Integrated environmental research and networking of economy and information in rural areas of Finland

Selostus: Kestävän kehityksen integroidun tutkimuksen ja verkostotalouden teorian tutkimusmenetelmälliset ongelmat

"Lapsista lukeminen alkaa". Lastenkirjallisuuskritiikkien lapsuuskäsitykset 1960-1970-luvun vaihteessa

Analysoin tutkielmassani lapsuuskäsityksiä 1960-1970-luvun vaihteen lastenkirjakritiikeissä. Lähdeaineistona ovat pääasiassa Helsingin Sanomien, Arvostelevan kirjaluettelon ja Lapsi ja nuoriso -lehden arviot. Suhteutan kritiikkiaineiston myös lehdistössä käytyyn keskusteluun. Koska tutkin lehdistössä käytyä keskustelua, metodini on lähellä diskurssianalyysia. Käytän Michel Foucault’n diskurssianalyysiä tutkielman lähtökohtana, mutta en pyri kuitenkaan selvittämään syvällisesti diskurssien välisiä valtasuhteita tai diskurssiin pääsemättömiä näkökulmia. Diskurssi on tutkielmassani lehdistökeskustelun tai -kritiikin synonyymi. Tutkin, miten kriitikot merkityksellistävät lapsuutta 1960-1970-luvun vaihteen lastenkirjakritiikeissä. Pohdin myös ketkä toimivat lastenkirjakriitikkoina, mutta en lähde selvittämään tarkasti arvioijien taustoja. Suomalainen yhteiskunta oli 1960-1970-luvun vaihteessa erityisessä murrosvaiheessa. Hyvinvointivaltiota kehitettiin, väestö kaupungistui ja palkkatason kohotessa kulutus lisääntyi. Kulttuuripoliittinen keskustelu oli vireää ja vasemmistolaissävyiset ajatukset olivat konkreettisesti esillä. Lisäksi tarkastelen tutkielmassani sitä, näkyykö kritiikeissä kulttuurinen muutos. Suuri osa kirjoittajista oli kirjastoalan toimijoita, mutta Helsingin Sanomissa kriitikoina toimivat esimerkiksi myös taiteenalan asiantuntijat. Erityisenä kirjoittajaryhmänä toimivat myös lapset, jotka saivat tasa-arvon nimissä tuoda 1970-luvun alussa mielipiteensä esille omissa kirja-arvioinneissaan. Lastenkirjakritiikkien lapsuuskäsitykset ovat selkeässä yhteydessä muuhun yhteiskunnassa käytyyn keskusteluun. Lapset nähtiin kritiikeissä modernin kaupunkiyhteiskunnan rakentajina ja hyvinvointiyhteiskunnan toimijoina. Uuden sukupolven lapsen tuli sopeutua kriitikoiden näkökulmasta tulevaisuudessa heterogeeniseen kaupunkiyhteiskuntaan, hänen toivottiin ymmärtävän erilaisuutta ja osallistuvan kansainväliseen yhteistyöhön. Lapsen piti varautua tulevaisuuden ennustamattomuuteen, ristiriitaisuuksien kohtaamiseen, jatkuvaan kouluttautumiseen ja lisääntyneen informaation vastaanottamiseen. Kriitikoiden mielestä realistiset ja tietopohjaiset lastenkirjat olivat sopeuttamassa lasta jo nuorena yhteiskunnan jatkuvaan muutokseen. Lapsi nähtiin kritiikeissä myös ajattelevana ja vapaana yksilönä, jolla on oikeus ja mahdollisuudet tulla kuuluksi, tehdä valintoja ja itsenäisiä päätöksiä. Useat kriitikot huomioivat toisaalta myös uuteen kaupunkilaiseen yhteiskuntaan liittyvät vapaa-ajan ja populaarin viihteen leviämisen ongelmat. Lapsilta toivottiin jopa vasemmistokriittisiä kannanottoja kirja-arvioinneissaan ja muissa kirjoituksissaan. Pelkästä viihteen kulutuksesta intoutuneet lapset tuli kriitikoiden taholta ohjata heitä sivistävän ja heidän ajatuksiaan kehittävän kirjallisuuden pariin.

Lisämaidon anto hoitajan päätöksentekona lapsivuodeosastolla

Tämä opinnäytetyö on osa Näyttöön perustuva kätilötyö -hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa opinnäytetöiden avulla tietoa HUS/Naistensairaalan hoitotyön kehittämisen tueksi. Opinnäytetyö liittyy Naistensairaalassa tehtyyn selvitykseen "Synnyttäneen perheen kotona selviytyminen". Työn tarkoituksena oli selvittää hoitajien näkökulmasta vastasyntyneen ruokintaan liittyvää päätöksentekoa ja sen tavoitteena oli tunnistaa lisämaidon antoon liittyvät hoitotyön kehittämistarpeet. Tutkimusongelmina oli selvittää vastasyntyneen hoidon ja ruokinnan toteutumista synnytyssairaalassa sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat lisämaidon antoon vastasyntyneelle ja täysimetyksellä kotiinlähtöön. Tutkimusaineisto on koottu käyttäen apuna strukturoitua kyselylomaketta, joka jaettiin HUS Naistensairaalassa marraskuun 2004 ja helmikuun 2005 välisenä aikana. Lomake jaettiin synnytyssaleissa ja lapsivuodeosastoilla työskenteleville hoitajille, täytettyjä lomakkeita palautui 619 kappaletta. Kyselylomakkeessa oli 28 kysymystä koskien äidin ja lapsen vointia ja hoitoa synnytyssairaalassa. Mukana oli yksi avokysymys. Suljetut kysymykset analysoitiin Excel- taulukkolaskentaohjelmalla, minkä jälkeen aineisto siirrettiin SAS-ohjelmistoon. Avokysymys analysoitiin sisällön analyysin avulla. Opinnäytetyön tulosten mukaan vastasyntyneistä 74 % sai lisämaitoa sairaalassaoloaikanaan. Valtaosa lisämaidon annosta perustui äidin ja isän toiveeseen tai hoitajan itsenäiseen päätöksentekoon. Yleisin syy lisämaidon annolle oli äidin rintoihin ja maidoneritykseen liittyvät ongelmat. Lisämaidon antoa lisäsivät äidin raskauden aikainen hoito, äidin synnytyksen jälkeinen erityishoito sekä lapselta otetut veri- ja virtsanäytteet. Lisäksi epäsäännöllinen synnytys lisäsi lisämaidon antoa. Lapsista 44 % kotiutui sairaalasta täysimetyksellä eli ei saanut lisämaitoa viimeisen vuorokauden aikana. Täysimetyksellä kotiutumista haittasivat epäsäännöllinen synnytys, lapsen syntymän jälkeinen erityishoito ja ensi-imetyksen viivästyminen. Täysimetystä edistivät mm. normaali alatiesynnytys, ensi-imetys alle 1 h kuluessa synnytyksestä sekä varhainen ihokontakti. Tämän työn tuloksista kävi ilmi täysimetyksen ja täysimetyksellä kotiutumisen vaihtelu sairaaloittain ja osastoittain. Tulokset osoittivat, että yksittäisen hoitajan arvoilla ja toimintatavoilla on merkittävä vaikutus. Toivomme, että tulokset edesauttavat hoitajia edistämään tutkimuksessa hyviksi havaittuja hoitokäytänteitä.

"Tulta päin - tulta päin" : näönseulonta Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle

Palomiehen ammatti on arvostettu sen fyysisen ja psyykkisen vaativuuden vuoksi. Pitkät työvuorot ja äärimmäistä fyysistä suorituskykyä vaativat tehtävät asettavat rajoituksia ammatin harjoittajille. Työn vastuullisuus ja korkeat työssä onnistumisodotukset tekevät palomiehen työstä henkisesti hyvin raskasta. Siksi kyseisessä ammatissa vaaditaankin vankkaa työhön sitoutumista sekä korkeaa motivaatiota. Vaativat työolosuhteet nostavat myös työssä näkemisen arvoa, vaikka palomies-sairaankuljettajan ammattiin ei ole asetettu erityisiä näkövaatimuksia. Opinnäytetyössämme kartoitimme operatiivisissa tehtävissä työskentelevien palomies-sairaankuljettajien tämän hetkistä näkemisen tilannetta. Tutkimusaineistoa keräsimme näönseulonnalla sekä kyselylomakkeella, jossa kysyttiin palomiesten omia kokemuksia näkemisestään. Työ tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen kanssa. Kvantitaviivisen opinnäytetyömme tutkimusjoukko koostui 50 palomies-sairaankuljettajasta. Näönseulonnalla ja kyselylomakkeilla saamamme tulokset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. Tutkimuksessa analysoimme palomiesten näkökykyä sekä vertailimme näönseulonnasta saatuja tuloksia palomiesten omakohtaisiin näkökokemuksiin. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että palomiesten näöntarkkuudet olivat yleisesti ottaen hyvät. Lähes kaikilla tutkituista palomiehistä myös kontrastiherkkyydet, stereonäkö ja värinäkö olivat normaalit. Suurin osa palomiehistä koki ongelmia lähityöskentelyssä, joka on yhteydessä tutkimusjoukon keski-ikään. Palomiesten omakohtaiset kokemukset näkemisestään korreloivat hyvin näönseulonnan tulosten kanssa. Hyvin harva käytti silmälaseja työtehtävissään, koska niiden käyttö koettiin yleisesti ongelmalliseksi työtehtävien aikana. Tutkimuksemme tulosten perusteella palomiesten työterveyshuollossa täytyisi ottaa paremmin huomioon ongelmat heidän näkemisessään.Heidän näköongelmiinsa tulisi etsiä erilaisia ratkaisuja erityisesti ikänäköisten ja piilolasien käyttäjien kannalta. Työterveyshoitajan olisi hyvä tehdä yhteistyötä optikon kanssa, jolloin ammattitaitojen yhdistyessä päästäisiin parhaisiin ratkaisuihin.

Ryhmätyömenetelmät logistiikan strategisessa päätöksenteossa

Työ käsittelee strategisen päätöksenteon menetelmiä sekä ryhmien päätöksentekoprosessin tukemista ja organisointia. Lähtökohtana työssä oli tarve kehittää konkreettisia menetelmiä ja tekniikoitalogistiikan strategisten päätöksentekoryhmien toiminnan tukemiseksi. Päätavoitteena työssä oli selvittää, mitkä ovat päätöksentekoryhmien suurimmat ongelmat jahaasteet päätöksentekoprosessin eri vaiheissa. Tämän pohjalta tavoitteena oli ideoida, kuinka päätöksentekoryhmiä ja niiden toimintaa noissa haasteissa voidaanparhaiten tukea erilaisten apumenetelmien ja tekniikoiden avulla. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään strategisten päätösten luokittelutapoihin, päätöksentekoprosessin luonteeseen, ryhmätyöskentelyn merkitykseen päätöksenteossa sekä erilaisiin ryhmäpäätöksentekotekniikoihin. Näiden pohjalta työssä on mietitty, missä asioissa ja päätöksentekoprosessin vaiheissa ryhmät kaipaavat eniten tukea ja mihin olemassa olevilla tekniikoilla ja menetelmillä ei ole pystytty täysin vastaamaan. Näihin avoimiin alueisiin työssä on pyritty kehittämään menetelmiä ja tekniikoita. Menetelmät antavat tukea erityisesti päätöksentekoprosessin vaiheistamiseen, oikeiden asioiden esille nostamiseen sekä keskustelun ja ryhmän muun toiminnan organisointiin. Työssä on esitelty myös muutama mielenkiintoinen ja lupaavajatkotutkimuskohde aihealueelta.

Aine- ja tarvikevarastojen varasto-ohjauksen ja raportoinnin

Työn tavoitteena oli selvittää OMG Kokkola Chemicals Oy:n aine- ja tarvike varastojen materiaalin ohjauksen sekä raportoinnin nykytila, analysoida saatuja tuloksia ja pohtia keinoja hankintatoimintaan ja raportointiin liittyvien menetelmien parantamiseksi. Pääpaino materiaalin ohjauksen kehittämistoimenpiteiden osalta oli varastoihin sitoutuneiden pääomien vapauttaminen ja palvelutason parantaminen. Raportoinnin osalta työssä keskityttiin varaston valvonnan kehittämiseen. Varastojärjestelmä Matekista saatuja ABC-analyysejä käytettiin apuna painopisteiden määrittämisessä nimikkeistön nykytilan tarkastelussa. Vuosi käytöltään merkittävimpiä nimikkeitä tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Matekin vakituisen käytön ulkopuolisia raportointiominaisuuksia tarkasteltiin tekemällä koeajoja sekä lisäksi tutkittiin Cognos Impromptu-ohjelman tuomia lisä mahdollisuuksia raportointiin. Työssä esitettiin keinot tilauspistejärjestelmän parametrien määrittämiseksi. Valituille nimikkeille laskettiin varmuusvarastotasot, hälytysrajat ja täydennys eräkoot sekä esitettiin laskelmat saavutettavista pääomakustannussäästöistä vanhan järjestelmän parametreihin verrattuna. Tuotannon ja oston välisen yhteistyön avulla saavutettavia säästöjä varastokustannustenosalta tarkasteltiin materiaali tarvelaskennan avulla. Ostostrategiantarkastelun ja kehittämisen työkaluna käytettiin ostosalkkuanalyysiä. Säännöllisten raporttien lisäksi esitettiin käyttöön otettaviksi uusia raportteja, joiden avulla voidaan seurata nimikkeistön hinnanmuutoksia ja epäkurantin osuutta varastossa. Raporttien laatimisen lähtökohdat Cognos Impromptulla käytiin läpi ja esitettiin menetelmän avulla saavutettavat hyödyt ja esiintyneet ongelmat.

Ylläpitosuunnittelun laadun arviointi ja mittaaminen

Tässä diplomityössä tutkittiin suunnittelupalvelun laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä etsittiin keinoja mitata suunnittelupalvelun laatua. Diplomityön lähtökohtana oli tilanne, jossa suunnittelutoimisto toimittaa ylläpitosuunnittelupalvelua paperi- ja metsäteollisuuden alan yritykselle. Työssä selvitettiin yleisesti, mistä suunnittelupalvelun laatu muodostuu. Tärkeä osa työtä oli tutkia kyselytutkimuksen avulla, onko tilaajalla ja toimittajalla samanlaiset näkemykset laadun osalta. Kyselyt suoritettiin sekä haastatteluin että kirjallisesti. Vastauksia saatiin kaikkiaan 45 kappaletta. Kohdejoukko oli tarkasti määritelty koostuen sekä tilaajan että toimittajan edustajista. Työssähavaittiin, että suunnittelupalvelun laatuun ja toimittajan valintaan vaikuttavat hyvin paljon itse suunnitelmien laadun lisäksi henkilökohtaiset kokemukset palvelusta. Pahimmiksi riskitekijöiksi ylläpitosuunnittelulle koettiin lähtötietoihin liittyvät ongelmat sekä aikataulujen pettäminen. Näiden lisäksi työssä tehtiin selvitys suunnittelupalvelun laadun mittaristosta, jonka oikealla käytöllä voitaisiin luoda ohjausvaikutus suunnittelupalveluprosessiin paremman laadun ja tehokkaamman toiminnan aikaansaamiseksi.

Managing Configurable Products in Mass Customization

Massaräätälöinti on tärkeä osa nykyaikaista tuotestrategiaa. Massaräätälöinti mahdollistaa asiakaskohtaisesti muokattujen tuotteiden valmistuksen massatuotannon tehokkuudella. Massaräätälöinti edellyttää laajamittaista tietojärjestelmien hyväksikäyttöä, niin räätälöityjen tuotteiden mallinnuksessa, tuotteistuksessa kuin ylläpidossakin. Diplomityössä käsittelen taustatekijöitä jotka ovat johtaneet massaräätälöinnin syntyyn ja yleistymiseen. Käsittelyssä ovat myös erilaiset tavat toteuttaa massaräätälöintiä ja tietojärjestelmät jota tukevat massaräätälöintiä. Diplomityön empiirisessä osassa tarkastellaan Nokia Networksin tapaa toteuttaa massaräätälöintiä sekä esitellään tärkeimmät tätä tukevat järjestelmät. Empiirisen osan painopiste on kuitenkin hyvin vahvasti keskittynyt yhteen tuoterakenteiden osaan, joka on aiheuttanut haasteita Nokia Networksin massaräätälöintikonseptille. Tämä tuoterakenteen osa on valjastettu moneen erilaiseen käyttöön, mikä aiheuttaa ongelmia tietojärjestelmissä ja prosesseissa joihin se on vaikuttamassa. Työn tarkoituksena on kartoittaa kaikki ne ongelmat joita tämä tuoterakenteen osa aiheuttaa sulavalle massaräätälöinnin toteuttamiselle, niin yleisesti kuin järjestelmä- ja prosessimielessäkin. Työ on tehty osana laajamittaista projektia. Projektin tarkoituksena on kehittää uusi ja joustavampi ratkaisu tuoterakenteisiin, mandollistaen asiakaskohtaisten räätälöityjen tuotteiden valmistamisen, niin että se sopii Nokia Networksin järjestelmä sekä prosessi ympäristöön.

Strategisesti tärkeän tuotteen toimitusvarmuussuunnitelma

Suolahappo kuuluu peruskemianteollisuuden tuotteisiin ja on monen eri kemianteollisuuden tuotteen raaka-aine, jota ilman tuotantoprosessi keskeytyy. Suolahapontuottajia on vain muutama Suomessa ja näiden tuottajien varassa toimii lukuisia jatkojalostusteollisuuslaitoksia. Työssä lähdettiin kehittämään suolahapontoimitusvarmuutta logistiikan keinoin. Toimitusvarmuutta haluttiin kehittää sesonkivaihteluiden ja tuotantokatkosten aikana. Työssä etsitään sopiva sesonkivarastointikapasiteetti ja varmuusvarastotaso sekä järkevä sijainti varastolle. Varastointia kehitetään kuljetukset ja tuotannon luonne huomioiden. Työn alussa esitellään yritys ja tuotantoprosessi. Tämän jälkeen analysoidaan kysyntätietoja ja kasataan ongelmat toimitusvarmuudessa. Näiden pohjalta lähdetään kehittämään teoriapohjaisia ratkaisuvaihtoehtoja, jonka jälkeen ne sovelletaan yritykselle sopivaan muotoon. Työn tuloksena saatiin esitys varastointitarpeesta sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Työssäesitetään myös järkevä varaston sijainti ja soveltuva kuljetuskäytäntö tähän varastoon.