Die Beendigung von finnischen und deutschen Telefonaten. Eine interaktionslinguistische, kontrastierende Untersuchung

Suomalaisten ja saksalaisten arkikeskustelujen välillä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Tässä saksalaisen filologian alaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkastellaan yhtä keskeistä arkikeskustelun toimintoa, puhelinkeskustelun lopetusta, suomen- ja saksanpuhujien tuottamana. Aineistona on käytetty suomen- ja saksankielisten äidinkielisten puhujien tätä tutkimusta varten nauhoittamia henkilökohtaisia luonnollisia puhelinkeskusteluja. Aineistoon valikoitui 12 suomalaista ja 12 saksalaista puhelua. Nauhoitteiden käyttöön on saatu asianmukainen lupa kaikilta osapuolilta. Puhelut on litteroitu saksalaisella kielialueella vakiintuneen GAT-litterointisysteemin mukaan. Teoreettis-metodisena kehyksenä on kaksi tutkimusalaa, vuorovaikutuslingvistiikka ja kielten vertailu. Vuorovaikutuslingvistinen tarkastelu keskittyy havaintoihin vuorojen ja puheen sekvenssien rakenteesta. Vuorojen merkitysten tulkinnassa hyödynnetään systemaattisesti prosodian antamia vihjeitä. Tuloksena on yksittäisten lopetusten keskustelunanalyyttinen lähikuvaus, jonka pohjalta määritellään kulloisenkin lopetuksen sekvenssirakenne. Kaikki lopetukset olivat siltä osin yhteneväisiä, että niissä kaikissa havaittiin ainakin aloittava, tulevaan tapaamiseen viittaava sekä lopputervehdyksiin johtava sekvenssi. Sekvenssirakenteen variaatioiden pohjalta aineiston lopetukset voidaan kuitenkin jaotella ryhmiin. Sekä suomen- että saksankielisessä aineistossa havaittiin kolmentyyppisiä lopetuksia: kompakteja, komplekseja ja keskeytettyjä lopetuksia. Ryhmittely kolmeen tyyppiin on avuksi seuraavassa kuvausvaiheessa, jossa verrataan suomen- ja saksankielisiä lopetuksia toisiinsa. Samanaikaisesti kun tutkimus valottaa kohtia, joissa kaksi aineistosettiä yhtenevät ja eroavat, se myös esittää, mitkä vuorovaikutuksen tasot soveltuvat kieltenvälisen vertailun kohteiksi. Pohdintaa siitä, mitä vuorovaikutuksen tasoja kieltenväliseen vertailuun voidaan sisällyttää, onkin toistaiseksi esitetty verrattain vähän. Työ siis rakentaa siltaa vuorovaikutuslingvistisen ja kontrastiivisen kielitieteen välille.

Statistiques 2004-2005 et 2005-2006 des bibliothèques universitaires et de recherche au Canada

Commentaire de M. Timothy Mark Executive Director / Directeur général Canadian Association of Research Libraries / Association des bibliothèques de recherche du Canada. Room / Pièce 239. 65 University Private / 65 université privé. Ottawa ON K1N 9A5 Tel / tél : 613.562.5385 Fax / téléc : 613.562.5195 www.carl-abrc.ca «J'ai lu avec beaucoup d'intêret et d'enthousiasme l'article Statistiques 2004-2005 et 2005 des bibliothèques universitaires et de recherche au Canada qui vient de paraître dans la revue Documentation et bibliothèques. Permettez-moi de vous féliciter, madame, sur un article qui démontre un haut niveau de recherche et d'analyse. A titre d'intérêt, l'article sera mentionné dans notre publication hebdomadaire "Cyberavis" demain. ( Prière de consulter le site web de l'ABRC). Recevez, madame, mes salutations less meilleures. Tim Mark. (Courriel daté du 14 février 2008) ==========================================

The adoption and use of SMS among Chinese teenagers

Ce mémoire examine l'adoption des téléphones mobiles et l'utilisation des messages texte (SMS) par les adolescents chinois, selon la théorie des usages et gratifications et de la recherche sur la communication par ordinateur. Certains champs particuliers de l'utilisation des messages textes par les adolescents chinois, comme le contrôle parental, la circulation des chaînes de messages, la popularité des messages de salutations et l'utilisation répandue des émoticônes ont été étudiés. La fonction sociale des SMS, plus particulièrement des pratiques sociales et des relations émotionnelles des adolescents chinois, a également été explorée. Cette étude est basée sur un sondage réalisé sur le terrain auprès de 100 adolescents chinois. Elle révèle que chez les adolescents chinois, les deux principales raisons pour l'adoption du téléphone mobile sont l'influence parentale et le besoin de communication sociale. Quant à l'utilisation des messages texte, elle répond à sept usages et gratifications : la flexibilité, le coût modique, l’intimité, éviter l'embarras, le divertissement, l'engouement et l'évasion. Il a également été observé que les messages texte jouent un rôle positif dans la construction et l'entretien des relations sociales des adolescents chinois.

Formen und Formeln der Begrüssung in England von der normannischen Eroberung bis zur Mitte des 15. Jahrhunderts.

Heidelberg, Phil. Diss. v. 25. April 1911, Ref. Hoops.