Die Beendigung von finnischen und deutschen Telefonaten. Eine interaktionslinguistische, kontrastierende Untersuchung

Suomalaisten ja saksalaisten arkikeskustelujen välillä on sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Tässä saksalaisen filologian alaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkastellaan yhtä keskeistä arkikeskustelun toimintoa, puhelinkeskustelun lopetusta, suomen- ja saksanpuhujien tuottamana. Aineistona on käytetty suomen- ja saksankielisten äidinkielisten puhujien tätä tutkimusta varten nauhoittamia henkilökohtaisia luonnollisia puhelinkeskusteluja. Aineistoon valikoitui 12 suomalaista ja 12 saksalaista puhelua. Nauhoitteiden käyttöön on saatu asianmukainen lupa kaikilta osapuolilta. Puhelut on litteroitu saksalaisella kielialueella vakiintuneen GAT-litterointisysteemin mukaan. Teoreettis-metodisena kehyksenä on kaksi tutkimusalaa, vuorovaikutuslingvistiikka ja kielten vertailu. Vuorovaikutuslingvistinen tarkastelu keskittyy havaintoihin vuorojen ja puheen sekvenssien rakenteesta. Vuorojen merkitysten tulkinnassa hyödynnetään systemaattisesti prosodian antamia vihjeitä. Tuloksena on yksittäisten lopetusten keskustelunanalyyttinen lähikuvaus, jonka pohjalta määritellään kulloisenkin lopetuksen sekvenssirakenne. Kaikki lopetukset olivat siltä osin yhteneväisiä, että niissä kaikissa havaittiin ainakin aloittava, tulevaan tapaamiseen viittaava sekä lopputervehdyksiin johtava sekvenssi. Sekvenssirakenteen variaatioiden pohjalta aineiston lopetukset voidaan kuitenkin jaotella ryhmiin. Sekä suomen- että saksankielisessä aineistossa havaittiin kolmentyyppisiä lopetuksia: kompakteja, komplekseja ja keskeytettyjä lopetuksia. Ryhmittely kolmeen tyyppiin on avuksi seuraavassa kuvausvaiheessa, jossa verrataan suomen- ja saksankielisiä lopetuksia toisiinsa. Samanaikaisesti kun tutkimus valottaa kohtia, joissa kaksi aineistosettiä yhtenevät ja eroavat, se myös esittää, mitkä vuorovaikutuksen tasot soveltuvat kieltenvälisen vertailun kohteiksi. Pohdintaa siitä, mitä vuorovaikutuksen tasoja kieltenväliseen vertailuun voidaan sisällyttää, onkin toistaiseksi esitetty verrattain vähän. Työ siis rakentaa siltaa vuorovaikutuslingvistisen ja kontrastiivisen kielitieteen välille.

Closing Finnish and German Telephone Calls. A Study on Interactional and Contrastive Aspects. Finnish and German everyday conversations have both similarities and differences. The study focuses on a key activity in one form of everyday conversation: the closing of telephone calls. As such, it contributes to the field of German philology. The data consists of naturally occurring telephone calls recorded specifically for the study by native speakers of Finnish and German. The studied sample comprises 12 Finnish and 12 German calls. All subjects gave their permission to use the data for linguistic research. The calls were transcribed according to the German transcription system GAT. The study has two different theoretic frameworks: interactional linguistics and contrastive linguistics. The interactional linguistic focus is set on the design of turns of talk and the sequences they form. Prosodic features are explicitly deployed in the interpretation of turn function. The results of this analytic step are twofold. First, we have a close conversation analytic study of the closing phases and second, we have a scheme of each closing’s sequential structure. All analyzed closings show some similarity because they were observed to contain at least three sequences: one introducing the closing phase, one referring to arrangements and one leading to the final salutations. However, given that there is some variation to the sequential structure, the closings can be divided into type categories. Both the Finnish and the German data contained three types of closings: compact, complex and suspended. The typing of the closings is of help when the Finnish and the German data are contrasted. Whilst the study shows at which structural points the two data sets show similarities or differences it also ponders upon the levels of interaction as object of contrastive linguistics. So far, there are only very few studies committed to pointing out levels of verbal interaction fitted for linguistic contrastive analysis. Thus the study at hand offers means of consolidating the connection between interactional linguistics and contrastive linguistics.