Osa 2: Posteri : yläasteikäisten kouluruokailu ja ravitsemus

Opinnäytetyö Yläasteikäisten kouluruokailu ja ravitsemus on osa Koululaisen terveys ja toimintakyky -hanketta. Hanketta toteuttavat yhteistyössä Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmat, Helsingin kaupungin opetusvirasto ja Helsingin terveyskeskus. Hankkeen päätavoite on edistää koululaisten terveysosaamista ja toimintakykyä. Lisäksi sen tarkoitus on kehittää koulujen terveellistä ja turvallista oppimis- ja työympäristöä. Koululaisen terveys ja toimintakyky -hankkeessa hyödynnetään Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesin Kouluterveyskyselyn tuottamaa tietoa. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä erään helsinkiläisen yläasteen kanssa. Työ oli jatkoa koulussa aikaisemmin alkaneeseen yhteistyöhön. Työn tarkoituksena oli vastata tarpeisiin, jotka olivat nousseet esiin Stakesin Kouluterveyskyselyssä sekä edellisten opiskelijoiden opinnäytetöissä. Työssä keskityttiin erityisesti yläasteikäisten ravitsemus- ja ruokailutottumusten esiin tuomiseen ja niihin vaikuttamiseen suunnittelemalla ja toteuttamalla terveyskasvatustunnit kahdelle yläasteen kahdeksannelle luokalle. Terveyskasvatustuntien toteutuksessa syvennyttiin erityisesti hyvän ruokavalion perusteisiin sekä ongelmiin, kuten kouluruokailun vähäiseen arvostukseen ja oppilaiden vääristyneisiin ruokailutottumuksiin. Tarkoituksena oli herättää oppilaiden kiinnostus ravitsemuksellisesti terveellisiä elämäntapoja kohtaan. Oppilaiden mielestä kouluruokailun suosiota voidaan parantaa varaamalla ruokailutilanteeseen riittävästi aikaa, kiinnittämällä huomiota ruokalan viihtyvyyteen ja monipuolistamalla ruokalistaa. Kouluruokailu on ravinnonsaannin lisäksi opetustilanne oppilaille, ja siihen voidaan sisällyttää monia kasvatuksellisia tavoitteita. Tapakasvatukseen koulussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Päivän ateriaa vastaavan malliannoksen esillä pitäminen ruokalassa konkretisoisi oppilaille ruoka-annoksen tasapainoista kokoamista. Lautasmallin kokoamisen voisi liittää osaksi oppilaiden työelämääntutustumisharjoittelua koulun ruokalassa. Näin jokainen oppilas oppisi itse kokoamaan täysipainoisen ruoka-annoksen tarjottimelle. Terveyskasvatustunnit ovat yksi esimerkki yhteistyöstä, miten kouluterveydenhoitaja voi osallistua opettajien tukena terveystiedon opetukseen vastaanottotyönsä lisäksi. Opinnäytetyö toi uutta näkökulmaa ja virikkeitä mahdollisuuksista tehdä yhteistyötä koulun eri ammattiryhmien välillä. Opinnäytetyö raporttimme jää yhteistyökoulun käyttöön. Toivomme sen lisäävän innostusta kouluruokailun kehittämiseen ja yhteistyömuotojen ideointiin terveydenhoitajan ja opettajien välillä. Tämä opinnäytetyönä tehty posteri pohjautuu vuonna 2006 keväällä valmistuneeseen toiminnallisen opinnäytetyömme ensimmäiseen osioon Yläasteikäisten kouluruokailu ja ravitsemus. Työmme oli osa Koululaisen terveys ja toimintakyky -hanketta. Suunnittelimme ja toteutimme yläasteen kahdeksasluokkalaisille terveyskasvatustunnit aiheesta kouluruokailu ja ravitsemus. Tunneilla käsittelimme aihetta teoriaopetuksen lisäksi toiminnallisin keinoin erilaisten tehtävien sekä keskustelun avulla. Opinnäytetyömme aihe on erittäin ajankohtainen ja mediassakin huomioita saanut aihe. Useiden tutkimusten valossa peruskoululaisten ruokailutottumuksissa, erityisesti kouluruokailun suhteen, on paljon parantamisen varaa. Koululaiset korvaavat kouluaterian usein epäterveellisillä välipaloilla, ja vain harva oppilas syö kouluaterian täysipainoisena kokonaisuutena päivittäin. Kouluruokailu tapahtumana on osa opetusta, ja näin ollen sen kehittäminen on koulun koko henkilökunnan yhteinen tavoite. Posterin avulla haluamme viestittää kaikille koululaisten kanssa työskenteleville ammattihenkilöille tästä ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. Toive posterin tekoon tuli Koululaisen terveys ja toimintakyky -hankkeelta, joka toivoi esittelyä hankkeessa toteutetuista opinnäytetöistä. Työmme esiteltiin syksyllä 2006 Kouluterveyskyselyn pääkaupunkiseudun raportin julkistamistilaisuudessa. Tarkoituksenamme oli herättää terveydenhuollon ammattilaisten sekä koulun henkilökunnan kiinnostus ja halu puuttua kouluruokailuun ja ravitsemukseen liittyvien ajankohtaisten ongelmien korjaamiseen käytännön työssä opinnäytetyömme pohjalta. Posteri toimii terveysviestinnän välineenä. Työtämme voi jatkossa hyödyntää yhteistyökoulussa muistuttajana ja motivoijana kehitysehdotusten toteuttamiseksi, sekä myöhemmin opinnäytetyömme esittelyssä. Aihe on ajankohtainen ja toivomme posterin yhdessä opinnäytetyömme kanssa herättävän kaikkien koulumaailmassa toimivien aikuisten halun parantaa epäkohtia kouluruokailun ja ravitsemuksen suhteen.

Mapping out customer segments and marketing channels in the Finnish Homelift market

Työn tavoitteena oli saada selville ketkä ovat uuden tuotteen, eli kotihissin asiakkaat. Mitkä ovat tuotteen mahdollisuudet Suomen markkinoilla ja onko markkinoilla odotettavissa kasvua, sekä miten tähän mahdolliseen kasvuun päästäisiin käsiksi. Kotihissin ominaisuudet vaikuttavat siihen, että se on tarkoitettu asennettavaksi yksityisiin pientaloihin. Uuden tuotteen ansiosta KONE voi liittää nykyiseen vahvaan toimialaansa, eli kerrostaloihin, uuden aluevaltauksen; Pientalot. Tämä 'laajentuminen' tuo mukanaan kuluttajamarkkinoiden haasteet. Markkinatilanteen selvittämiseen käyttin jo olemassa olevaa tietoa hyväkseni; sanomalehdistä markkinatutkimuksiin. Asiakasryhmät kartoitin tutustumalla messutapahtumissa saatuihin kontakteihin. Päätutkimusmenetelmänä käytin haastatteluja. Niihin osallistui kaikkiaan 14 vastaajaa. He vasatsivat kysymyksiin ostomotiiveista ja tuotteesta. Eräs haastattelujen tärkeimmistä teemoista liittyi yhteydenpito- ja jakelukanaviin, joista 12 vastaajaa antoivat mielipiteitään. Työni tulokset viittaavat siihen, että markkinatilanne näyttää positiiviselta KONEen kannalta. Tutkimuksesta sain selville kotihissin asiakassegmentit ja myös miten nämä potentiaaliset asiakkaat saadaan tehokkaimmin tavoitettua.

Ympäristötietämyksen hallintasovelluksen kehittäminen

Uudistunut ympäristölainsäädäntö vaatii energiantuotantolaitoksilta yhä enemmän järjestelmällistä ympäristötiedon hallintaa. LCP- ja jätteenpolttoasetuksen velvoitteet ovat asettaneet uusia vaatimuksia päästöjen valvontaan ja siihen käytettävien mittausjärjestelmien laadunvarmennukseen sekä päästötietojen raportointiin. Uudistukset ovat lisänneet huomattavasti laitoksilla ympäristötiedon käsittelyyn kuluvaa aikaa. Laitosten toimintaehdot määritellään ympäristöviranomaisen myöntämässä ympäristöluvassa, joka on tärkein yksittäinen laitoksen toimintaa ohjaava tekijä. Tämän lisäksi monet toimijat haluavat parantaa ympäristöasioiden tasoaan vapaaehtoisilla ympäristöjärjestelmillä. Tässä diplomityössä kuvataan energiantuotantolaitosten ympäristöasioiden tallentamiseen ja hallintaan kehitetty selainpohjainen Metso Automationin DNAecoDiary'sovellus. Työ on rajattu koskemaan Suomessa toimivia LCP- ja/tai jätteenpolttoasetuksen alaisia laitoksia. Sovelluksen avulla voidaan varmistaa energiantuotantolaitosten poikkeamien, häiriöilmoitusten, päästömittalaitteisiin liittyvien tapahtumien ja muun ympäristöasioiden valvontaan liittyvän informaation tehokas hallinta. Sovellukseen tallennetaan ympäristötapahtumiin liittyvät perustiedot sekä etenkin käyttäjien tapahtumiin liittyvä kokemustietämys. Valvontakirjaukseen voidaan liittää tapahtuman perustietojen lisäksi myös tiedostoja ja kuvia. Sovellusta ja sillä kerättyä tietoa voidaan hyödyntää laitoksella käsilläolevien ongelmien ratkaisuun, ympäristötapahtumien todentamiseen sekä ympäristöraporttien laadintaan. Kehitystyön tueksi järjestettiin asiakastarvekartoitus, jonka perusteella ideoitiin sovelluksen ominaisuuksia. Tässä työssä on esitetty ympäristötiedon hallinan perusteet, selvitetty DNAecoDiaryn toimintaperiaatteet ja annettu esimerkkejä sen hyödyntämisestä. Sovelluksen lopullinen sisältö määritellään kunkin asiakkaan ympäristöluvan ja oma-valvonnan tarpeiden mukaisesti. Sovellus toimii itsenäisesti tai osana laajempaa Metso Automationin päästöjenhallinta- ja raportointisovelluskokonaisuutta.

Osaaminen tietämyksen tukena kehitettäessä aikuisopiston työprosesseja

Osaaminen voi muodostua ongelmaksi yritysten kilpailukyvylle, jos siihen ei kiinnitetä huomiota jo strategiasuunnittelusta lähtien. Vaikka asiakkaiden muuttuneet odotukset kyettäisiinkin kohdentamaan ennen kilpailijoita, saattaa olla, että siihen ei pystytä vastaamaan, jos ei ehditä oppimaan uutta tai uudella tavalla. Diplomityön tavoitteena on laatia Etelä-Karjalan aikuisopistollehenkilöstön osaamisen kehittämiskuvaus siitä, kuinka strategian määrittämisestälähtien voidaan henkilöstön osaamista parantaa ja pyrkiä luomaan kilpailuetua markkinoilla. Henkilöstön osaamisen kehittäminen tulee olla suunnitelmallista, tarvittaessa yksilön, ryhmän ja organisaation edut huomioivaa, riittävän yksinkertaista ja konkreettista, jotta suunnitelma voidaan toteuttaa, seurata ja edelleenkehittää. Työn teoriaosassa on kuvattu vision ja strategian merkitystä osaamisen kehittämiseen. Lisäksi on tarkasteltu yksilön oppimista, oppimisen prosessia ja sen kehittymistä organisaation kyvykkyydeksi. Osaamisen infrastruktuuria on lähestytty organisaatiokulttuurin, sitouttamisen ja kehittämisjärjestelmän näkökulmasta. Empiirisessä osuudessa on tuotu esiin aikuisopiston henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteet, nykyiset käytännöt, kehittämisen vaihtoehdot sekä jatkotoimenpiteet. Osaaminen on aikuisopiston henkilöstön ammattitaidon perusta. Osaamistarpeen määrittämisen tulee keskittyä aikuisopiston ydinosaamisen kehittämiseen. Henkilöstö tulisi nähdä motivoinnin ja sitouttamisen kautta inhimillistä tietopääomaa kasvattavana tekijänä, johon voidaan sujuvasti liittää aineeton pääoma (data, informaatio jne.) sekä strateginen reservi, kuten kilpailuetua tuottava innovointitoiminta.

Modernisation of bar mill automation

Työn tavoitteena on tankovalssaamon perusautomaation modernisointi Ovako Bar Oy Ab:n Imatran terästehtaalla. Vanha automaatiojärjestelmä on toteutettu 80-luvun puoli-välin tekniikalla käyttämällä Siemens Sicomp MMC 216 moniprosessori-tietokonetta, Siemens Simatic S5 logiikkayksiköitä sekä Siemens Simadyn D DC-käyttöjä. Modernisoinnin tarkoituksena on korvata vanha automaatiojärjestelmä Siemens PCS7 -järjestelmällä siten, että tankovalssaamon automaatiojärjestelmä voidaan liittää osaksi jo aiemmin modernisoituja, nykyisin PCS7 automaatiojärjestelmällä toteutettuja ratkaisu-ja. Valssaamon mekaniikka ei mahdollista tuotannon kasvattamista pelkästään uuden automaatiojärjestelmän avulla, joten modernisointi keskittyy parantamaan järjestelmän luotettavuutta ja helpottamaan ylläpitoa. Projekti päätettiin jakaa kolmeen osaan, jotka voidaan toteuttaa erillisinä osaprojekteina. Tärkein osaprojekti on MMC järjestelmän uusinta. Muut osaprojektit ovat DC-käyttöjen sekä ohjelmoitavien logiikkojen modernisointi. Osaprojektit valittiin siten, että mikä tahansa niistä voidaan toteuttaaerillisenä projektinaan, mikäli kaikkia osia ei voida mo-dernisoida samanaikaisesti budjetin asettamien rajoitusten vuoksi.

Logistics in Pump Manufacturer's Spare Part Distribution Network

Tässä diplomityössä käsitellään pumppujen maailmanlaajuista varaosa-jakelua. Työn pääpaino on varaosien moniportaisen jakeluverkon toimitusketjun logistiikassa. Asiakaspalvelussa varaosien nopea saatavuus on ratkaisevassa asemassa, jotta asiakkaiden tehtaiden käynnissäpito voidaan turvata. Työn tavoitteena oli kehittää Ahlström Pumpuille uusi globaali toimintamalli varaosien jakeluun. Tämä uusi varaosien jakelumalli on kehitetty pääasiassa sopimusasiakkaille, jotka ovat halukkaita ulkoistamaan varaosatoimintonsa. Mallia sovelletaan käytäntöön varaosien jakelussa ensiksi Suomessa ja Ruotsissa. Myöhemmin on tarkoitus kopioida mallia myös muualle. Malli on pyritty rakentamaan siten, että siihen voidaan helposti liittää muita Ahlström Pumppujen tarjoamia palveluita. Työssä koottu materiaali perustuu pääasiassa haastatteluihin, palavereihin, erilaisiin sisäisiin raportteihin, kirjallisuuteen ja itsenäiseen selvitystyöhön. Työssä on myös tutustuttu kolmen eri yrityksen after-sales- ja varaosatoimintaan.

Tuotetieto julkisen palvelun lisäarvon tuojana

Diplomityön tavoitteena on tutkia tuotetiedon ja tuotetiedon hallinnan merkitystä julkisen palvelun lisäarvon tuojana. Lisäarvon käsite julkisesti tuotetussa palvelussa on uusi ja hämmentävä. Diplomityöllä osoitetaan, ettei kunnallisen teknisen sektorin tuottama ns. julkinen palvelu poikkea yksityisen sektorin tuottamista palveluista. Teknisen sektorin tuottama julkinen palvelu voidaan mallintaa liiketoimintaprosessien mallintamisen keinoin ja palveluun sitoutunut tuotetieto voidaan hallita tuotetiedon hallinnan keinoin ja hyödyntää lisäarvopalveluina asiakkaille, kuntalaisille. Työssä selvitetään ne julkisen teknisen palvelun ominaisuudet, joita asiakkaat arvostavat, ja jotka tuottavat heille lisäarvoa. Työn lopputulos osoittaa, ettei kuntalaista, asiakasta, kiinnosta palvelujen tuottaja, vaan heitä kiinnostaa se, että palvelu on osa heidän arvoketjuaan ja arvojärjestelmäänsä. Julkisen palvelun tuotetieto mahdollistaa informaation avulla tuotetut lisäarvopalvelut ja liittää ne osaksi asiakkaan arvoketjua.

Virtuaaliprototyypin käyttö kallioporakoneen dynamiikan analysoinnissa

Työn tavoitteena oli selvittää kaupallisen dynamiikan simulointiohjelmiston soveltuvuus kallioporakoneen dynamiikan analysointiin. Työssä mallinnettiin parametrisoitu virtuaaliprototyyppi uudenlaisella toimintaperiaatteella toimivasta kallioporakoneesta. Virtuaaliprototyyppiä on tarkoitus käyttää fyysisen prototyypin mitoituksessa sekä porakoneen toiminnan simuloinnissa ja suorituskyvyn arvioinnissa ennen ensimmäisen fyysisen prototyypin valmistamista. Mallinnus tehtiin ADAMS -ohjelmistoa ja siihen liitettävää ADAMS/Hydraulics -moduulia käyttäen. Mallinnuksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti porakoneessa esiintyvien vuotovirtauksien huomioimiseen. ADAMS -ohjelmisto soveltuu hyvin hydraulisen iskuporakoneen dynaamisten ilmiöiden simulointiin. Koska fyysistä prototyyppiä ei ole vielä olemassa, ei mallin toimintaa voida kuitenkaan tämän tutkimuksen puitteissa verifioida mittauksin. Simuloitujen tulosten perusteella voidaan todeta uuden toimintaperiaatteen olevan käyttökelpoinen kallion poraukseen. Parametrisoitua virtuaaliprototyyppiä voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi tuotekehitysvaiheessa sekä se voidaan liittää osaksi laajempaa ja yksityiskohtaisempaa porauslaitteen simulointimallia.

Pientuulivoimaloiden markkinapotentiaalin arviointi Suomessa ja globaalisti

Työn tavoitteena on selvittää pientuulivoimaloiden markkinapotentiaali Suomessa sekä muualla maailmassa, ja kartoittaa alalla toimivat kilpailijat. Tarkoituksena on myös arvioida kuinka tilanne tulee jatkossa kehittymään ja, mitkä ovat Hafmex Windforce Oy:n mahdollisuudet kilpailla kyseisillä markkinoilla. Lisäksi tarkastelun kohteena on selvittää millä edellytyksillä pientuulivoimaloita voidaan liittää paikalliseen sähkönjakeluverkkoon. Työssä on myös esitelty kaupallisten tuulivoimaloiden perusperiaatteita, sekä tällä hetkellä käytössä olevaa teknologiaa. Tarkemmin on keskitytty pientuulivoimaloiden toiminnan periaatteisiin. Työn teoriapohjassa tarkastellaan markkinatutkimuksen suorittamisen erityispiirteitä, markkinapotentiaalin määrittämiseen liittyviä käsitteitä ja kilpailija-analyysin suorittamista. Teoriaosa perustuu alan kirjallisuudesta, lehtiartikkeleista sekä internetistä kerättyyn materiaaliin.

Monikanavamallin hyödyntäminen asiakkaan arvon tuotannossa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten monikanavaisella toimintamallilla voidaan vaikuttaa asiakkaan arvontuotantoon. ja miten tietopääoma liittyy arvon tuotantoon. Tutkimus sisältää sekä teoreettisen että empiirisen osan. Teoriassa selvitetään monikanavamallia ja miten se liittyy palveluorganisaatioon, palveluiden ja asiakkaan arvon tuotannon yhteyttä, sekä siihen valuttavia seikkoja. Tietopääoman hyödyntäminen tuo tarkasteluun uuden ulottuvuuden Tietopääoma sitoo eri kokonaisuudet yhteen ja mahdollistaa arvon tuotannon tarkastelun kokonaisuutena ja liittää sen osaksi yrityksen menestystekijöitä. Tutkimuksen empiirisessä osassa selvitetään monikanavaisen toiminnan käytännön toteuttamista ja käsityksiä monikanavaisuuden vaikutuksista arvon tuotantoon. Tutkimus osoittaa, että monikanavainen toiminta tuo uusia mahdollisuuksia asiakkaan arvon tuotantoon. Asiakas voi hoitaa palvelun tarpeensa eri kanavassa oman valintansa mukaan. Tärkeää on varmistaa, että yrityksen osaaminen ja asiakkaan tarve kohtaavat asiakaskohtaamisissa Laadukkaat asiakaskohtaamiset luovat arvoa asiakkaille ja tuovat sitä kautta kilpailukykyä yritykselle.

Trust as a source of sustainable competitive advantage

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten luottamus vaikuttaa yrityksen kilpailuetuun. Luottamus on monitieteellinen ilmiö joka on saanut varsin paljon huomiota viimeaikaisissa tutkimuksissa. Myös jatkuvasti kehittyvässä yrityksen teoriassa yrityksen kilpailukyky ja sen pysyvyys ovat olleet mielenkiinnon kohteena. Luottamuksen ja kilpailuedun suhdetta on tästä huolimatta tutkittu vain vähän. Luottamus on nähty ikään kuin implisiittisesti yrityksen teoriassa, mutta ei eksplisiittisesti. Tämä tutkielma analysoi luottamuksen ja yrityksen kilpailukyvyn teorioita sekä näiden yhtymäkohtia. Tutkimuksen lopputuloksena esitellään nämä teoriat toisiinsa yhdistävä malli. Tutkielma on teoreettinen ja osin käsiteanalyyttinen, tutkimusote on syntetisoiva ja exploratiivinen, sillä se pyrkii osoittamaan aiemmin erillisten teorioiden yhtymäkohdat. Esiteltävä malli osoittaa, että luottamuksen ja yrityksen pysyvän kilpailuedun teoriat voidaan liittää toisiinsa, tärkeimmän yhdistävän tekijän ollessa yhteistyökyvykkyys. Luottamus on yhteistyökyvykkyyden välttämätön ennakkoedellytys. Kyky tehdä yhteistyötä on, paitsi jo itsessään erittäin tärkeä dynaaminen kyvykkyys, myös muiden dynaamisten kyvykkyyksien luomista ja hyväksikäyttöä edesauttava tekijä. Sikäli yhteistyö voidaan nähdä yrityksen teoriassa muut dynaamiset kyvykkyydet mahdollistavana meta-kyvykkyytenä ja luottamus sen edellytyksenä.

Tunnuslukumittariston kehittäminen tulospalkkiojärjestelmän perustaksi

Pro gradu –tutkielmassa kehitetään mittareita tulospalkkiojärjestelmän perustaksi. Kohdeyrityksenä on Imatran Seudun Sähkö Oy. Tutkielmassa käytetään konstruktiivista tutkimusotetta. Työn päätavoitteena on kehittää yritykselle sekä sen päätoiminnoille sopivat mittarit, joihin tulospalkkio voidaan liittää. Yrityksessä on monenlaisia erilaisia toimintoja, joista kriittisimpiä valittujen mittareiden on pystyttävä mittaamaan. Teoriaosa jakautuu kahteen osaan: suorituskyvyn mittaamiseen ja tulospalkkaukseen. Empiria koostuu henkilöstökyselystä sekä muiden yritysten haastatteluista. Tutkielman tuloksena saatiin valikoima mittareita, joista yritys valitsee sopivimmat. Osa mittareista on koko organisaatiota koskevia ja osa yritystasoisia. Tutkielmassa annetaan myös esimerkki mahdollisesta mittaristosta ja sen käytöstä.

Liikealustan suunnittelu liikkuvan työkoneen simulaattoriin

Työssä suunniteltiin liikealusta liikkuvan työkoneen koulutussimulaattoriin. Suunnittelu aloitettiin mittaamalla lastauskoneen dynaamisia ominaisuuksia. Mittausdatan ja koneen toiminnan analysoinnin perusteella valittiin liikealustan perusrakenne. Toimilaitteiden mitoitus tapahtui simulointimallin avulla, jossa käytettiin mitattuja kiihtyvyyksiä, signaalin suodatusta, käänteiskinematiikkaa ja käänteisdynamiikkaa. Simulointimallia käytettiin myös mekaanisen rakenteen mitoituksessa. Lisäksi visualisoinnin ja ohjauksen toteutusta tutkittiin. Työn tavoitteena oli kehittää mahdollisimman realistisen liiketuntuman toteuttava ja kustannustehokas liikealusta. Lisäksi pyrittiin matalaan ja helposti siirrettävissä olevaan rakenteeseen. Liikealustan liikkeet pyrittiin toteuttamaan sähkökäytöillä. Suunnittelun tuloksena saatiin kolmen vapausasteen liikealusta, joka on toteutettu servomoottoreilla. Työssä suunnitellusta liikealustasta on tarkoitus rakentaa fyysinen prototyyppi ja liittää se lastauskoneen reaaliaikasimulaattoriin.

"Ikääntyvän näön arviointi" -oppaan käytettävyyden arviointi ja parannusehdotukset

Opinnäytetyömme pohjautuu Hanna Heikkalan ja Sari Kiukaksen opinnäytetyön tuotoksena keväällä 2007 valmistuneeseen "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaaseen. Opas sisältää tietoa ikääntyvän näkemisestä sekä testistön näön arviointiin. Opas on ollut käytössä Helsingin Seniorisäätiön Pakilakodin lyhytaikaisosasto LAH 1 A:n hoitajilla keväästä 2007 alkaen. Opinnäytetyömme tarkoituksena on arvioida "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaan käytettävyyttä hoitajien työvälineenä sekä tehdä oppaaseen parannusehdotukset. Sekä meidän työmme että Heikkalan ja Kiukaksen opinnäytetyö ovat osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian hankekokonaisuutta ”Työn organisointi ja työnjako terveydenhuollon erityisaloilla”. Optometrian osahankkeen tavoitteena on kehittää ja laajentaa optometristin työnkuvaa sekä hyödyntää optometristin ammatillista osaamista ikääntyneiden terveydenhuollossa. Osahanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin Seniorisäätiön Pakilakodin kanssa. "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaan toimivuutta ei ole aikaisemmin tutkittu. Olettamuksemme on, että "Ikääntyvän näön arviointi" -opasta täytyy vielä kehittää, jotta se olisi mahdollisimman toimiva työväline. Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, johon keräsimme tietoa oppaan toimivuudesta Pakilakodin LAH 1 A:n hoitajille suunnatulla kyselylomakkeella ja ongelmapäiväkirjalla sekä havainnoimalla hoitajien suorittamia näön arviointeja. Tutkimusjoukkomme koostuu kaikista Pakilakodin LAH 1A:n kymmenestä hoitajasta. Keräämämme aineiston perusteella "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaaseen täytyy tehdä muutoksia. Näön arviointiin tarkoitetussa testistössä ilmenee enemmän puutteita kuin oppaan kirjallisessa osassa. Suurin muutostarve kohdistuu oppaan testistössä oleviin näön arviontiin tarkoitettuihin flipperilaseihin. Näön arviointeja suoritettaessa havaitsimme, että ikääntyneen on vaikea itse pidellä flipperilaseja silmiensä edessä. Parannusehdotuksemme tähän on liittää flipperilaseihin sen vartta kohtisuorasti kulkevat jatkeet, jotta ikääntyneen on helpompi kannatella laseja kasvoillaan. Myös "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaan näön arvioinnin ohjeistukseen on tehtävä täsmennyksiä. "Ikääntyvän näön arviointi" -oppaasta olisi mahdollista kehittää hyödyllinen työväline ikääntyneiden terveydenhuoltoon. Parannusehdotuksemme huomioiden opas voidaan tuotteistaa tehokkaaksi työvälineeksi ikääntyvän toimintakyvyn arvioinnin avuksi.

Varaosien tunnistuspalvelut sähköisessä liiketoimintaympäristössä

Työn tarkoituksena on ollut luoda varaosien tunnistukseen kehitysmalli, jota voidaan käyttää pohjana palveluiden kehityksessä. Saatavilla olevia tunnistusmenetelmiä parantamalla on mahdollista kehittää liiketoimintaprosesseja. Yrityksiin kohdistuu yhä enemmän vaatimuksia, jotka täyttääkseen on kyettävä luomaan kustomoitavissa olevia innovatiivisia palvelukokonaisuuksia. Yritysten tulisi kerätä yhteen kaikki saatavilla oleva tieto asiakkaiden hankkimista tuotteista ja palveluista tarjoten näiden kautta toimintamahdollisuuksia lähemmäs asiakasrajapintaan. Sähköisten tunnistuspalveluiden kehitys ja integrointi yhdeksi kokonaisuudeksi on keskeisessä asemassa yrityksen palvelutarjontaa kehitettäessä. Palveluihin voidaan antaa pääsy SOA (Service Oriented Architecture) -malliin perustuvien portaaleiden kautta. Uudet varaosien tunnistusmenetelmät tulee liittää web-palveluina portaaliin integrointimenetelmiä käyttäen. Varaosien tunnistuksen kannalta on keskeistä linkittää taustajärjestelmien tieto tukemaan tunnistusprosessia tuotteiden koko elinkaaren ajan. Case tapauksessa integroitiin varaosien tunnistuspalveluina IMB WebSphere Portal:n PDM (Product Data Management) -järjestelmän varaosadokumentaatio. Lisäksi luotiin varaosien tunnistusjärjestelmän vaatima datamalli, joka mahdollistaa PDMjärjestelmässä olevan as-built – varaosarakenteen hyväksikäytön portaaliin liitettävän graafisen varaosien tunnistusjärjestelmän kanssa. Tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksina nähdään huoltojärjestelmien tiedon integrointi osaksi tunnistusmenetelmiä parantavaa kokonaisuutta, huoltotarpeen automaattinen seuranta ja analysointi, RFID:n käyttömahdollisuudet, mobiili-sovellusten kehitys, varaosien tunnistukseen perustuvien liiketoimintaprosessien automatisointi sekä jatkuva tiedonjaon kehittäminen.