Motivations to interact with brands on Facebook – Towards a typology of consumer–brand interactions

In recent years, Facebook and other social media have become key players in branding activities. However, empirical research on consumer–brand interactions on Facebook is still in its infancy. Therefore, the aim of this research is to provide additional insights to brand managers on how to adapt their approaches to increase consumers’ interactions with brands on Facebook. In this study, we apply the uses and gratification theory proposed by Katz (1959) to develop a new typology of consumers based on consumer motivations to interact with brands on Facebook, and explore the type and intensity of these interactions. We identify five main motivations that might influence consumers’ interactions with a brand on Facebook: (1) social influence, (2) search for information, (3) entertainment, (4) trust and (5) reward. Building on these five motivations, a classification using clustering techniques reveals four different groups of consumers: (1) “brand detached”, (2) “brand profiteers”, (3) “brand companions” and (4) “brand reliants”. Our results provide valuable and applicable insights for social media marketing activities, which will assist brand managers to develop strategies for effectively reaching and influencing the most desirable groups of consumers.

Impacto das comunidades de consumidores no valor das marcas

International Congress Marketing Trends Annual Conference in Paris, 17 – 19 January 2013

Proposta de melhoria da presença online da marca Cabeça, Aldeia Natal

Relatório de estágio apresentado à Escola Superior de Comunicação Social como parte dos requisitos para obtenção de grau de mestre em Publicidade e Marketing.

Brandin vahvistaminen matkailualalla

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää brandin vahvistamista palvelualalla. Palvelubrandit eivät periaatteellisesti eroa varsinaisten tuotebrandien luomisesta ja vahvistamisesta. Käytännössä kuitenkin palvelubrandien kehittämisessä yrityksen henkilöstön palveluvalmius on keskeisin asiakkaan palvelukokemukseen vaikuttava tekijä. Henkilöstön palvelukykyyn ja –haluun vaikutetaan yrityksen avoimella, suunnitellulla ja tehokkaalla sisäisellä viestinnällä ja markkinoinnilla. Palveluyritykseen tulisi luoda ”asiakasta ilahduttava palvelukulttuuri”. Tutkimusmetodi on kvalitatiivinen ja yritysesimerkkinä on Katinkullan lomakeskus. Tutkimuksessa palvelubrandia tarkastellaan seuraavista neljästä brandiomaisuuden keskeisestä näkökulmasta: brandin tunnettuus, jonka tärkeä tekijä on mainonta. Brandin identiteettiin kuuluvat palvelutuote, sen persoona sekä brandin symboli. Brandin laadun tekijöitä ovat hinnoittelu, palvelupuitteet sekä itse palveluprosessi. Ne luovat asiakkaille odotuksia, joiden täyttyminen näkyy asiakastyytyväisyytenä. Se puolestaan johtaa neljänteen brandiomaisuuden tekijään eli asiakasuskollisuuteen.

Adoption of smartphones - Role of brand in adopting innovations

Tässä kvalitatiivisessa pro gradu -työssä tutkittiin brändin vaikutusta innovaation adoptoinnissa. Innovaationa käytettiin älypuhelinta. Päätutkimusongelmana oli selvittää kuinka brändi vaikuttaa älupuhelimen omaksuntaan. Brändin vaikutusta tutkittiin Rogersin Diffusion of Innovation -teoriasta adoptioprosessin sekä innovaation määritteiden avulla. Sosiaalisten suhteiden vaikutusta brändin valintaan sekä innovaation adoptointiin taas tutkittiin Technology Acceptance Modelin avulla. Empiirinen osio koottiin teemahaastattelun tulosten avulla. Tulosten saamiseksi tutkimuksessa haastateltiin kymmentä yliopisto-opiskelijaa. Vastaukset osoittivat brändin merkittävää vaikutusta älypuhelimen adoptoinnissa.

Store experiences and their influence on store performance and brand strength: Case Samsung Experience Store

Experiential marketing is increasingly seen as a new magical key to consumers’ hearts. Brands are turning brick-and-mortar stores into state of the art retail spaces where memorable experiences and strong brand relationships are hoped to be born. Around the globe, several brands have opened up a special format of stores – the experience store. Although many speculations on the positive effects of experiences have been presented, few studies have provided empirical, quantified evidence for the link between store experiences and brand success. In consequence, research was needed to find out whether experience stores truly are so special. The purpose of this thesis was to investigate whether store experiences are capable of building brands and influencing store performance. For this purpose, empirical research was conducted in the Samsung Experience Store Helsinki. As main constructs of the study, store experience, brand equity, store performance, and product class involvement were measured, along with relevant background variables. Data was collected with an electronic survey from actual customers of the store, resulting in a sample of 131 respondents. Partial least squares structural equations modeling (PLS) was used for the analysis of the research model. Also, regression analysis was conducted to account for mediation and moderation effects. The results showed that store experiences do positively influence first, store performance, and second, separate dimensions of brand equity (that is, brand awareness, brand personality, and brand loyalty). Also, the effect of store experiences on store performance was found to be mediated by brand equity. Interestingly, customers’ product class involvement was detected to moderate the effect of store experience on store performance. That is, those who were highly involved with electronics had greater store experiences, and also displayed a stronger linkage between store experience and store performance. The results encourage marketers to continue with efforts to create great experiences for their customers. Experience stores can – and should be seen – as both powerful brand building tools and profitable sales channels. The creation of exceptional experiences can act as an important function of physical stores in the face of severe online competition.

Brand Protection Perspectives

The main focus of this qualitative study is to explore and understand the boundaries of a brand protection program by assessing risks caused directly or indirectly by counterfeiting and finding remedies for treating those risks. 12 of 20 brand protection managers, anti-counterfeiting experts and marketing professors completed anonymously an internet-mediated questionnaire. During this study, a pattern of risk tolerance level within the sample was identified. The empirical results suggest that this pattern influences participants’ risk perception of and attitude towards counterfeiting; these also imply that, in risk treatment, this pattern influences decision- making as well as selection of countermeasures. Further, the results propose that brand equity and reputation are compared to other brand variables more vulnerable to the impact of counterfeiting. In addition, the results obtained in the question whether companies should employ public announcements of counterfeit seizures as an additional brand protection tool were contradictory. Companies were more apprehensive towards this solution than marketing professors. Thus, further investigation on this subject is recommended. This study concludes that as long as the impact of counterfeiting cannot be measured properly, the true damage on a brand or company and their reputation cannot be determined.

Brändin vahvistaminen ja uudistaminen kiinteistönvälitysalalla

Tutkimus keskittyy brändin luomiseen ja brändin kokonaisvaltaisen hallinnan keinoihin kiinteistönvälitysalalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää miten yritykset hyödyntävät brändipääomiaan brändiä vahvistettaessa ja uudistettaessa. Tätä kysymystä pyritään tarkastelemaan erityisesti kahden case-yhtiön näkökulmasta, jotka molemmat toimivat kiinteistönvälitysalalla. Tutkimuksen pääongelmaksi muodostui kysymys: ”Mitä tekijöitä tulisi huomioida brändipääoman vahvistamisessa ja uudistamisessa kiinteistönvälitysalalla toimivissa yrityksissä?”. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Laadullinen tutkimus pohjaa läheisesti teorian ja empirian väliseen vuorovaikutukseen ja sen lähtökohtana on pyrkiä kuvaamaan tutkimuskysymystä kokonaisvaltaisesti. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on myös löytää tai tuoda esille tosiasioita sen sijaan, että todennettaisiin jo olemassa olevia väittämiä (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2000, 152). Tutkimusmetodina aineiston keräämisessä käytettiin tutkimushaastattelua, joka toteutettiin tapaustutkimuksena. Tapaustutkimukselle tyypillisesti haastattelu oli puolistrukturoitu, joten haastateltavat vastasivat tutkijan esittämiin kysymyksiin, jotka olivat samat molemmille haastateltaville, mutta keskustelua ei rajoitettu. Huoneistokeskuksen edustajan mukaan brändejä pitää tarpeen tullen uudistaa, mutta se ei saa olla itsetarkoituksena. Mikäli brändi on brändijohtaja alallaan, ei suuria muutoksia kannata lähteä tekemään vain tekemisen vuoksi, vaan niille pitää olla jokin selvä tarkoitus. Brändin viestin vahvistaminen onkin brändijohtajana toimivalle yritykselle usein parempi ratkaisu, kuin toimivan konseptin uudistaminen. Huoneistokeskus pyrkiikin varmistamaan sen, että brändin viesti ei pääse unohtumaan asiakkailta. Huom!:in liiketoimintajohtajan mukaan brändiä uudistettaessa on tärkeää, että brändiä konkreettisesti muutetaan. Huom! onkin tästä syystä positioinut itsensä aikaisemmasta poiketen edelläkävijäksi pitkäikäisyyden painottamisen sijaan. Huom! on myös painottanut entistä enemmän laadukkuuttaan ja avoimuuttaan ja nämä pyritään osoittamaan verkkosivujen asiakasarvosteluilla. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että molemmat yritykset pitävät kaikkia brändipääomatekijöitä tärkeinä kiinteistönvälitysalalla. Tästä huolimatta brändiä vahvistettaessa Huoneistokeskuksen edustaja oli sitä mieltä, että tärkeintä on keskittyä brändin tunnettuuteen. Huom!:in edustaja sen sijaan oli sitä mieltä, että brändiä uudistettaessa tärkeintä on keskittyä laadun tuottamiseen ja yhdistämään tämä myös mielleyhtymäksi. Haastateltavia oli kuitenkin vain kaksi, joten tutkimuksen johtopäätöksiä ei voida yleistää koskemaan koko toimialaa.

"Man of science, man of faith" : Lost, consumer agency and the fate/free will binary in the post-9/11 context

In 2004, Lost debuted on ABC and quickly became a cultural phenomenon. Its postmodem take on the classic Robinson Crusoe desert island scenario gestures to a variety of different issues circulating within the post-9II1 cultural consciousness, such as terrorism, leadership, anxieties involving air travel, torture, and globalization. Lost's complex interwoven flashback and flash-forward narrative structure encourages spectators to creatively hypothesize solutions to the central mysteries of the narrative, while also thematically addressing archetypal questions of freedom of choice versus fate. Through an examination of the narrative structure, the significance of technological shifts in television, and fan cultures in Lost, this thesis discusses the tenuous notion of consumer agency within the current cultural context. Furthermore, I also explore these issues in relation to the wider historical post-9/II context.

Análisis crítico de los conceptos de personalidad del consumidor y personalidad de la marca

La personalidad ha sido un concepto estudiado desde diferentes teorías y expone la manera como un individuo se comporta, piensa y percibe el entorno en el cual está inmerso. Dicho conjunto de pensamientos, percepciones y comportamientos, se mantienen más o menos estables en el tiempo y en diferentes circunstancias, en este caso, específicamente, en la conducta de compra la cual se refiere a las preferencias y toma de decisiones del consumidor de acuerdo a su personalidad y otras variables que hacen que consuma ciertos productos y/ó servicios. En el contexto del marketing, también se ha aplicado el constructo de personalidad a las marcas, lo cual ha generado personificación y asignación de características humanas para que el consumidor la perciba como a una “persona”, se identifique y consecuentemente la consuma y genere un espacio importante y preferencial en su mente. Sin embargo, la noción de personalidad surgió para explicar y entender a los seres humanos, sus pensamientos, percepciones y comportamiento tal como se mencionó previamente, por lo tanto, al aplicar este concepto a algo intangible como una marca se modifica la inicial aplicación del constructo y en determinado momento podría perder validez si se intenta acoplar dicho concepto de personalidad de marca con un modelo explicativo de la personalidad como el Big Five. Finalmente se concluye que independientemente de su utilidad en mercadeo, este concepto surge enfocado a los seres humanos y por lo tanto, no se puede aplicar para humanizar a algo intangible como una marca la cual nace a partir de percepciones e imaginarios de quien la crea y quien la consume.

Evaluación de la efectividad de una organización en el campo de percepción de marca usando un sistema de simulación computarizado basado en agentes

El presente proyecto de investigación tiene como objetivo general evaluar la efectividad de los esfuerzos de una unidad de negocio particular de la compañía Novartis de Colombia S.A. en el área de la percepción de marca mediante un sistema de simulación que implementa una metodología para la medición de esta última. Se tiene en cuenta que contar con datos exactos acerca de cómo los clientes finales perciben una marca es un tarea dispendiosa y que aún no tiene una fórmula matemática, por lo tanto, es muy subjetivo el proceso de entender a los consumidores por parte de los directivos de la empresa. El proceso planea que por medio del procedimiento planteado que se basa en una simulación por computador y más concretamente con una modelación basada en agentes se permita acercar a las partes involucradas en el proceso de compra, es decir, la empresa involucrada, vendedores, clientes y finalmente clientes potenciales.

Evaluación de la Efectividad del Restaurante-Bar El Molino en el Campo de Percepción de Marca Usando un Sistema de Simulación Basado en Agentes

El siguiente trabajo, a partir de la identificación de los diferentes sujetos que participan en el medio ambiente donde se desenvuelve el restaurante El Molino, busca determinar cuáles podrían ser las estrategias de mercadeo más efectivas para que la imagen, concepto y servicio del restaurante, la marca en general, resulte lo más atractivas posibles para los segmentos objetivo de la empresa. Dadas las circunstancias de que es un negocio reciente, no existen datos históricos de la imagen que proyecta la marca hacia sus clientes, por lo tanto la información a partir de la cual se pretenden generar alternativas para que la marca influencie a los clientes de la manera deseada será conseguida a partir de una simulación que será obtenida de un modelo basado en agentes. Con esto lo que se busca es poder parametrizar en qué aspectos y de qué forma la empresa debe invertir para que la forma en que los clientes perciben la marca sea la deseada por el restaurante.

Utilidad de las relaciones estratégicas comunitarias y el marketing en la administración de negocios con clientes corporativos

Este trabajo de grado propone identificar la utilidad de las relaciones estratégicas comunitarias y el marketing en la administración de negocios con clientes corporativos, también se toman en cuenta conceptos como el marketing organizacional y relacional, estos conceptos ayudan en la investigación a determinar relaciones estratégicas entre las empresas, y el beneficio que estas le generan a las corporaciones; para así fomentar la implementación de estas estrategias en a las empresas a nivel nacional e internacional, así mismo, identificar el concepto de comunidad que tienen los clientes corporativos y como este concepto se puede adaptar al entorno que los rodea. Con el fin de entender las funciones y características de un cliente corporativo, así como su comportamiento, los objetivos específicos de la investigación son describir las estrategias de marketing en la administración de negocios con clientes corporativos, determinar si existe el concepto de comunidad en la administración de negocios con clientes corporativos y determinar si se utilizan relaciones estratégicas comunitarias en la administración de negocios con clientes corporativos. La metodología que se planteó usar fue teórica-conceptual, teniendo en cuenta el marketing y las relaciones estratégicas comunitarias de los clientes corporativos. Llevando la investigación al ámbito de la gerencia y dirección, los resultados que se obtuvieron gracias a la investigación, ayudaran a potenciar la dirección de las empresas, donde se evalué la verdadera utilidad de las estrategias basadas en las relaciones comunitarias y marketing en los negocios con clientes corporativos. Las estrategias comunitarias y el marketing influencian de manera directa las relaciones de las compañias con sus clientes corporativos, debido a que marketing nos permite extender la relación y generar una utilidad a futuro entre ambas partes. De la investigación se concluye que las empresas que logran crear estrategias comunitarias y relaciones estrechas entre ellas, tienden a tener mejores utilidades en el largo plazo y ser empresas más sostenibles.

Breaking free from the industrial age paradigm of branding

The paper aims to inform readers of the themes that emerged at the 2007 Thought Leaders International Conference on Brand Management and challenges academics and practitioners to rethink the basics of branding. The paper encourages academics and practitioners to escape from the continued confines of industrial age branding and the ‘influencing’ mindset and embrace the age of openness and co-creation. It is argued that we need to evolve from the industrial age paradigm of branding that informed brand management for decades and adjust practice and research accordingly.

Conceptualising and measuring the equity of online brands

Although brand equity is an important source of competitive advantage online, previous conceptualisations and measures overlook the unique characteristics of the internet that render consumers co-creators of brand value. In view of this, a threephased research programme was undertaken to identify the facets of online retail/service (ORS) brand equity and then develop and validate a scale for its measurement. ORS brand equity was found to be a second order construct with five correlated yet distinct dimensions: emotional connection, online experience, responsive service nature, trust, and fulfilment. A series of tests showed that the ensuing 12-item scale has strong psychometric properties. The implications of this research for marketing researchers and practitioners are discussed.