Econometric models of Finnish non-industrial private forest owners' timber supply and timber stock

This dissertation examines the short- and long-run impacts of timber prices and other factors affecting NIPF owners' timber harvesting and timber stocking decisions. The utility-based Faustmann model provides testable hypotheses of the exogenous variables retained in the timber supply analysis. The timber stock function, derived from a two-period biomass harvesting model, is estimated using a two-step GMM estimator based on balanced panel data from 1983 to 1991. Timber supply functions are estimated using a Tobit model adjusted for heteroscedasticity and nonnormality of errors based on panel data from 1994 to 1998. Results show that if specification analysis of the Tobit model is ignored, inconsistency and biasedness can have a marked effect on parameter estimates. The empirical results show that owner's age is the single most important factor determining timber stock; timber price is the single most important factor in harvesting decision. The results of the timber supply estimations can be interpreted using utility-based Faustmann model of a forest owner who values a growing timber in situ.

Yksityismetsänomistajat ovat suurin Suomen metsäteollisuuden kotimaisen puuraaka-aineen tuottaja. Tästä syystä yksityismetsänomistajien hakkuupäätöksiin ja näiden kautta mm. kasvavan puuston tilavuuteen vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää sekä metsäteollisuuden puuhuollolle että esimerkiksi metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävälle ympäristönsuojelupolitiikalle. Tässä väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaankin suomalaisten yksityismetsänomistajien metsiensä hakkuisiin ja niiden puuston tilavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa empiirisesti testattavat hypoteesit metsänomistajien puuntarjontapäätöksiin vaikuttavista tekijöistä ovat johdettavissa yksityismetsänomistajan hyödynmaksimointitehtävästä, jossa metsänomistajan oletetaan arvostavan tavaroiden ja palveluiden kulutusta mutta myös metsässä kasvavaa puustoa (olemassaolo ja/tai virkistyshyödyt). Metsien korjuun oletetaan perustuvan tasaikäisten metsiköiden hakkuisiin. Nyt käsillä olevassa väitöskirjassa tarkastellaan puun tarjontaan vaikuttavia tekijöitä ensimmäistä kertaa puuntarjontatutkimuksen historiassa empiirisesti malleilla, joissa käytettyjen metsänomistajakohtaisen kyselyaineistojen ominaisuudet voidaan ottaa tilastollisesti asianmukaisesti huomioon. Tulosten mukaan, ja aiempien tutkimusten tuloksia tukien, puun hinta on selvästi keskeisin puuntarjontapäätöksiin vaikuttava tekijä, erityisesti lyhyellä aikavälillä. Aineiston tilastollisten ominaisuuksien huomiotta jättäminen on kuitenkin aiemmin saattanut johtaa siihen, että kyselyaineistoissa hinnan vaikutus tarjontaan on arvioitu kvantitatiivisesti väärin. Puuvarannon tason määräytymistä koskeneen tutkimuksen mukaan metsänomistajan ikä on selvästi tärkein metsänomistajan pitämän puuston tilavuuteen vaikuttava tekijä. Aiemmista suomalaisia metsänomistajia koskeneista tutkimustuloksista poiketen, maanviljelijät näyttäisivät 1990-luvun lopun aineistossa myyvän puuta enemmän kuin metsätilanomistajat. Metsäverotuksen siirtymäkaudelle 1993-2005 ehdyllä veromuodon valinnalla on selvä vaikutus hakkuisiin jo periodilla 1994-1998 . Pinta-alaverotukseen jääneiden puuntarjonta oli tuolloin selvästi myyntitulojen verotuksen valinneita suurempi. Metsänomistajien tavoitteet metsänomistukselleen näyttäisivät säilyneen 1980-luvun lopulta 1990-luvun lopulle samoina, lukuun ottamatta pientä (10% metsänomistajista) epätietoisten metsänomistajien ryhmää 1990-luvun lopun aineistossa.