Geometric Characterizations for Patterson-Sullivan Measures of Geometrically Finite Kleinian Groups

The main results of this thesis show that a Patterson-Sullivan measure of a non-elementary geometrically finite Kleinian group can always be characterized using geometric covering and packing constructions. This means that if the standard covering and packing constructions are modified in a suitable way, one can use either one of them to construct a geometric measure which is identical to the Patterson-Sullivan measure. The main results generalize and modify results of D. Sullivan which show that one can sometimes use the standard covering construction to construct a suitable geometric measure and sometimes the standard packing construction. Sullivan has shown also that neither or both of the standard constructions can be used to construct the geometric measure in some situations. The main modifications of the standard constructions are based on certain geometric properties of limit sets of Kleinian groups studied first by P. Tukia. These geometric properties describe how closely the limit set of a given Kleinian group resembles euclidean planes or spheres of varying dimension on small scales. The main idea is to express these geometric properties in a quantitative form which can be incorporated into the gauge functions used in the modified covering and packing constructions. Certain estimation results for general conformal measures of Kleinian groups play a crucial role in the proofs of the main results. These estimation results are generalizations and modifications of similar results considered, among others, by B. Stratmann, D. Sullivan, P. Tukia and S. Velani. The modified constructions are in general defined without reference to Kleinian groups, so they or their variants may prove useful in some other contexts in addition to that of Kleinian groups.

Hallinnonalariippumattoman palvelumallin jäljillä. Yhteispalvelun näkökulma toimivaltaan, asiakkuuteen ja hallinnon kehittämiseen.

Tutkielman tutkimusongelmana on hallinnonalariippumattoman palvelumallin toteuttaminen julkisessa hallinnossa. Hallinnonalariippumattomalle palvelumallille määritellään tutkielmassa kolme teoreettista lähtökohtaa, jotka ovat toimivalta, asiakkuus ja hallinnon kehittäminen. Tutkimusongelmaan vastataan ottamalla suomalainen yhteispalvelumalli empiirisen ja aineistolähtöisen tutkimuksen kohteeksi ja peilaamalla siitä saatuja kokemuksia määriteltyihin teoreettisiin lähtökohtiin. Samassa yhteydessä tutkimuksen kohteena oleva suomalainen yhteispalvelumalli asettuu osaksi laajempaa hallinnon tutkimuksen viitekehystä ja teoreettista keskustelua. Tutkielman teoreettisia lähtökohtia koskien aineistona on tutkielmassa tarkemman tarkastelun kohteiksi valittuja käsitteitä käsittelevä hallinto- ja organisaatlotieteellinen kirjallisuus. Empiirinen tutkimuskohde, yhteispalvelu, määritellään hallinnon tuottamia virallisasiakirjoja ja voimassa olevaa lainsäädäntöä aineistona käyttäen. Tutkimuskohteen empiirisen analyysin edellyttämän aineiston keräämisen metodina on sovellettu teemahaastattelua. Haastatteluja on tehty yhteensä kuusi tutkimuskohteena olevan aiheen asiantuntijoille, ja haastatellut edustavat kuntakenttää sekä valtion keskus- ja paikallishallintoa. Empiirisen aineiston analyysissa sovelletaan aineistolähtöisen kuvan muodostamiseksi grounded theorya. Tutkielman johtopäätökset muodostuvat tarkasteltaessa tutkimusongelman teoreettisia lähtökohtia yhteispalvelusta aineistolähtöisesti ja ilman teoriaohjautuvuutta muodostuneen kuvan valossa. Toimivaltaa koskien keskeinen johtopäätös on, että kun tavoitellaan kokonaisvaltaista ja laajasti sovellettavaa hallinnonalariippumatonta palvelumallia, ei toimivallan kysymystä voida jättää huomiotta. Yhtenä ratkaisumahdollisuutena on määritellä perinteisen asiallisen toimivallan ohella hallinnonalariippumattomalle palvelujen tarjoamisen menetelmälle toimivaltainen ja keskitetty omistaja- ja vastuutaho. Asiakkuutta koskien hallinnonalariippumaton palvelumalli edellyttää kokonaisvaltaista Citizen Relationship Management -käsitteen kaltaista ymmärrystä asiakkuuksista ja asiakaslähtöisyydestä. Näin ollen New Public Managementin mukainen kulttuurinen siirtymä pois perinteisestä julkisen hallinnon paradigmasta ei ole riittävä, vaan asiakkuuden suhteen olisi huomioitava myös organisaatio-, teknologia- ja prosessinäkökulmat. Hallinnon kehittämisestä voidaan todeta sen sisältyvän implisiittisesti ajatukseen hallinnonalariippumattomasta palvelumallista. Tämä koskee erityisesti eGovemment -käsitteen mukaista informaatioteknologian hyödyntämistä. Vasta informaatioteknologian kehitys on mahdollistanut hallinnonalariippumattoman palvelumallin visioimisen ja tavoittelemisen käytännössä. Samalla hallinnon kehittäminen kohtaa toimintana kuitenkin monia haasteita, joista hallinnonalariippumattoman palvelumallin tapauksessa erityisen relevantteja ovat yhteispalvelusta saatujen kokemusten perusteella rakenteelliset, kulttuuriset ja toiminnalliset haasteet.

Emerging bioenergy business at Finnish independent industrial sawmills

Finnish forest industry is in the middle of a radical change. Deepening recession and the falling demand of woodworking industry´s traditional products have forced also sawmilling industry to find new and more fertile solutions to improve their operational preconditions. In recent years, the role of bioenergy production has often been highlighted as a part of sawmills´ business repertoire. Sawmilling produces naturally a lot of by-products (e.g. bark, sawdust, chips) which could be exploited more effectively in energy production, and this would bring more incomes or maybe even create new business opportunities for sawmills. Production of bioenergy is also supported by government´s climate and energy policies favouring renewable energy sources, public financial subsidies, and soaring prices of fossil fuels. Also the decreasing production of domestic pulp and paper industry releases a fair amount of sawmills´ by-products for other uses. However, bioenergy production as a part of sawmills´ by-product utilization has been so far researched very little from a managerial point of view. The purpose of this study was to explore the relative significance of the main bioenergy-related processes, resources and factors at Finnish independent industrial sawmills including partnerships, cooperation, customers relationships and investments, and also the future perspectives of bioenergy business at these sawmills with the help of two resource-based approaches (resource-based view, natural-resource-based view). Data of the study comprised of secondary data (e.g. literature), and primary data which was attracted from interviews directed to sawmill managers (or equivalent persons in charge of decisions regarding bioenergy production at sawmill). While a literature review and the Delphi method with two questionnaires were utilized as the methods of the study. According to the results of the study, the most significant processes related to the value chain of bioenergy business are connected to raw material availability and procurement, and customer relationships management. In addition to raw material and services, the most significant resources included factory and machinery, personnel, collaboration, and geographic location. Long-term cooperation deals were clearly valued as the most significant form of collaboration, and especially in processes connected to raw material procurement. Study results also revealed that factors related to demand, subsidies and prices had highest importance in connection with sawmills´ future bioenergy business. However, majority of the respondents required that certain preconditions connected to the above-mentioned factors should be fulfilled before they will continue their bioenergy-related investments. Generally, the answers showed a wide divergence of opinions among the respondents which may refer to sawmills´ different emphases and expectations concerning bioenergy. In other words, bioenergy is still perceived as a quite novel and risky area of business at Finnish independent industrial sawmills. These results indicate that the massive expansion of bioenergy business at private sawmills in Finland is not a self-evident truth. The blocking barriers seem to be connected mainly to demand of bioenergy and money. Respondents´ answers disseminated a growing dissatisfaction towards the policies of authorities, which don´t treat equally sawmill-based bioenergy compared to other forms of bioenergy. This proposition was boiled down in a sawmill manager´s comment: “There is a lot of bioenergy available, if they just want to make use of it.” It seems that the positive effects of government´s policies favouring the renewables are not taking effect at private sawmills. However, as there anyway seems to be a lot of potential connected to emerging bioenergy business at Finnish independent industrial sawmills, there is also a clear need for more profound future studies over this topic.