävän hyvin perillä lapsen taidoista ja kyvykkyydestä tuottaakseen oikea-aikaista ohjausta ja tukeakseen lasta riittävästi sopivilla tavoilla. Vanhempien toimintaa näyttää ohjaavan vakaasti se uskomus, että lapsen kaverisuhteet ovat pelkästään hänen oma asiansa. Vanhemmat arvostivat paljon sosiaalisia taitoja ja pyrkivät opettamaan niitä lapsilleen systemaattisesti. Ohjaamisen tavoissa vanhemmat poikkesivat toisistaan. Tutkimus antaa viitteitä, että eiongelmaisten lasten vanhemmat ovat sensitiivisempiä, vastavuoroisempia ja lapsen näkökulmaa ja tarpeita lähtökohtanaan pitäviä sekä tunnetaitoihin ja tunnetilan käsittelyyn keskittyvämpiä kuin ongelmaisten lasten vanhemmat. Vanhempien ja lasten vuorovaikutuksen vaikeudet, ylimalkainen ja epäjohdonmukainen sosiaalisten taitojen, käyttäytymisen sekä suhteiden ohjaus sekä monet perheen voimavarojen puutteet voivat haitata vakavasti lapsen sosiaalisen kompetenssin kehittymistä. Vanhemmilla on kuitenkin taitoa arvioida lapsensa sosiaalista kyvykkyyttä ja halua toimia hyvin kasvatustehtävässään. Vanhemmuuden tukemisessa olisivatkin tärkeitä epävirallisen tukiverkoston lisäksi lähiympäristön perheille ja lapsille suunnatut palvelut, monitahoinen yhteistyö perheiden, lasten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten kesken sekä yhteiskunnan perheitä koskevat säädökset ja tukitoimet.

Nettikoulussa – Opettajien käsityksiä nettikasvatuksesta ja nuorten nettikulttuurista

Tutkimuksessa kuvataan opettajien käsityksiä nettikasvatuksesta ja nuorten nettikulttuurista. Tehtävänä on kuvata kuuden opettajan näkemyksiä nuorten nettimaailmasta sekä oppilaan, että kasvattajan näkökulmasta. Tutkimus on lähtökohdiltaan kvalitatiivinen. Tutkimuksen metodologisena viitekehyksenä käytetään fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimuksen tulosten mukaan opettajien käsitykset nuorten nettikulttuurista olivat hyvin moninaiset. Opettajien käsityksiä nuorten nettikulttuurista kuvasti vahva huoli nuorten arvoista ja suhteestaan mediakriittisyyteen. Nettikulttuuriin liittyen huolenaiheena olivat myös nuorten nettiriippuvuus, sekä huoli liikunnan vähentymisestä. Nämä aiheet heijastuivat vahvasti opettajien omiin nuoruudenajan kokemuksiin nuorisokulttuurista. Toisaalta internet ja sosiaalinen media nähtiin mahdollistavana, yhdistävänä tekijänä, joka heijastui koulun arkeen nuorten avoimuutena ja kokemusten jakamisena. Opettajien käsityksissä heijastui myös kulttuurin kokonaisvaltaisuus; miten Internet ja sosiaalinen media syö kulttuurin itseensä, kun kaikki toiminta siirtyy verkkoon. Nettikasvatuksen opettajat kokivat olevan hyvin harkinnanvaraista ja riippuvan omasta kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Nettikasvattajina opettajat kokivat tärkeäksi mediakasvatuksen ja kriittisen tiedon etsinnän taidot. Vastuu ja sen jakaminen olivat merkittävä tekijä opettajien puhuessa nettikasvatuksestaan ja roolistaan siinä. Opettajat eivät halunneet mennä kodin tehtävien edelle, mutta rajan määrittäminen oli haasteellista. Vastavuoroisuus nettikasvatuksessa ja teknologisessa koulumaail-massa nähtiin hyvin merkittävä.

Selected aspects of common tern reproductive biology

Several factors influencing reproductive success were investigated at a Common Tern colony at Port Colborne, Ontario in 1976. In general three egg clutches hatched better than two egg clutches and early started clutches hatched eggs and fledged chicks better than late clutches; the fledging success of two and three egg clutches was similar. Early clutches took longer to hatch and hatched more synchronously than did late clutches. While hatching success differed with nesting substrate used fledging success' did not* No relationship was found between either incubation attentiveness and reproductive success or between incubation attentiveness and clutch size* At no time did food availability appear to be a factor limiting the successful upbringing of two chick broods. While fCf chicks (i.e. chicks hatching from the last laid eggs of three egg clutches) generally survived and grew poorly relative to their brood mates they grew best when they originated from clutches that hatched relatively asynchronously.

El procés migratori gambià a comarques: el cas de Banyoles, Olot i Salt

Els assentaments de gambians, tal com succeeix amb la majoria dels assentaments d'immigrats, tendeixen a la concentració en zones determinades. Per aquest motiu, aquesta tesi se centra en les comarques de Girona, perquè és on s'hi troba l'índex més alt d'aquesta població de tot l'Estat espanyol i es posa el focus d'atenció als municipis de la demarcació que acullen més gambians, concretament Banyoles, Olot i Salt. De la mateixa manera, aquesta tesi vol introduir específicament el grup ètnic soninké o sarahule, bàsicament perquè a la demarcació de Girona és l'ètnia majoritària. Abans d'ubicar els assentaments, ens endinsem en el context d'origen dels immigrats gambians, posant èmfasi especial en l'escolarització a Gambia i també en les migracions soninké. Un cop analitzem els assentaments, ens aproximem a les trajectòries migratòries gambianes, així com en les estratègies que s'utilizen per portar a terme el projecte migratori, l'accés als canals d'informació sobre l'existència de diferents destins on hi ha oportunitats de treball, etc. Ens aproximem també a la integració dels immigrats gambians a la demarcació de Girona fent una aproximació de la inserció d'aquest col·lectiu en la societat de destí, abordant diferents vessants de la seva integració laboral, espaial, entre d'altres. Una integració que dependrà tant del resultat de la voluntat individual de cada immigrant, com també dels serveis que possibilitin la integració, així com de l'accés als propis mecanismes d'integració que té la nostra societat (accés al treball, a un habitatge, etc.) Molts dels immigrats gambians instal·lats a les comarques gironines tenen i han tingut fills i filles, podent parlar, per tant, d'una "segona generació" de gambians. Es fa una aproximació als fills i filles d'aquest col·lectiu introduint-nos en la socialització d'aquests nens i nenes, en els valors dels pares i mares en relació amb l'educació dels seus fills i filles, als canvis en l'estructura familiar un cop realitzat l'assentament en el país de destí i en les relacions de la familia amb amics i parents del mateix grup ètnic. Es fa una anàlisi de la situació escolar dels tres municipis d'estudi, analitzant la distribució d'alumnat d'origen estranger en aquests municipis, així com les estratègies educatives dels mestres que escolaritzen alumnat d'origen gambià. Es posa èmfasi especial en una estratègia bastant seguida pel col·lectiu gambià, fonamentalment d'ètnia sarahule, que ha estat la d'enviar els fills i filles a Gàmbia per temporades lllargues.

Livskvalitet i familier : nære relasjoners betydning for ”det gode liv”

Life quality in families: close relations and “the good life” The aim of this paper is to explore how aspects and qualities of modern family life influence subjective well-being. Although the patterns of family, work and sexuality have changed dramatically the last four decades, it is here claimed that the family is still an important base of socialization and upbringing. Thus the study of processes within the family can contribute to the understanding of the environment in which many children grow up. In most families, work, partner and family roles are intertwined, and one central hypothesis of this work is that family members influence each other in the individual formation of well-being. The main research question of this study asks: How is life quality affected by the quality of parent-child and the partner relationships and aspects of their shared everyday life? Empirical implications are tested against 2002-data from a representative, Norwegian sample. Analyses conclude that the quality of parent-child and the spousal relationship, and also aspects of families’ everyday life such as work-life balance and time pressure influence the subjective life quality, but mother’s and father’s life quality is affected by differing and partly incompatible conditions.

Att bli, att vara och att ha varit - om ingångar i och utgångar ur Jehovas vittnen i Sverige

Summary To become, to be and to have been: about the  Jehovah’s Witnesses The Watchtower Bible and Tract Society, in the following text referred to as the Jehovah’s Witnesses or “the organisation”, is a worldwide Christian organisation with about 6.7 million members. The organisation has many times, without any success so far, proclaimed Armageddon when they expect Jehovah to return to Earth. They interpret the Bible in their own, often very literal way, and require their members to live according to these interpretations. Among the consequences of this, members are forbidden to vote, to do military service or to receive blood transfusions. Apart from attending the three weekly meetings, members are expected to be active in missionary work, known as “publishing”. If a member fails to do a certain number of hours’ publishing, he or she risks being deprived of active membership status Sweden in general is considered to be a society where the population is not very religious. The formerly state-governed Lutheran church has lost its influence and the vast majority of ordinary Swedes do not visit church on other occasions than weddings, funerals or christenings. Expressing one’s own religious values has become somewhat of a private matter where publicity is seldom appreciated, which is contrary to the practice of the Jehovah’s Witnesses. This is one of the reasons why the Jehovah’s Witnesses are commonly perceived by average Swedes as a “suspicious” religious organisation. The aim and methods of the study This dissertation seeks to describe and investigate the entering and leaving of a highly structured and hierarchical religious community, exemplified in this case by the Jehovah’s Witnesses. What are the thoughts and aspirations of someone who is considering becoming a Jehovah’s Witness? What are the priorities and what experiences seem important when a person is going through such a process? And when this person has finally reached his or her goal of becoming a member, is it the same motivation that makes him or her stay in the organisation for longer periods of time, possibly for the rest of their lives, or does it change during the process of entering, or does this motivation change its character during the transition from entering to being a regular member? Why do some of the members change their attitude to the Jehovah’s Witnesses from rejoicing to bitterness? And how does this process of exit manifest itself? In what way is it different from the process of entry? The respondents in this study were chosen from both active members of the Jehovah’s Witnesses in Sweden and those who have left the organisation for personal reasons. Repeated interviews with ten active members of the organisation have been conducted in the course of the study and compared to equal numbers of former members. The interviews have been semi-structured to deal with questions of how a person has come into contact with the organisation; how they retrospectively experienced the process of entry; the reasons for becoming a member. Questions have also been asked about life in the organisation. The group of “exiters” have also been asked about the experience of leaving, why they wanted to leave, and how this process was started and carried out. In addition to this I have analysed a four-year diary describing the time inside and the process of leaving the organisation. This has given me an extra psychological insight into the inner experience of someone who has gone through the whole process. The analysis has been done by categorising the content of the transcribed interviews. An attempt to outline a model of an entry and exit process has been made, based on ideas and interpretations presented in the interviews. The analysis of the diary has involved thorough reading, resulting in a division of it into four different parts, where each part has been given a certain key-word, signifying the author’s emotional state when writing it. A great deal of the information about the Jehovah’s Witnesses has been collected through discussion boards on the Internet, informal talks with members and ex-members, interviews with representatives of the organisations during visits to its different offices (Bethels), such as St. Petersburg, Russia, and Brooklyn, New York, USA. The context Each organisation evolves in its own context with its own norms, roles and stories that would not survive outside it. With this as a starting point, there is a chapter dedicated to the description of the organisation’s history, structure and activities. It has been stated that the organisation’s treatment of its critical members and the strategies for recruiting new members have evolved over the years of its history. At the beginning there was an openness allowing members to be critical. As the structure of the organisation has become more rigid and formalised, the treatment of internal critics has become much less tolerated and exclusion has become a frequent option. As a rule many new members have been attracted to the organisation when (1) the day of Armageddon has been pronounced to be approaching; (2) the members of the organisation have been persecuted or threatened with persecution; and (3) the organisation has discovered a “new market”. The processes for entering and exiting How the entering processes manifest themselves depends on whether the person has been brought up in the organisation or not. A person converting as an adult has to pass six phases before being considered a Jehovah’s Witness by the organisation. These are:  Contact with the Jehovah’s Witnesses, Studying the bible with members of the organisation, Questioning, Accepting, Being active as publisher (spreading the belief), Being baptised.  For a person brought up in the organisation, the process to full membership is much shorter:   Upbringing in the organisation, Taking a stand on the belief, Being baptised. The exit process contains of seven phases:   Different levels of doubts, Testing of doubts, Turning points, Different kinds of decisions, Different steps in executing the decisions, Floating, a period of emotional and cognitive consideration of membership and its experiences, Realtive neutrality.   The process in and the process out are both slow and are accompanied with anguish and doubts. When a person is going through the process in or out of the organisation he or she experiences criticism. This is when people around the adept question the decision to continue in the process. The result of the criticism depends on where in the process the person is. If he or she is at the beginning of the process, the criticism will probably make the person insecure and the process will slow down or stop. If the criticism is pronounced in a later phase, the process will probably speed up. The norms of the organisation affect the behaviour of the members. There are techniques for inclusion that both bind members to the organisation and shield them off from the surrounding society. Examples of techniques for inclusion are the “work situation” and “closed doors”. The work situation signifies that members who do as the organisation recommends – doing simple work – often end up in the same branch of industry as many other Jehovah’s Witnesses. This often means that the person has other witnesses as workmates. If the person is unemployed or moves to another town it is easy to find a new job through connections in the organisation. Doubts and exclusions can lead to problems since they entail a risk of losing one’s job. This can also result in problems getting a new job. Jehovah’s Witnesses are not supposed to talk to excluded members, which of course mean difficulties working together. “Closed doors” means that members who do as the organisation recommends – not pursuing higher education, not engaging in civil society, working with a manual or in other way simple job, putting much time into the organisation – will, after a long life in the organisation, have problems starting a new life outside the Jehovah’s Witnesses. The language used in the organisation shows the community among the members, thus the language is one of the most important symbols. A special way of thinking is created through the language. It binds members to the organisation and sometimes it can work as a way to get back into the normative world of the organisation. Randall Collins’s (1990, 2004) thoughts about “emotional energy” have enabled an understanding of the solidarity and unity in the organisation. This also gives an understanding of the way the members treat doubting and critical members. The members who want to exit have to open up the binding/screening off. A possible way to do that is through language, to become aware of the effect the language might have. Another way is to search for emotional energy in another situation. During the exit process, shame might be of some importance. When members become aware of the shame they feel, because they perceive they are “acting a belief”, the exit process might accelerate.