The Allagash Wilderness Waterway : timber harvesting and sensitive areas /

"The appendices, other than the legislation, were prepared by the Bureau of Parks and Recreation."

Timber harvesting [microform] : hearing before the Subcommittee on Environment, Soil Conservation and Forestry of the Committee on Agriculture, Nutrition, and Forestry, United States Senate, Ninety-sixth Congress, first session, June 22, 1979.

Reuse of record except for individual research requires license from Congressional Information Service, Inc.

Econometric models of Finnish non-industrial private forest owners' timber supply and timber stock

This dissertation examines the short- and long-run impacts of timber prices and other factors affecting NIPF owners' timber harvesting and timber stocking decisions. The utility-based Faustmann model provides testable hypotheses of the exogenous variables retained in the timber supply analysis. The timber stock function, derived from a two-period biomass harvesting model, is estimated using a two-step GMM estimator based on balanced panel data from 1983 to 1991. Timber supply functions are estimated using a Tobit model adjusted for heteroscedasticity and nonnormality of errors based on panel data from 1994 to 1998. Results show that if specification analysis of the Tobit model is ignored, inconsistency and biasedness can have a marked effect on parameter estimates. The empirical results show that owner's age is the single most important factor determining timber stock; timber price is the single most important factor in harvesting decision. The results of the timber supply estimations can be interpreted using utility-based Faustmann model of a forest owner who values a growing timber in situ.

A review of the potential role of greenhouse gas abatement in native vegetation management in Queensland's rangelands

Concern about the risk of harmful human-induced climate change has resulted in international efforts to reduce greenhouse gas emissions to the atmosphere. We review the international and national context for consideration of greenhouse abatement in native vegetation management and discuss potential options in Queensland. Queensland has large areas of productive or potentially productive land with native woody vegetation cover with approximately 76 million ha with woody cover remaining in 1991. High rates of tree clearing, predominantly to increase pasture productivity, continued throughout the 1990s with an average 345,000 ha/a estimated to have been cleared, including non-remnant (woody regrowth) as well as remnant vegetation. Estimates of greenhouse gas emissions associated with land clearing currently have a high uncertainty but clearing was reported to contribute a significant proportion of Australia's total greenhouse gas emissions from 1990 (21%) to 1999 (13%). In Queensland, greenhouse emissions from land clearing were estimated to have been 54.5 Mt CO(2)-e in 1999. Management of native vegetation for timber harvesting and the proliferation of woody vegetation (vegetation thickening) in the grazed woodlands also represent large carbon fluxes. Forestry (plantations and native forests) in Queensland was reported to be a 4.4 Mt CO(2)-e sink in 1999 but there are a lack of comprehensive data on timber harvesting in private hardwood forests. Vegetation thickening is reported for large areas of the c. 60 million ha grazed woodlands in Queensland. The magnitude of the carbon sink in 27 million ha grazed eucalypt woodlands has been estimated to be 66 Mt CO(2)-e/a but this sink is not currently included in Australia's inventory of anthropogenic greenhouse emissions. Improved understanding of the function and dynamics of natural and managed ecosystems is required to support management of native vegetation to preserve and enhance carbon stocks for greenhouse benefits while meeting objectives of sustainable and productive management and biodiversity protection.

Alikasvoksen mittaus ja kartoitus laserkeilauksella

Tasaikäisen metsän alle muodostuvilla alikasvoksilla on merkitystä puunkorjuun, metsänuudistamisen, näkemä-ja maisema-analyysien sekä biodiversiteetin ja hiilitaseen arvioinnin kannalta. Ilma-aluksista tehtävä laserkeilaus on osoittautunut tehokkaaksi kaukokartoitusmenetelmäksi varttuneiden puustojen mittauksessa. Laserkeilauksen käyttöönotto operatiivisessa metsäsuunnittelussa mahdollistaa aiempaa tarkemman tiedon tuottamisen alikasvoksista, mikäli alikasvoksen ominaisuuksia voidaan tulkita laseraineistoista. Tässä työssä käytettiin tarkasti mitattuja maastokoealoja ja kaikulaserkeilausaineistoja (discrete return LiDAR) usealta vuodelta (1–2 km lentokorkeus, 0,9–9,7 pulssia m-2). Laserkeilausaineistot oli hankittu Optech ALTM3100 ja Leica ALS50-II sensoreilla. Koealat edustavat suomalaisia tasaikäisiä männiköitä eri kehitysvaiheissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Minkälainen on alikasvoksesta saatu lasersignaali yksittäisen pulssin tasolla ja mitkä tekijät signaaliin vaikuttavat? 2) Mikä on käytännön sovelluksissa hyödynnettävien aluepohjaisten laserpiirteiden selitysvoima alikasvospuuston ominaisuuksien ennustamisessa? Erityisesti haluttiin selvittää, miten laserpulssin energiahäviöt ylempiin latvuskerroksiin vaikuttavat saatuun signaaliin, ja voidaanko laserkaikujen intensiteetille tehdä energiahäviöiden korjaus. Puulajien väliset erot laserkaiun intensiteetissä olivat pieniä ja vaihtelivat keilauksesta toiseen. Intensiteetin käyttömahdollisuudet alikasvoksen puulajin tulkinnassa ovat siten hyvin rajoittuneet. Energiahäviöt ylempiin latvuskerroksiin aiheuttivat alikasvoksesta saatuun lasersignaaliin kohinaa. Energiahäviöiden korjaus tehtiin alikasvoksesta saaduille laserpulssin 2. ja 3. kaiuille. Korjauksen avulla pystyttiin pienentämään kohteen sisäistä intensiteetin hajontaa ja parantamaan kohteiden luokittelutarkkuutta alikasvoskerroksessa. Käytettäessä 2. kaikuja oikeinluokitusprosentti luokituksessa maan ja yleisimmän puulajin välillä oli ennen korjausta 49,2–54,9 % ja korjauksen jälkeen 57,3–62,0 %. Vastaavat kappa-arvot olivat 0,03–0,13 ja 0,10–0,22. Tärkein energiahäviöitä selittävä tekijä oli pulssista saatujen aikaisempien kaikujen intensiteetti, mutta hieman merkitystä oli myös pulssin leikkausgeometrialla ylemmän latvuskerroksen puiden kanssa. Myös 3. kaiuilla luokitustarkkuus parani. Puulajien välillä havaittiin eroja siinä, kuinka herkästi ne tuottavat kaiun laserpulssin osuessa puuhun. Kuusi tuotti kaiun suuremmalla todennäköisyydellä kuin lehtipuut. Erityisen selvä tämä ero oli pulsseilla, joissa oli energiahäviöitä. Laserkaikujen korkeusjakaumapiirteet voivat siten olla riippuvaisia puulajista. Sensorien välillä havaittiin selviä eroja intensiteettijakaumissa, mikä vaikeuttaa eri sensoreilla hankittujen aineistojen yhdistämistä. Myös kaiun todennäköisyydet erosivat jonkin verran sensorien välillä, mikä aiheutti pieniä eroavaisuuksia kaikujen korkeusjakaumiin. Aluepohjaisista laserpiirteistä löydettiin alikasvoksen runkolukua ja keskipituutta hyvin selittäviä piirteitä, kun rajoitettiin tarkastelu yli 1 m pituisiin puihin. Piirteiden selitysvoima oli parempi runkoluvulle kuin keskipituudelle. Selitysvoima ei merkittävästi alentunut pulssitiheyden pienentyessä, mikä on hyvä asia käytännön sovelluksia ajatellen. Lehtipuun osuutta ei pystytty selittämään. Tulosten perusteella kaikulaserkeilausta voi olla mahdollista hyödyntää esimerkiksi ennakkoraivaustarpeen arvioinnissa. Sen sijaan alikasvoksen tarkempi luokittelu (esim. puulajitulkinta) voi olla vaikeaa. Kaikkein pienimpiä alikasvospuita ei pystytä havaitsemaan. Lisää tutkimuksia tarvitaan tulosten yleistämiseksi erilaisiin metsiköihin.

Metsän erirakenteisuutta edistävien hakkuiden kannattavuustarkastelu metsäaluetasolla

Tutkimuksessa vertailtiin metsän erirakenteisuutta edistävien poimintahakkuiden ja pienaukkohakkuiden kannattavuutta metsänhoitosuositusten mukaiseen metsänkasvatukseen Keski-Suomessa. Poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut ovat menetelmiä, joilla voidaan lisätä luonnonmetsän häiriödynamiikan mukaista pienipiirteistä elinympäristöjen vaihtelua ja siksi ne sopivat etenkin erityiskohteisiin monimuotoisuuden, maiseman tai metsien monikäytön vuoksi. Ne johtavat yleensä vähitellen eri-ikäisrakenteiseen metsään, jossa puuston läpimittaluokkajakauma muistuttaa käänteistä J-kirjainta. Eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn taloudellista kannattavuutta puoltavat uudistumiskustannusten poisjäänti ja tukkipuihin painottuvat säännöllisin väliajoin toteutuvat hakkuut. Menetelmän soveltumista Suomen olosuhteisiin pidetään kuitenkin epävarmana. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tasaikäisrakenteisen metsän muuttamista eri-ikäisrakenteiseksi 40 vuoden siirtymäaikana Metsähallituksen hallinnoimassa Isojäven ympäristöarvometsässä Kuhmoisissa. Tutkimusaineisto koostui 405 kuusivaltaisesta tasaikäisestä kuviosta, joiden pinta-alasta metsämaata on 636 hehtaaria. Metsän kehitystä simuloitiin puutason kasvumalleja käyttäen ja käsittelytoimenpiteet simuloitiin viisivuotiskausittain SIMO-metsäsuunnitteluohjelmistolla. Simulointien avulla selvitettiin jokaisen käsittelyskenaarion hakkuumäärät puutavaralajeittain, diskontatut kassavirrat ja puustopääoman muutos tarkasteluajanjakson aikana. Puunkorjuun yksikkökustannusten laskennan apuna käytettiin automatisoitua seurantajärjestelmää, jossa metsäkoneisiin asennettuilla matkapuhelimilla kerättiin MobiDoc2-sovelluksella metsäkoneiden käytöstä kiihtyvyystiedot, GPS-paikkatiedot ja syötetiedot. Lopulta jokaiselle käsittelyskenaariolle laskettiin metsän puuntuotannollista arvoa kuvaavalla tuottoarvon yhtälöllä nettonykyarvot, josta vähennettiin diskontatut puunkorjuun kustannukset. Tutkimuksen tulosten mukaan poimintahakkuun NPV oli 3 prosentin korkokannalla noin 91 % (7420 €/ha) ja pienaukkohakkuiden noin 99 % (8076 €/ha) metsänhoitosuositusten mukaisesta käsittelystä (8176 €/ha). Komparatiivinen statiikka osoitti, että korkokannan kasvattaminen 5 prosenttiin ei olennaisesti lisännyt nettonykyarvojen eroja. Poimintahakkuiden puunkorjuun yksikkökustannukset olivat 0,8 €/m3 harvennushakkuita pienemmät ja 7,2 €/m3 uudistushakkuita suuremmat. Pienaukkohakkuiden yksikkökustannukset olivat 0,7 €/m3 uudistushakkuita suuremmat.Tulosten perusteella on väistämätöntä että siirtymävaihe tasaikäisrakenteisesta eri-ikäisrakenteiseksi metsäksi aiheuttaa taloudellisia tappioita siitäkin huolimatta, että hakkuut ovat voimakkaita ja tehdään varttuneeseen kasvatusmetsään. Tappion määrä on metsän peitteisyyden ylläpidosta aiheutuva vaihtoehtoiskustannus.

Watershed restoration: a guide for citizen involvement in California.

There is nothing mysterious about how coastal rivers, their estuaries, and their relationship with the sea all work to satisfy many of our greatest needs, including drinkable water, fish and shellfish, and soils essential for sustaining the production of food and fiber. Nor are the methods that have proved successful in the protection and restoration of watershed health difficult to understand. It is difficult, however, to imagine how we are to survive without healthy watersheds. Each watershed along California’s coast shows signs of increasing abuse from road construction and maintenance, livestock grazing, residential development, timber harvesting, and a dozen other human activities. In some cases whole streams have simply been wiped away. This document has been created to guide and support every person in the community, from homemaker to elected official, who wants her or his watershed to provide clean water, harvestable fish resources and other proof that life in the watershed cannot only be maintained but also enjoyed. It is based on years of experience with watershed protection and restoration in California. If citizen involvement is to be effective, it must draw not only on scientific knowledge but also on an understanding of how to translate individual views into commitments and capable group action. This guide briefly reviews the condition of California’s coastal watersheds, identifies the kinds of concerns that have led citizens to successful watershed protection efforts, explains why citizen, in addition to government, effort is essential for watershed protection and restoration to succeed, and puts in the reader’s hands both the technical and organizational “tools of the trade” in the hope that those who use this guide will be encouraged to join in efforts to make their watershed serve this and future generations better.

Building wood debris piles benefits avian seed dispersers in burned and logged Mediterranean pine forests

Salvage logging is a common practice carried out in burned forests worldwide, and intended to mitigate the economic losses caused by wildfires. Logging implies an additional disturbance occurring shortly after fire, although its ecological effects can be somewhat mitigated by leaving wood debris on site. The composition of the bird community and its capacity to provide ecosystem services such as seed dispersal of fleshy-fruited plants have been shown to be affected by postfire logging. We assessed the effects of the habitat structure resulting from different postfire management practices on the bird community, in three burned pine forests in Catalonia (western Mediterranean). For this purpose, we focused on the group of species that is responsible for seed dispersal, a process which takes place primarily during the winter in the Mediterranean basin. In addition, we assessed microhabitat selection by seed disperser birds in such environments in relation to management practices. Our results showed a significant, positive relationship between the density of wood debris piles and the abundance of seed disperser birds. Furthermore, such piles were the preferred microhabitat of these species. This reveals an important effect of forest management on seed disperser birds, which is likely to affect the dynamics of bird-dependent seed dispersal. Thus, building wood debris piles can be a useful practice for the conservation of both the species and their ecosystem services, while also being compatible with timber harvesting

Análise operacional e econômica do processamento de madeira de Eucalitpo com Hypro em região montanhosa

O processo constante de avaliação técnica e econômica dos sistemas de colheita de madeira é intrínseco às empresas florestais, devido ao fato de corresponder a uma fase de suma importância que despende elevado investimento financeiro. No experimento deste trabalho, estudaram-se o rendimento operacional e custos operacionais e de produção do processador florestal Hypro. A análise técnica englobou estudos de tempos e movimentos pelo método de tempo contínuo. O rendimento operacional foi determinado através do volume, em metros cúbicos de madeira processada. A análise econômica incorporou os parâmetros do custo operacional, custo de processamento da madeira e rendimento energético. A análise dos dados evidenciou que o rendimento operacional por hora efetiva de trabalho foi de 38 árvores e, em metros cúbicos sem casca por hora efetiva de trabalho, de 11,68 m³ h-1, com custo de processamento de madeira sem casca de US$ 6.85 por metro cúbico.

Efeito do tempo de experiência de operadores de Harvester no rendimento operacional

A mecanização da colheita de madeira permite maior controle dos custos e pode proporcionar reduções em prazos relativamente curtos. Além disso, tem um lugar de destaque na humanização do trabalho florestal e no aumento do rendimento operacional. O presente trabalho teve por objetivo avaliar o desempenho de operadores de harvester em função do tempo de experiência na atividade. Foram avaliados oito operadores do sexo masculino, com idade entre 23 e 46 anos. O estudo consistiu na análise do volume de madeira colhida pelo harvester. O tempo de experiência afeta significativamente o rendimento operacional dos operadores de harvester. Tal rendimento aumenta expressivamente nos primeiros 18 meses de experiência, mantendo-se em ascensão nos próximos 26 meses. Após os 44 meses de experiência, o rendimento dos operadores tende a reduzir, revelando as possíveis acomodações do cotidiano. Tais resultados permitem concluir que por volta dos 50 meses de experiência na atividade de operação de harvester, se faz necessária a adoção de medidas de reciclagem, motivação, entre outras, a fim de proporcionar aos operadores melhores condições de trabalho que os possibilitem continuar exercendo a atividade de forma eficiente e rentável à empresa.

Influência do relevo na produtividade e custos do harvester

Among the several variables that influence timber harvesting is the slope, which influences the productivity of forest machines. In this experiment the harvester was evaluated technically and economically while cutting and processing eucalyptus activity on different slope classes. The technical analysis included a study of time and movements by the method of continuous time; productivity was determined by the volume in cubic meters of wood processing. The economic analysis included the parameters of operational cost, production cost and energy consumption. The analysis of the data showed that productivity decreased according to the increase of the percent slope inclination, resulting in an effective work hour productivity increase from 18.72 to 39.71 m(3)sc, with a mean of operating cost of US$ 78.78 per work hour.

Avaliação técnica e econômica da colheita de florestas de eucalipto com harvester

The acquisition of machinery used in timber harvesting depends on high financial investment, which implies the need for assessments that allow defining more precisely, what is the machine or the whole more recommended for streamlining the operation. This study aimed to technically and economically evaluating the performance of a harvester in Eucalyptus forest harvest first cut. The technique analysis included a time and movements, productivity, efficiency operational and mechanical availability. The economic analysis included the parameters operational cost, harvesting cost and energy consumption. The results obtained from the technological-economic parameters evidenced that of Diameter at Breast Height directly influenced the productivity of harvester. Consequently the lower costs of forest harvest were obtained for the compartments with wider diameter trees.

Infuěncia do relevo na produtividade e custos do harvester

Among the several variables that influence timber harvesting is the slope, which influences the productivity of forest machines. In this experiment the harvester was evaluated technically and economically while cutting and processing eucalyptus activity on different slope classes. The technical analysis included a study of time and movements by the method of continuous time; productivity was determined by the volume in cubic meters of wood processing. The economic analysis included the parameters of operational cost, production cost and energy consumption. The analysis of the data showed that productivity decreased according to the increase of the percent slope inclination, resulting in an effective work hour productivity increase from 18.72 to 39.71 m 3sc, with a mean of operating cost of US$ 78.78 per work hour.

Custos e rendimentos operacionais da extração de madeira de eucalipto com cabo aéreo

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)