Metsän erirakenteisuutta edistävien hakkuiden kannattavuustarkastelu metsäaluetasolla

Tutkimuksessa vertailtiin metsän erirakenteisuutta edistävien poimintahakkuiden ja pienaukkohakkuiden kannattavuutta metsänhoitosuositusten mukaiseen metsänkasvatukseen Keski-Suomessa. Poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut ovat menetelmiä, joilla voidaan lisätä luonnonmetsän häiriödynamiikan mukaista pienipiirteistä elinympäristöjen vaihtelua ja siksi ne sopivat etenkin erityiskohteisiin monimuotoisuuden, maiseman tai metsien monikäytön vuoksi. Ne johtavat yleensä vähitellen eri-ikäisrakenteiseen metsään, jossa puuston läpimittaluokkajakauma muistuttaa käänteistä J-kirjainta. Eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn taloudellista kannattavuutta puoltavat uudistumiskustannusten poisjäänti ja tukkipuihin painottuvat säännöllisin väliajoin toteutuvat hakkuut. Menetelmän soveltumista Suomen olosuhteisiin pidetään kuitenkin epävarmana. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin tasaikäisrakenteisen metsän muuttamista eri-ikäisrakenteiseksi 40 vuoden siirtymäaikana Metsähallituksen hallinnoimassa Isojäven ympäristöarvometsässä Kuhmoisissa. Tutkimusaineisto koostui 405 kuusivaltaisesta tasaikäisestä kuviosta, joiden pinta-alasta metsämaata on 636 hehtaaria. Metsän kehitystä simuloitiin puutason kasvumalleja käyttäen ja käsittelytoimenpiteet simuloitiin viisivuotiskausittain SIMO-metsäsuunnitteluohjelmistolla. Simulointien avulla selvitettiin jokaisen käsittelyskenaarion hakkuumäärät puutavaralajeittain, diskontatut kassavirrat ja puustopääoman muutos tarkasteluajanjakson aikana. Puunkorjuun yksikkökustannusten laskennan apuna käytettiin automatisoitua seurantajärjestelmää, jossa metsäkoneisiin asennettuilla matkapuhelimilla kerättiin MobiDoc2-sovelluksella metsäkoneiden käytöstä kiihtyvyystiedot, GPS-paikkatiedot ja syötetiedot. Lopulta jokaiselle käsittelyskenaariolle laskettiin metsän puuntuotannollista arvoa kuvaavalla tuottoarvon yhtälöllä nettonykyarvot, josta vähennettiin diskontatut puunkorjuun kustannukset. Tutkimuksen tulosten mukaan poimintahakkuun NPV oli 3 prosentin korkokannalla noin 91 % (7420 €/ha) ja pienaukkohakkuiden noin 99 % (8076 €/ha) metsänhoitosuositusten mukaisesta käsittelystä (8176 €/ha). Komparatiivinen statiikka osoitti, että korkokannan kasvattaminen 5 prosenttiin ei olennaisesti lisännyt nettonykyarvojen eroja. Poimintahakkuiden puunkorjuun yksikkökustannukset olivat 0,8 €/m3 harvennushakkuita pienemmät ja 7,2 €/m3 uudistushakkuita suuremmat. Pienaukkohakkuiden yksikkökustannukset olivat 0,7 €/m3 uudistushakkuita suuremmat.Tulosten perusteella on väistämätöntä että siirtymävaihe tasaikäisrakenteisesta eri-ikäisrakenteiseksi metsäksi aiheuttaa taloudellisia tappioita siitäkin huolimatta, että hakkuut ovat voimakkaita ja tehdään varttuneeseen kasvatusmetsään. Tappion määrä on metsän peitteisyyden ylläpidosta aiheutuva vaihtoehtoiskustannus.

The aim of this study was to compare economics of three different forest management scenarios in Central Finland: a single-tree selection system, a group selection system and forest management activities under Finnish Forest Management Practice Recommendations which are commonly in use in Finland. Single-tree and group selection systems are natural disturbance-based forest harvesting methods which are used to create an small-scale variation of habitats. These methods may be feasible especially in specific forest areas where the goal is to maintain the biodiversity, landscape and multiple forest use in addition to commercial use. An area managed under selection cuttings results in an uneven-aged forest structure where the diameter distribution of trees reminds the reverse-J shaped curve. Natural regeneration and periodic harvests of large sawtimber-sized trees are the most important financial benefits of uneven-aged management. However, it is still uncertain does the uneven-aged management succeed in circumstances of Finland. This study evaluated economic effects of the simulated transformation from even-aged to uneven-aged structure in Isojärvi Environmentally Valuable Forest which is under the administration of Metsähallitus and situated in Kuhmoinen. The data used in the study consist 405 Norway spruce dominated stands and 636 hectares of forest land. All simulations were made for 40 years from present with SIMO software using 3 % and 5 % interest rates. Individual tree models were used in forest development prediction and 5-year time steps in simulations of forestry operations. The aim of these simulations was to find out cutting volumes of timber assortments, discounted cashflows as well as the amount of growing stock and its variation. The automated mobile phone follow-up system with MobiDoc2 application was used to collect acceleration data, GPS-data and input data of forest machines. These data were then used to model harvesting unit costs. Finally, net present values were calculated for every management scenarios and discounted harvesting costs were reduced of these NPVs. Study results show that the NPV calculated with an interest rate of 3 % was highest for Forest Management Practice Recommendations (8076 €/ha). The NPV for single-tree selection was 91 % (7420 €/ha) and the NPV for group selection system was 99 % (8076 €/ha) of Forest Management Practice Recommendations. Comparative statics indicated that calculating NPVs with an interest rate of 5 % did not significantly affected the differences between NPVs. The unit cost of single-tree harvesting was 0,8 €/m3 lower than for thinning and 7,2 €/m3 higher than for clear cutting. The unit cost of group selection was 0,7 €/m3 higher than for clear cutting. Study results show that transformation from even-aged to uneven-aged forest structure creates economic losses even if the trees are old and the cuttings are intensive. The economic loss is an opportunity cost of continuous cover forestry.