Phase II Trial of Infusional Fluorouracil, Irinotecan, and Bevacizumab for Metastatic Colorectal Cancer: Efficacy and Circulating Angiogenic Biomarkers Associated With Therapeutic Resistance

Purpose We investigated the efficacy of fluorouracil (FU), leucovorin, irinotecan, and bevacizumab (FOLFIRI + B) in a phase II trial in patients previously untreated for metastatic colorectal cancer (mCRC), and changes during treatment in plasma cytokines and angiogenic factors (CAFs) as potential markers of treatment response and therapeutic resistance. Patients and Methods We conducted a phase II, two-institution trial of FOLFIRI + B. Each 14-day cycle consisted of bevacizumab (5 mg/kg), irinotecan (180 mg/m(2)), bolus FU (400 mg/m(2)), and leucovorin (400 mg/m(2)) followed by a 46-hour infusion of FU (2,400 mg/m(2)). Levels of 37 CAFs were assessed using multiplex-bead assays and enzyme-linked immunosorbent assay at baseline, during treatment, and at the time of progressive disease (PD). Results Forty-three patients were enrolled. Median progression-free survival (PFS), the primary end point of the study, was 12.8 months. Median overall survival was 31.3 months, with a response rate of 65%. Elevated interleukin-8 at baseline was associated with a shorter PFS (11 v 15.1 months, P = .03). Before the radiographic development of PD, several CAFs associated with angiogenesis and myeloid recruitment increased compared to baseline, including basic fibroblast growth factor (P = .046), hepatocyte growth factor (P = .046), placental growth factor (P < .001), stromal-derived factor-1 (P = .04), and macrophage chemoattractant protein-3 (P < .001). Conclusion Efficacy and tolerability of FOLFIRI + B appeared favorable to historical controls in this single arm study. Before radiographic progression, there was a shift in balance of CAFs, with a rise in alternate pro-angiogenic cytokines and myeloid recruitment factors in subsets of patients that may represent mechanisms of resistance.

Kolmannen sukupolven matkaviestinverkon puhelunohjaus MSC Server –konseptilla

Tietoliikenneala elää muutosten aikaa. Vanhat piirikytketyt kapeakaistaiset verkot ovat väistymässä seuraavan sukupolven verkkojen tieltä. GPRS-verkot tekevät tuloaan ja 3G-verkkojen kehitystyö on kiivaimmillaan laitetoimittajien ratkoessa verkoille asetettuja haasteita. Jää nähtäväksi, kykenevätkö 3G-verkot vastaamaan näihin haasteisiin. Työssä käsitellään 3G-verkon arkkitehtuuria, toimintaa ja puhelunohjausta MSC Server -konseptissa, sekä käydään läpi muutamia puheluesimerkkejä. 3G-verkon arkkitehtuuri, jossa puhelunohjaus on erotettu mediakerroksesta, esitetään ja uudet verkkoelementit ja niiden toiminta käsitellään. Esitelty teoria perustuu kirjallisuuteen sekä yleisesti hyväksyttyihin 3G- verkon standardeihin. Näitä standardeja julkaisevat muun muassa ITU-T ja 3GPP yhdessä yhteistyöyritystensä kanssa. Standardointityö on monin osin vielä kesken ja se on vaikeuttanut 3G-verkkojen suunnittelutyötä merkittävästi. Työn tarkoituksena on selvittää puhelunohjausta 3G-verkossa ja sen toteuttamista MSC Server –konseptilla. MSC Serverin toteutusvaihtoehtoja arvioidaan ja niistä valitaan yksi 3G-verkon puhelunohjauksen toteutusmalliksi. Työtä jatketaan tämän diplomityön jälkeen tarkemman toteutuksen suunnittelulla, päämääränä rakentaa 3G-verkko.

Business Intelligence Competency Centerin perustaminen: Case LähiTapiola

Tässä diplomityössä selvitetään case-tutkimuksena parhaita käytäntöjä Business Intelligence Competency Centerin (BICC) eli liiketoimintatiedonhallinnan osaamiskeskuksen perustamiseen. Työ tehdään LähiTapiolalle, jossa on haasteita BI-alueen hallinnoinnissa kehittämisen hajaantuessa eri yksiköihin ja yhtiöihin. Myös järjestelmäympäristö on moninainen. BICC:llä tavoitellaan parempaa näkyvyyttä liiketoiminnan tarpeisiin ja toisaalta halutaan tehostaa tiedon hyödyntämistä johtamisessa sekä operatiivisen tason työskentelyssä. Tavoitteena on lisäksi saada kustannuksia pienemmäksi yhtenäistämällä järjestelmäympäristöjä ja BI-työkaluja kuten myös toimintamalleja. Työssä tehdään kirjallisuuskatsaus ja haastatellaan asiantuntijoita kolmessa yrityksessä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että liiketoiminnan BI-tarpeita kannattaa mahdollistaa eri tasoilla perusraportoinnista Ad-hoc –raportointiin ja edistyneeseen analytiikkaan huomioimalla nämä toimintamalleissa ja järjestelmäarkkitehtuurissa. BICC:n perustamisessa liiketoimintatarpeisiin vastaaminen on etusijalla.

La política de defensa y seguridad democrática en Colombia (2002 - 2004): ¿promoción del miedo o profundización democrática?

Desde el inicio de su primera gestión presidencial, en el año 2002, el presidente Álvaro Uribe Vélez convirtió el concepto de Seguridad Democrática en un término recurrente para invocar una política de seguridad que legitimara la acción del Estado contra las principales amenazas identificadas por los colombianos: el terrorismo (condensado en las Fuerzas Armadas Revolucionarias de Colombia, FARC - EP) y el narcotráfico. La presente investigación tiene como objetivo discutir si este discurso del presidente Álvaro Uribe Vélez que privilegia, entre los años 2002 y 2004, una política del miedo, fue una estrategia de marketing del miedo o fue una estrategia de profundización democrática.