Scientific authorships and collaboration network analysis on Chagas disease: papers indexed in PubMed (1940-2009)

Chagas disease is a chronic, tropical, parasitic disease, endemic throughout Latin America. The large-scale migration of populations has increased the geographic distribution of the disease and cases have been observed in many other countries around the world. To strengthen the critical mass of knowledge generated in different countries, it is essential to promote cooperative and translational research initiatives. We analyzed authorship of scientific documents on Chagas disease indexed in the Medline database from 1940 to 2009. Bibliometrics was used to analyze the evolution of collaboration patterns. A Social Network Analysis was carried out to identify the main research groups in the area by applying clustering methods. We then analyzed 13,989 papers produced by 21,350 authors. Collaboration among authors dramatically increased over the study period, reaching an average of 6.2 authors per paper in the last five-year period. Applying a threshold of collaboration of five or more papers signed in co-authorship, we identified 148 consolidated research groups made up of 1,750 authors. The Chagas disease network identified constitutes a "small world," characterized by a high degree of clustering and a notably high number of Brazilian researchers.

Concentric characterization and classification of complex network nodes: Application to an institutional collaboration network

Differently from theoretical scale-free networks, most real networks present multi-scale behavior, with nodes structured in different types of functional groups and communities. While the majority of approaches for classification of nodes in a complex network has relied on local measurements of the topology/connectivity around each node, valuable information about node functionality can be obtained by concentric (or hierarchical) measurements. This paper extends previous methodologies based on concentric measurements, by studying the possibility of using agglomerative clustering methods, in order to obtain a set of functional groups of nodes, considering particular institutional collaboration network nodes, including various known communities (departments of the University of Sao Paulo). Among the interesting obtained findings, we emphasize the scale-free nature of the network obtained, as well as identification of different patterns of authorship emerging from different areas (e.g. human and exact sciences). Another interesting result concerns the relatively uniform distribution of hubs along concentric levels, contrariwise to the non-uniform pattern found in theoretical scale-free networks such as the BA model. (C) 2008 Elsevier B.V. All rights reserved.

Scientific collaboration network among Brazilian universities: an analysis in Dentistry area

This paper analyses the scientific collaboration network formed by the Brazilian universities that investigate in dentistry area. The constructed network is based on the published documents in the Scopus (Elsevier) database covering a period of 10 (ten) years. It is used social network analysis as the best methodological approach to visualize the capacity for collaboration, dissemination and transmission of new knowledge among universities. Cohesion and density of the collaboration network is analyzed, as well as the centrality of the universities as key-actors and the occurrence of subgroups within the network. Data were analyzed using the software UCINET and NetDraw. The number of documents published by each university was used as an indicator of its scientific production.

Measuring the Diversity and the Integration of Film Production in Mercosur: A Social Network Analysis

Based on an original and comprehensive database of all feature fiction films produced in Mercosur between 2004 and 2012, the paper analyses whether the Mercosur film industry has evolved towards an integrated and culturally more diverse market. It provides a summary of policy opportunities in terms of integration and diversity, emphasizing the limiter role played by regional policies. It then shows that although the Mercosur film industry remains rather disintegrated, it tends to become more integrated and culturally more diverse. From a methodological point of view, the combination of Social Network Analysis and the Stirling Model opens up interesting research tracks to analyse creative industries in terms of their market integration and their cultural diversity.

Knowledge acquisition by networks of interacting agents in the presence of observation errors

In this work we investigate knowledge acquisition as performed by multiple agents interacting as they infer, under the presence of observation errors, respective models of a complex system. We focus the specific case in which, at each time step, each agent takes into account its current observation as well as the average of the models of its neighbors. The agents are connected by a network of interaction of Erdos-Renyi or Barabasi-Albert type. First, we investigate situations in which one of the agents has a different probability of observation error (higher or lower). It is shown that the influence of this special agent over the quality of the models inferred by the rest of the network can be substantial, varying linearly with the respective degree of the agent with different estimation error. In case the degree of this agent is taken as a respective fitness parameter, the effect of the different estimation error is even more pronounced, becoming superlinear. To complement our analysis, we provide the analytical solution of the overall performance of the system. We also investigate the knowledge acquisition dynamic when the agents are grouped into communities. We verify that the inclusion of edges between agents (within a community) having higher probability of observation error promotes the loss of quality in the estimation of the agents in the other communities.

Evolution of coauthorship networks: worldwide scientific production on leishmaniasis

Introduction Collaboration is one of the defining features of contemporary scientific research, and it is particularly important with regard to neglected diseases that primarily affect developing countries. Methods The present study has identified publications on leishmaniasis in the Medline database from 1945 to 2010, analyzing them according to bibliometric indicators and statistics from social network analysis. Examining aspects such as scientific production, diachronic evolution, and collaboration and configuration of the research groups in the field, we have considered the different types of Leishmania studied and the institutional affiliation and nationality of the authors. Results Seven-hundred and thirty-five authors participate in 154 prominent research clusters or groups. Although the most predominant and consolidated collaborations are characterized by members from the same country studying the same type of Leishmania, there are also notable links between authors from different countries or who study different clinical strains of the disease. Brazil took the lead in this research, with numerous Brazilian researchers heading different clusters in the center of the collaboration network. Investigators from the USA, India, and European countries, such as France, Spain, the United Kingdom, and Italy, also stand out within the network. Conclusions Research should be fostered in countries such as Bangladesh, Nepal, Sudan, and Ethiopia, where there is a high prevalence of different forms of the disease but limited research development with reference authors integrated into the collaboration networks.

Autonvalmistajan toimitusketjun tehostaminen Suomen sisäisellä yhteistyöllä

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka globaalin autonvalmistajan toimitusketjua voidaan tehostaa Suomen sisäisten yhteistyökumppaneiden kesken.Tarkoituksena on saada yksittäisten yritysten välisestä yhteistyöstä mahdollisimman paljon synergiaa koko toimitusketjun tehostamiseksi. Tutkimuksessa on käytetty hyväksi alan kirjallisuutta, case- yrityksen tietokantoja ja kerätty aineistoa haastattelemalla toimitusketjussa toimivien yritysten edustajia. Informaatiotekniikan kehitys on ollut runsasta viime vuosikymmenien aikana, mikä on mahdollistanut reaaliaikaisen yhteistyön globaaleissa toimitusketjuissa. Toimivan yhteistyöverkoston edellytyksenä ovat kuitenkin hyvin rakennetut toimintamallit, joissa toimitaan tehokkaasti koko toimitusketjun edun saavuttamiseksi. Tutkimuksen empiirisessä osassa esitellään vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla voidaan lisätä yhteistyötä jokaista osapuolta hyödyttävällä tavalla. Näintoimitusketjusta saadaan karsittua osaoptimointia ja tehotonta toimintaa. Tämänlisäksi annetaan ehdotuksia informaatiotekniikan laajempaan hyväksikäyttöön toimitusketjun eri yritysten välillä.

Informaation hallinta prosessiteollisuuden investointiprojektissa

Diplomityössä on tutkittu kohdeyrityksen, UPM-Kymmene Oyj Kymin tuotantoyksikön nykyisiä investointiprojektin tiedonhallinnan käytäntöjä. Nykytilan selvityksen ja haastatteluissa ilmenneiden tarpeiden perusteella on työssä esitelty uusi toimintamalli tulevia investointiprojekteja varten. Diplomityö perustuu aihepiirin kirjalliseen tarkasteluun ja yhteistyökumppaneiden haastatteluihin. Kirjallisuuden avulla on selvitetty dokumenttienhallinnan teoriaa ja tulevaisuuden näkymiä. Haastatteluilla on selvitetty Kymin tiedonhallinnan nykytilaa ja tulevia tarpeita. Haastatteluita on tehty Kymillä sisäisesti ja Kymin konsultti- ja laitetoimittajaosapuolten kanssa. Työssä käsitellään informaationhallintaa dokumenttienhallinnan ja erilaisten investointiprojektissa käsiteltävien dokumenttien pohjalta. Investointiprojektissa syntyvän talletettavan ja arkistoitavan dokumenttiaineiston lisäksi huomioidaan laitetietojen hallinta, mutta vain periaatteellisella tasolla. Investointiprojektin tiedonhallinnassa ehdotetaan siirryttävän perinteisestä eri projektiosapuolten keskinäisestä tiedonvaihdosta verkottuneeseen tiedonhallinnan malliin. Verkottuneessa tiedonhallinnassa toimitaan investointiprojektin osapuolten yhteisen tietovaraston avulla. Työn tuloksena syntynyt kohdeyrityksen toimintamalli koostuu useista eri osa-alueista, mikä mahdollistaa toimintamallin hyödyntämisen yksittäisiä osa-alueita kokonaisuudesta irrottamalla. Toimintamallia on mahdollista hyödyntää vastaavanlaisten tuotanto-laitosten investointiprojektien yhteydessä. Työssä toimintamallin käytännön sovellutus kohdeyrityksessä on esitetty käyttöönottoprojektina.

Terveydenhuollon toimintaverkoston kehittäminen

Työn tavoitteena oli selvittää, jäsentää ja kartoittaa terveydenhuollon toiminta-verkoston yhteistyön nykytilaa sekä hahmotella uutta toimintamallia. Työ toteutettiin teemahaastatteluna Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella. Kyselylomakkeilta ja haastatteluista saatuja tietoja on analysoitu SPSS for Windows –analysointi- ja tiedonhallintaohjelmistolla. Käsitys toimintaverkoston nykytilasta saatiin yhdistämällä tilastollisesti merkitsevät tulokset, haastattelutiedot sekä haastattelutietojen pohjalta piirretyt riippuvuuskuvat. Aiheen teoriatarkastelun ja analyysitulosten pohjalta on hahmoteltu uutta terveydenhuollon toimintaverkoston toimintamallia, jossa keskeiseksi tekijäksi nousee toimijoiden yhdessä tuottama lisäarvo hoitoketjun asiakkaalle. Erilaiset kitkatekijät ja potilaan tilaa kohentamattomat odotusajat on mahdollista poistaa mallin avulla. Tieto- ja viestintätekniikan rooli toimintaa tukevana työkaluna edesauttaa tiedon liikkumista eri toimijoiden integroitujen tietojärjestelmien välillä. Työssä esitellään myös työkaluja helpottamaan käytännön toimenpiteitä uuden toimintamallin käyttöönottamisessa.

KUMPPANUUKSIEN LAATUTEKIJÄT JA KUMPPANUUSKYVYKKYYS VERKOSTOSUHTEIDEN KRIITTISINÄ MENESTYSTEKIJÖINÄ

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä ovat kahden yrityksen läheisen verkostoyhteistyösuhteen menestystekijät ja kuinka yritys pystyy parantamaan onnistumistaan verkostosuhteissaan. Päämääränä on selvittää kirjallisuudesta löydettyjen menestystekijöiden avulla, mikä on case –yritysten yhteistyösuhteiden ja kumppanuuskyvykkyyden nykytila, pullonkaulatekijät ja kuinka niitä voidaan parantaa. Tutkielman tavoitteisiin on pyritty kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvalla case –tutkimuksella. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin ja analysoitiin purkamalla ne sanallisiin, teema-alueiden mukaisiin kokonaisuuksiin. Analyysissä käytettiin osittain Atlas.Ti –ohjelmistoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että läheisen verkostoyhteistyösuhteen menestystekijät ovat luottamus, sitoutuminen ja kommunikaatio sekä verkostoidentiteetti. Näistä luottamuksen tila oli tutkituissa suhteissa hyvä ja sitoutumisenkin kohtuullinen. Sen sijaan verkostoidentiteetti oli jossain määrin epäselvä ja kommunikaatiossa oli puutteita kasvaen sitä mukaan, kun organisaatiohierarkiassa edetään korkeammalle. Nämä mahdollisesti heikentävät läheisestä suhteesta saatavia hyötyjä. Tulokset osoittavat myös sen, että nostaakseen onnistumisen tason kaikissa yhteistyösuhteissaan, niiden tulee pyrkiä järjestelmällisesti hyödyntämään aikaisempaa yhteistyökokemustaan ja näin rakentamaan kumppanuuskyvykkyyttään. Kohdeyrityksissä oli tehty vielä vähän konkreettisia toimenpiteitä yritystason kumppanuuskyvykkyyden kohentamiseksi.

Indicadores de impacto, visibilidade e colaboração para a produção científica da Pós-graduação brasileira: um estudo nos programas de excelência na área de Zootecnia

Pós-graduação em Ciência da Informação - FFC

Aportes bibliométricos à produção científica nos principais periódicos da área de Ciência da Informação no Brasil, no período de 2006-2010

Pós-graduação em Ciência da Informação - FFC

Colaboração científica na temática redes sociais: análise bibliométrica do ENANCIB no período 2009 - 2010

The aim of this research is to point out the most productive researchers and institutions in the “Social Network” theme, in the ENANCIBs, from 2009 to 2010, as well as to describe their institutional scientific collaboration network. As research procedure, we searched for works with the entry network in the annuals of the event. 169 works were found, from which 120 were developed in co-authorship by 40 institutions. A matrix with the institutional coauthorships was created and the scientific collaboration network was reached. The results point out the same number of both most productive institutions and most productive authors. As for the scientific collaboration network, it is relevant that 37 institutions are interconnected by co-authorship. It’s also relevant that the studies in social network have been more and more present in the Information Science, mainly as investigative method for the construction of knowledge.

A produção científica docente nos programas de pós-graduação em Ciência da Informação no Brasil: um estudo bibliométrico

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Mapeamento de ontologias empresariais para modelos de processos de negócio em BPMN, com aplicação em processos de software

Pós-graduação em Ciência da Computação - IBILCE