Dividend policy and market asymmetries

A Work Project, presented as part of the requirements for the Award of a Masters Degree in Finance from the NOVA – School of Business and Economics

WHAT THE STUDIES CONDUCTED IN BRAZIL REGARDING DIVIDEND POLICY REVEAL

This paper consists of a review of the literature about dividend policy in Brazil, focusing on the empirical studies conducted from 1990 to 2010 that were published in major Brazilian administration, accounting and finance journals and major conference proceedings on this subject. The analyzed sample comprised 39 studies using various methods and conducted in various periods. Based on the model of Harris and Raviv (1991), this paper grouped studies according to model type, and it found five main categories. We were able to find some tendencies, such as: dividend policy relevance in the Brazilian market; confirmation of existence of agency problems; conflicting findings regarding the clientele hypothesis; tax signaling in, and tax impact on, defining dividend policy; non-conflicting findings regarding key factors of dividend policy..

Corporate Governance and Dividend Policy in European Banking

This dissertation investigates corporate governance and dividend policy in banking. This topic has recently attracted the attention of numerous scholars all over the world and currently remains one of the most discussed topics in Banking. The core of the dissertation is constituted by three papers. The first paper generalizes the main achievements in the field of relevant study using the approach of meta-analysis. The second paper provides an empirical analysis of the effect of banking corporate governance on dividend payout. Finally, the third paper investigates empirically the effect of government bailout during 2007-2010 on corporate governance and dividend policy of banks. The dissertation uses a new hand-collected data set with information on corporate governance, ownership structure and compensation structure for a sample of listed banks from 15 European countries for the period 2005-2010. The empirical papers employ such econometric approaches as Within-Group model, difference-in-difference technique, and propensity score matching method based on the Nearest Neighbor Matching estimator. The main empirical results may be summarized as follows. First, we provide evidence that CEO power and connection to government are associated with lower dividend payout ratios. This result supports the view that banking regulators are prevalently concerned about the safety of the bank, and powerful bank CEOs can afford to distribute low payout ratios, at the expense of minority shareholders. Next, we find that government bailout during 2007-2010 changes the banks’ ownership structure and helps to keep lending by bailed bank at the pre-crisis level. Finally, we provide robust evidence for increased control over the banks that receive government money. These findings show the important role of government when overcoming the consequences of the banking crisis, and high quality of governance of public bailouts in European countries.

Tax implications of dividend policy

This study examines the tax-arbitrage possibilities on the Budapest Stock Exchange between 1995 and 2007. The theoretical possibility for the arbitrage is the different taxation for different stockholders, for the private investors and for the institutions: the institutions had higher taxation on capital gain while private persons in the whole period had tax-benefits on capital gains. The dynamic clientele model shows, that there is a range of the price drops after dividend payouts which guarantees a risk-free profit for both parties. The research is based on the turnover data from 97 companies listed on the Budapest Stock Exchange. We have tested the significant turnovers around the dividend-dates. The study presents clear evidence that investors continuously did take advantages on the different taxation.

The impact of culture and corporate governance in dividend policy: evidence from emerging and developed countries

The present research aims to analyse the impact of corporate governance and cultural dimensions in dividend policy. The corporate governance and dividend policy have a close relationship, in that both are evidenced in literature to mitigate agency problems. Cultural factors are also related to agency problems. The existence of agency problems and their solutions differs across countries and it is related to the implementation of the mechanisms of governance. So, cultural factors may have influence on corporate governance and dividend policy. Our sample consists in 1 232 companies belonging to the main indices of 38 countries classified as emerging or developed. To measure the quality of firm level corporate governance, we use the ASSET4 Corporate Governance Performance Index, developed by Thomson Reuters, and as proxy of culture we use three cultural dimensions developed by Geert Hofstede, namely uncertainty avoidance, masculinity and indulgence. We obtained significant empirical evidence that firms with high quality of corporate governance pay higher dividends. With regard to cultural factors, we confirm that in countries with high levels of masculinity and uncertainty avoidance, the dividend payout ratio is lower. On the other hand, countries with high level of indulgence have higher dividend payout ratio. However, we verify that the impact of cultural effects is minimized when the firms have a high quality level of corporate governance. Additionally, we found that the impact of corporate governance and cultural factors in dividend policy differs when dealing with emerging or developed countries.

Osinkopolitiikka

Tutkielman tavoitteena on pyrkiä luomaan katsaus osinkopolitiikkaan ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. Tutkielmassa käydään läpi osinkopolitiikkaan eniten vaikuttavia tekijöitä ja niiden pohjalta muodostuneita teorioita. Tutkielmassa käydään myös läpi yleisimpiä osinkopolitiikan keinoja ja pohditaan omien osakkeiden ostoaosinkopolitiikan keinona. Lisäksi luodaan empiirinen katsaus suomalaisessa pörssiyhtiössä käytettävään osinkopolitiikkaan ja siihen miten yleisimmät osinkopolitiikanteoriat toteutuvat tässä yrityksessä. Osinkopolitiikka on ollut hyvin kiistanalainen aihe taloudenalalla. Yhtenäistä ja yrityksen omistajan varallisuuden optimoivaa osinkopolitiikkaa ei ole pystytty luomaan. Hyvin usein ne osinkopolitiikan keinot, jotka ovat jossain yrityksessä tai yritysympäristössä hyviä eivät toimi toisaalla. Juuri tämä tekee oikean osinkopolitiikan löytämisen vaikeaksi.

Abnormal Return of Dividend Announcements during a Boom and a Recession. Empirical evidence from the years of 2002 - 2002 and 2005 - 2007, including the Finnish extra dividends

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia epänormaalien tuottojen esiintymistä nousu- ja laskusuhdanteen aikana osingonilmoituspäivän ympärillä. Osinkoilmoitukset ovat kerätty Yhdysvaltojen markkinalta (NYSE) ajanjaksoilta 2000 - 2002, jolloin pörssit laskivat teknokuplan jälkeen ja 2005 - 2007, jolloin sijoittajat kokivat suuria kurssivoittoja. Osinkoilmoitushavainnot koostuvat yhtiöistä, jotka nostivat tai pitivät osinko per osake paikallaan. Tavoitteena on tutkia eroja epänormaaleissa tuotoissa näiden kahden ajanjakson välillä. Toiseksi, tavoitteena on tutkia miten epänormaalit tuotot poikkeavat toisistaan eri osinkotuottoluokissa. Kolmanneksi, tavoitteena on tutkia esiintyikö markkinoilla epänormaaleja tuottoja kun suomalaiset yritykset ilmoittivat ylimääräisistä osingoista, pääasiassa vuonna 2004. Yksinkertaisesti ja lyhyesti sanottuna tavoitteena on tutkia arvostavatko sijoittajat osinkoja enemmän laskukauden vai nousukauden aikana. Rahoitusteorian mukaan sijoittajien tulisi arvostaa laskukauden aikana enemmän yhtiöitä, jotka pystyvät maksamaan huonosta taloustilanteesta huolimatta hyvää osinkoa. Empiiriset testit Yhdysvalloista osoittavat, että osingon nostamisesta johtuvat epänormaalit tuotot olivat suuremmat laskusuhdanteen aikana kuin noususuhdanteen aikana. Tämä on linjassa teorian kanssa. Osingon-nostot aiheuttivat nousukauden aikana vähäisiä epänormaaleja tuottoja. Selviä eroja eri osingontuottoluokkien välillä ei pystytty havaitsemaan. Tulokset yhdistetystä aineistosta osoittavat, että sijoittajat kokivat vähäisiä positiivisia epänormaaleja tuottoja laskukauden aikana. Nousukautena tuotot olivat lähellä nollaa. Suomen markkinoilla havaittiin selvä epänormaalituotto osingonilmoituspäivänä. Tulokset ovat pääpiirteittäin linjassa teorian kanssa. Sijoittajat arvostavat osinkoja hieman enemmän lasku- kuin noususuhdanteen aikana.

Losses, dividend reductions, and market reaction associated with past earnings and dividends patterns

This paper examines investors' reactions to dividend reductions or omissions conditional on past earnings and dividend patterns for a sample of eighty-two U.S. firms that incurred an annual loss. We document that the market reaction for firms with long patterns of past earnings and dividend payouts is significantly more negative than for firms with lessestablished past earnings and dividends records. Our results can be explained by the following line of reasoning. First, consistent with DeAngelo, DeAngelo, and Skinner (1992), a loss following a long stream of earnings and dividend payments represents an unreliable indicator of future earnings. Thus, established firms have higher loss reliability than less-established firms. Second, because current earnings and dividend policy are a substitute source of means of forecasting future earnings, lower loss reliability increases the information content of dividend reductions. Therefore, given the presence of a loss, the longer the stream of prior earnings and dividend payments, (1) the lower the loss reliability and (2) the more reliably dividend cuts are perceived as an indication that earnings difficulties will persist in the future.

The effect of past earnings and dividend patterns on the information content of dividends when earnings are reduced

This study pursues two objectives: first, to provide evidence on the information content of dividend policy, conditional on past earnings and dividend patterns prior to an annual earnings decline; second, to examine the effect of the magnitude of low earnings realizations on dividend policy when firms have more-or-less established dividend payouts. The information content of dividend policy for firms that incur earnings reductions following long patterns of positive earnings and dividends has been examined (DeAngelo et al., 1992, 1996; Charitou, 2000). No research has examined the association between the informativeness of dividend policy changes in the event of an earnings drop, relative to varying patterns of past earnings and dividends. Our dataset consists of 4,873 U.S. firm-year observations over the period 1986-2005. Our evidence supports the hypotheses that, among earnings-reducing or loss firms, longer patterns of past earnings and dividends: (a) strengthen the information conveyed by dividends regarding future earnings, and (b) enhance the role of the magnitude of low earnings realizations in explaining dividend policy decisions, in that earnings hold more information content that explains the likelihood of dividend cuts the longer the past earnings and dividend patterns. Both results stem from the stylized facts that managers aim to maintain consistency with respect to historic payout policy, being reluctant to proceed with dividend reductions, and that this reluctance is higher the more established is the historic payout policy. © 2010 The Authors. Journal compilation © 2010 Accounting Foundation, The University of Sydney.

Fatores determinantes da política de distribuição de dividendos: Evidência empírica para as empresas não financeiras da Euronext Lisbon

Dividends and their distribution decisions, being a component of the compensation of investors are a constant financial worry within companies, thus revealing one of the themes highlighted in the context of the financial literature. Study will address the factors determining the dividend policy practiced by companies listed in the Portuguese stock market. The latter will be 47 non-financial companies listed on the Euronext Lisbon during 2009 until 2011. The two samples that have been investigated include the representative of the majority of non-financial companies listed on Euronext Lisbon and the other financial companies members of the PSI 20. The methodology adopted is one of the ordinary least squares regression and the amount of dividends per share distributed was used in determining the dependent variable. In relation to the independent variables, six explanatory factors were chosen. These include profitability, stability of dividend policy, size, growth, risk and investment opportunities. The conclusion suggests that the most important factors to explain the amount of dividends distributed are profitability and stability of dividend policy. There after, growth and risk factors, as well as factors that explain the amount of dividends distributed are also relevant. The remaining variables obtained were insufficient evidence pointing to a significant effect in explaining the dividend policy of Portuguese companies in the sample. The conclusion also states that differences exist in the importance of the explanatory factors to the amount of dividends distributed between the study samples, given the differentiation of dividend policies, followed by companies from each group analyzed.

Evidência empírica dos factores explicativos dos dividendos distribuídos pelas empresas cotadas na EURONEXT Lisboa

Companies’ decision to pay dividends to its shareholders is a topic that has received increasing attention in business finance. This paper provides an additional contribution to the development of this topic focusing on the analysis of the determinants of dividend policy by issuing companies in the Portuguese capital market. For this purpose, we use a set of financial and economic information specific to each firm to explain its dividend per share. The sample used in the empirical study contains 54 firms and it refers to the 2005-2009 period. Results suggest that net income, dividends per share paid in the previous financial year and return on assets all present a positive and statistically significant effect on dividends per share paid in a given financial year. Moreover, results show that Lintner’s (1956) model appears to be valid in explaining dividend policy by issuing companies in Euronext Lisbon.

Stockholder conflicts and dividends

Conflicts of interest between majority and minority stockholders affect a large proportion of firms in any economy, but has received little attention in the empirical literature. We examine the link between the potential for such conflicts and the firm's payout policy on a large sample of Norwegian private firms with controlling stockholders and detailed ownership data. Our evidence shows that the stronger the potential conflict between the stockholders, the higher the proportion of earnings paid out as dividends. This tendency to reduce stockholder conflicts by dividend payout is more pronounced when the minority is diffuse and when a family's majority block is held by a single family member. We also find evidence that a minority-friendly payout policy is associated with higher future minority investment in the firm. These results are consistent with the notion that potential agency costs of ownership are mitigated by dividend policy when the majority stockholder benefits from not exploiting the minority.

OSINKOJENJAKO: Helsingin pörssin toimialakohtainen osingonjakopolitiikka

Tutkielmani päätavoitteena on selvittää onko jokin Helsingin Pörssin kymmenestä toimialasta jakanut suhteessa enemmän osinkoja tulokseen nähden kuin toinen toimiala vuosien 2001-2005 välillä. Empiirisessä osassa tutkimusta käytetään johtopäätöksien muodostamisessa varianssianalyysiä. Testausmenetelmänä ovat kuvailevien tunnuslukujen lisäksi Tamhane K2 - sekä Kruskal- Wallis -testit. Aluksi tutkimuksessa on perehdytty teoriapohjalta yrityksien osingonjakopolitiikkaan ja tekijöihin, jotka vaikuttavat yrityksien maksamaan payout ratioon eli osinko/tulos -tunnuslukuun. Tämän jälkeen teoriaosuus jatkuu target payot ration ja tähän mahdollisesti vaikuttavien tekijöiden tarkasteluna. Tutkimustuloksien mukaan Helsingin Pörssin toimialojen kesken - pois lukien energia, informaatioteknologia ja terveydenhuolto ¿ ei ole merkittävää keskiarvolista eroa. Toimialojen sisällä vaihtelua payout ration maksamisen suhteen esiintyy kuitenkin reilusti. Osakkeiden ostaja ei voi tehdä osakkeiden ostopäätöstä toimialan perusteella.

Strategisen johtamisen omistajalähtöinen näkökulma

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida strategisen johtamisen omistajalähtöistä johtamismallia kirjallisuuden valossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin olemassa olevaan tekstiaineistoon perustuvaa tulkitsevaa käsitetutkimusta, jolle on ominaista, ettei tutkija ole vuorovaikutuksessa aineiston tuottajan kanssa. Työ oli luonteeltaan teoreettinen, kuvaileva ja laadullinen Tutkimuksen aineistona toimi neljä omistajalähtöistä johtamista käsittelevää teosta, joista kahdessa annettiin kokonaiskuva omistajalähtöisestä johtamisesta, yhdessä aihetta lähestyttiin arvonmäärityksen näkökulmasta ja yhdessä riskien-hallinnan näkökulmasta. Strategiaviitekehys muodostettiin käyttäen hyväksi Chaffeen kolmea, Mintzbergin yhdeksää sekä Volberda ja Elfringin kolmea koulukuntaa. Koulukuntajakoa hyödynnettiin strategisen johtamisen historiallisiin taustoihin tutustumisessa. Yrityksen arvonmääritykselle muodostettiin viitekehys strategia-kirjallisuuden määrittelemistä arvostrategioista. Kasvustrategian viiitekehys muodostui monialaistumisesta ja kansainvälistymisstrategiasta. Tutkimustulokset osoittavat, että omistajalähtöisesti johdetun yrityksen kaiken toiminnan lähtökohtana on omistajien varallisuuden kasvattaminen. Omistajien yritykseen kohdistuvat odotukset ovat yrityksen markkina-arvossa. Hallituksen merkitys johdon ja omistajien rajapintana lisääntyy. Johdon palkkiot on kytketty osakekurssiin. Osakkeenomistajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: pääomasijoittajiin ja pörssisijoittajiin. Pääomasijoittajat odottavat yritykseltä tasaista kasvua, maltillista osinkopolitiikkaa, kannattavaa liiketoimintaa sekä riskienhallintaa pitkällä aikavälillä. Pörssisijoittajien odotukset ovat yrityksen markkina-arvossa ja pikaisissa voitoissa.

Osingonjakopolitiikan määräytyminen ja sen osakekurssivaikutukset Helsingin pörssissä

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia lineaarisen regressioanalyysin avulla sekä osingonjakopolitiikan määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä että osinkojen osakekurssivaikutusta Helsingin pörssissä. Osinkopolitiikan määräytymistä tutkittiin yhtiön koon, kannattavuuden, velkaisuuden, investointi- ja kasvumahdollisuuksien sekä sisäpiirin omistuksen avulla. Käytetty aineisto koostuu Helsingin pörssissä noteerattujen yhtiöiden tilinpäätösluvuista ja osakekurssitiedoista vuosina 2000-2010. Empiiriset tutkimukset osoittivat, että osinkotuottoon vaikuttavia tekijöitä Helsingin pörssissä ovat yhtiön kannattavuus, velkaisuus, investointi- ja kasvumahdollisuudet sekä sisäpiirin omistus. Saadut tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa. Toinen merkittävä löydös on, että osingoilla todettiin olevan positiivinen yhteys osakekurssimuutoksiin Helsingin pörssissä. Osinkojen ja osakekurssin välinen yhteys tukee signalointiteoriaa.