The involvement of thaumatin-like proteins in plant food cross-reactivity: a multicenter study using a specific protein microarray

Cross-reactivity of plant foods is an important phenomenon in allergy, with geographical variations with respect to the number and prevalence of the allergens involved in this process, whose complexity requires detailed studies. We have addressed the role of thaumatin-like proteins (TLPs) in cross-reactivity between fruit and pollen allergies. A representative panel of 16 purified TLPs was printed onto an allergen microarray. The proteins selected belonged to the sources most frequently associated with peach allergy in representative regions of Spain. Sera from two groups of well characterized patients, one with allergy to Rosaceae fruit (FAG) and another against pollens but tolerant to food-plant allergens (PAG), were obtained from seven geographical areas with different environmental pollen profiles. Cross-reactivity between members of this family was demonstrated by inhibition assays. Only 6 out of 16 purified TLPs showed noticeable allergenic activity in the studied populations. Pru p 2.0201, the peach TLP (41%), chestnut TLP (24%) and plane pollen TLP (22%) proved to be allergens of probable relevance to fruit allergy, being mainly associated with pollen sensitization, and strongly linked to specific geographical areas such as Barcelona, Bilbao, the Canary Islands and Madrid. The patients exhibited >50% positive response to Pru p 2.0201 and to chestnut TLP in these specific areas. Therefore, their recognition patterns were associated with the geographical area, suggesting a role for pollen in the sensitization of these allergens. Finally, the co-sensitizations of patients considering pairs of TLP allergens were analyzed by using the co-sensitization graph associated with an allergen microarray immunoassay. Our data indicate that TLPs are significant allergens in plant food allergy and should be considered when diagnosing and treating pollen-food allergy.

Graph based study of allergen cross-reactivity of plant lipid transfer proteins (LTPs) using microarray in a multicenter study.

The study of cross-reactivity in allergy is key to both understanding. the allergic response of many patients and providing them with a rational treatment In the present study, protein microarrays and a co-sensitization graph approach were used in conjunction with an allergen microarray immunoassay. This enabled us to include a wide number of proteins and a large number of patients, and to study sensitization profiles among members of the LTP family. Fourteen LTPs from the most frequent plant food-induced allergies in the geographical area studied were printed into a microarray specifically designed for this research. 212 patients with fruit allergy and 117 food-tolerant pollen allergic subjects were recruited from seven regions of Spain with different pollen profiles, and their sera were tested with allergen microarray. This approach has proven itself to be a good tool to study cross-reactivity between members of LTP family, and could become a useful strategy to analyze other families of allergens.

Synergistic Effect between Amoxicillin and TLR Ligands on Dendritic Cells from Amoxicillin-Delayed Allergic Patients.

Amoxicillin, a low-molecular-weight compound, is able to interact with dendritic cells inducing semi-maturation in vitro. Specific antigens and TLR ligands can synergistically interact with dendritic cells (DC), leading to complete maturation and more efficient T-cell stimulation. The aim of the study was to evaluate the synergistic effect of amoxicillin and the TLR2, 4 and 7/8 agonists (PAM, LPS and R848, respectively) in TLR expression, DC maturation and specific T-cell response in patients with delayed-type hypersensitivity (DTH) reactions to amoxicillin. Monocyte-derived DC from 15 patients with DTH to amoxicillin and 15 controls were cultured with amoxicillin in the presence or absence of TLR2, 4 and 7/8 agonists (PAM, LPS and R848, respectively). We studied TLR1-9 gene expression by RT-qPCR, and DC maturation, lymphocyte proliferation and cytokine production by flow cytometry. DC from both patients and controls expressed all TLRs except TLR9. The amoxicillin plus TLR2/4 or TLR7/8 ligands showed significant differences, mainly in patients: AX+PAM+LPS induced a decrease in TLR2 and AX+R848 in TLR2, 4, 7 and 8 mRNA levels. AX+PAM+LPS significantly increased the percentage of maturation in patients (75%) vs. controls (40%) (p=0.036) and T-cell proliferation (80.7% vs. 27.3% of cases; p=0.001). Moreover, the combinations AX+PAM+LPS and AX+R848 produced a significant increase in IL-12p70 during both DC maturation and T-cell proliferation. These results indicate that in amoxicillin-induced maculopapular exanthema, the presence of different TLR agonists could be critical for the induction of the innate and adaptive immune responses and this should be taken into account when evaluating allergic reactions to these drugs.

In vitro methods for diagnosing nonimmediate hypersensitivity reactions to drugs.

Nonimmediate drug hypersensitivity reactions (DHRs) are difficult to manage in daily clinical practice, mainly owing to their heterogeneous clinical manifestations and the lack of selective biological markers. In vitro methods are necessaryto establish a diagnosis, especially given the low sensitivity of skin tests and the inherent risks of drug provocation testing. In vitro evaluation of nonimmediate DHRs must include approaches that can be applied during the different phases of the reaction. During the acute phase, monitoring markers in both skin and peripheral blood helps to discriminate between immediate and nonimmediate DHRs with cutaneous responses and to distinguish between reactions that, although they present similar clinical symptoms, are produced by different immunological mechanisms and therefore have a different treatment and prognosis. During the resolution phase, in vitro testing is used to detect the response of T cells to drug stimulation; however, this approach has certain limitations, such as the lack of validated studies assessing sensitivity. Moreover, in vitro tests indicate an immune response that is not always related to a DHR. In this review, members of the Immunology and Drug Allergy Committee of the Spanish Society of Allergy and Clinical Immunology (SEAIC) provide an overview of the most widely used in vitro tests for evaluating nonimmediate DHRs.

Allergens Induce the Release of Lactoferrin by Neutrophils from Asthmatic Patients.

BACKGROUND Despite the evidence that Lactoferrin (Lf) is involved in allergic asthma processes, it is unknown whether neutrophils can be one of the main cellular sources of this key inflammatory mediator directly in response of an IgE mediated stimulus. The present study was undertaken to analyze this question. METHODS Neutrophils from healthy subjects (n = 34) and neutrophils from allergic asthmatic patients (n = 102) were challenged in vitro with specific allergens to which the patients were sensitized, PAF, or agonist mAbs against IgE-receptors, and the levels of Lf were measured in the culture supernatant. The levels of serum IgE together with the severity of symptoms were also analyzed. RESULTS Lf was released into the culture supernatant of neutrophils from allergic asthmatic patients in response to allergens and PAF. This response was highly allergen-specific, and did not happen in neutrophils from healthy donors. Allergen effect was mimicked by Abs against FcεRI and galectin-3 but not by FcεRII. The levels of released Lf correlated well with the levels of serum specific IgE and severity of asthma symptoms. These observations represent a novel view of neutrophils as an important source of Lf in allergic asthma. Importantly, the levels of released Lf by neutrophils could therefore be used to evaluate disease severity in allergic asthmatic patients.

China´s Economic Security Police Towards ASEAN From

After the economic reforms of 1978, China started rising very fast and started engaging other countries in the region which has served to increase its confidence in the region. In the post cold war period, China was seen as a big threat for the region because of its claims on the South China Sea. Nevertheless, this image was eliminated when China engaged ASEAN and other multilateral and regional organizations. This paper is studying China’s economic and security policies towards ASEAN. Globalization Theory is the theory being used to explain the nature of China-ASEAN relations. This research paper argues that China’s rise is promoting peace in the region. With the engagement policy, China started promoting trade and security co operations based on mutual benefits and dialogues for the peaceful resolutions of the disputes in the region. This contributed greatly to improve China’s image in the region. Additionally, China’s posture during the economic crises of 1997 also greatly contributed to improve its image. Thus, the rise of China is providing opportunity to the other countries in East Asia. Chapter One: Background On China-ASEAN Relations The use of Soft Power and engagement policy by the Chinese government has helped to change China’s image in the region. By using these policies China has been able to clear the feeling of suspicion and mistrust among the Asian states. China has increased its participation in multilateral and regional organizations, such as ASEAN. Due to this China has been able to promote economic and security co-operation among countries in the region. Thus, from being a potential threat China became a potential co-operative partner. Chapter Two: A Look into ASEAN ASEAN was originally formed on 8th August 1967 in Bangkok, Thailand, by Indonesia, Malaysia, the Philippines, Singapore and Thailand. Nevertheless, ASEAN was not the first regional group created to act as forum for dialogue between the leaders of different countries. Thought, it is the only one which could work in the region. The aim of the foundation of ASEAN was to promote peace and stability in the Abstract 2 region and also contain the spread of communism in Southeast Asia. For this reason, China did not engage ASEAN until 1990. However, in 1978 with the establishment of the open up policy China started engaging other countries. It started building trust among its neighboring countries by using soft power. By 1992, China formalized its diplomatic ties with ASEAN as a group. The diplomatic ties between China and ASEAN focus on multilateralism and co-operation as the best way for a more peaceful Asia and the search for common security. Thus, security in the region is promoted through economic co-operation among the states. Therefore the relation between China – ASEAN emphasizes the five principles of peaceful coexistence, mutual benefits in economic co-operation, dialogue promoting trust and the peaceful settlement of disputes. Chapter Three: China-ASEAN Economic Relations Since 1978 The economic reform of 1978 has greatly contributed to the economic development of China. After the adoption of the open up policy, China has been able to establish economic and trade relations with the outside world. The realist school of thought had predicted that Asia will not be stable in the post cold war period. Nevertheless, this has not been the case in Asia. China is growing peacefully with the co-operation of countries in the region. China is establishing strong ties with its neighboring countries. China and ASEAN relations focus on mutual benefit instead of being a zero sum game. Thus these relations are aimed at encouraging trust and economic co-operation in the region. China and ASEAN have agreed on Free Trade to assure that the two parties benefit from the co-operation. The ACFTA will have a great impact on economic, political and security issues. This will enable China to increase its influence in Asia and counterbalance the influences that Japan and U.S have in the region. Chapter Four: China ASEAN Relations in the Security Perspective This Chapter is about China and ASEAN relations on security issue. The new security issues of the post cold war period need to be solved in multilateral way. China as a major power in the region, through its engagement policy has solved most Abstract 3 of the disputes in the region using multilateral means. China has also found ways to solve the dispute over Spratly Islands peacefully, through dialogue using ASEAN. Additionally, China signed the Treaty of Amity in 2003, promoted security initiatives through ARF, Declaration on Conduct of Parties in the South China Sea and documents covering non-traditional security threats, economic co-operation and agricultural co-operation in November 2002, and the Joint Declaration on Strategic. Chapter Five: Finding and Analysis This chapter provides a quantitative and qualitative analysis of the date collected throughout this research. It provides an analysis of how the rise of China is promoting peace in the region. China has been promoting mutual beneficial trade and security co-operation which has increased its influence in the region. China has also been able to solve most of the territorial and border dispute in the region through ASEAN. Thus, ASEAN has amended China’s relations with other countries in the region. Therefore, China’s foreign policy in the region has a big impact in shaping the dynamic relations in East Asia. Conclusion and Recommendations This paper concluded that the relationships between China and ASEAN are contributing to peace in the region. After China engaged ASEAN, it has been able to promote multilateral trade based on mutual benefit. This is clearly emphasized by the CAFTA. Additionally, China has solved most of the dispute in the region. It has also found way for a peaceful resolution of the dispute over Spratly Island. Nowadays, the ASEAN countries don’t see China as a threat to the region. Nevertheless, they’ve adopted deterrence measures such as establishing diplomatic relations with other big powers in the region to assure that the region continues to grow peacefully. Concerning this deterrence measures, I recommend as another way for a continued peaceful growth, the resolution of the outstanding dispute.

Empirical study about the effects of the application of IAS 32 in Cooperatives

Objecte: L'aplicació de la NIC 32 en les cooperatives ha generat una important controvèrsia en els últims anys. Fins al moment, s'han realitzat diversos treballs que intenten preveure els possibles efectes de la seva aplicació. Aquest treball pretén analitzar l'impacte de la primera aplicació de la NIC 32 en el sector cooperatiu. Disseny/metodologia/enfocament: S'ha seleccionat una mostra de 98 cooperatives, i s'ha realitzat una anàlisi comparativa de la seva informació financera presentada abans i després de l'aplicació de la NIC 32, per a determinar les diferències existents. S’ha utilitzat la prova de la suma de rangs de Wilcoxon per comprovar si aquestes diferències són significatives. També s’ha utilitzat la prova de la U de Mann Whitney per comprovar si existeixen diferències significatives en l’impacte relatiu de l’aplicació de la NIC 32 entre diversos grups de cooperatives. Finalment, s'ha realitzat una anàlisi dels efectes de l'aplicació de la NIC 32 en la situació patrimonial i econòmica de les cooperatives, i en l'evolució dels seus actius intangibles, mitjançant l’ús de tècniques d’anàlisi econòmico-financera. Aportacions i resultats: Els resultats obtinguts confirmen que l'aplicació de la NIC 32 provoca diferències significatives en algunes partides del balanç de situació i el compte de pèrdues i guanys, així com en les ràtios analitzades. Les principals diferències es concreten en una reducció del nivell de capitalització i un augment de l'endeutament de les cooperatives, així com un empitjorament general dels ràtios de solvència i autonomia financera. Limitacions: Cal tenir en compte que el treball s'ha realitzat amb una mostra de cooperatives que estan obligades a auditar els seus comptes anuals. Per tant, els resultats obtinguts han d'interpretar-se en un context de cooperatives de tamany elevat. També cal tenir en compte que hem realitzat una anàlisi comparativa dels comptes anuals de 2011 i 2010. Això ens ha permès conèixer les diferències en la informació financera de les cooperatives abans i després d'aplicar la NIC 32. Encara que algunes d’aquestes diferències també podrien estar causades per altres factors com la situació econòmica, els canvis en l'aplicació de les normes comptables, etc. Originalitat/valor afegit: Creiem que és el moment idoni per a realitzar aquest treball d'investigació, ja que des de 2011 totes les cooperatives espanyoles han d'aplicar les normes comptables adaptades a la NIC 32. A més, fins on coneixem, no existeixen altres treballs similars realitzats amb comptes anuals de cooperatives que ja han aplicat les normes comptables adaptades a la NIC 32 . Creiem que els resultats d'aquest treball d'investigació poden ser útils per a diferents grups d'interès. En primer lloc, perquè els organismes emissors de normes comptables puguin conèixer l'abast de la NIC 32 en les cooperatives i, puguin plantejar millores en el contingut de la norma. En segon lloc, perquè les pròpies cooperatives, federacions, confederacions i altres organismes cooperatius disposin d'informació sobre l'impacte econòmic de la primera aplicació de la NIC 32, i puguin realitzar les valoracions que creguin convenients. I en tercer lloc, perquè les entitats financeres, auditors i assessors de cooperatives i altres grups d'interès disposin d'informació sobre els canvis en els comptes anuals de les cooperatives, i puguin tenir-los en compte a l'hora de prendre decisions. Paraules clau: Cooperatives, patrimoni net, capital social, NIC 32, solvència, efectes de la normativa comptable, informació financera, ràtios.

Auguste Ott on Commercial Crises and Distributive Justice: An Early Input-Output Scheme

In 1851 the French Social economist Auguste Ott discussed the problem of gluts and commercial crises, together with the issue of distributive justice between workers in co-operative societies. He did so by means of a 'simple reproduction scheme' sharing some features with modern intersectoral transactions tables, in particular in terms of their graphical representation. This paper presents Ott's theory of crises (which was based on the disappointment of expectations) and the context of his model, and discusses its peculiarities, supplying a new piece for the reconstruction of the prehistory of input-output analysis.

Alaistaito osuustoiminnallisessa yrityksessä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata ja ymmärtää osuustoiminnallisen yrityksen alaistaitoja henkilöstön näkökulmasta. Alaistaitoja pyritään ymmärtämään psykologisen sopimuksen, luottamuksen ja organisaatioon sitoutumisen kautta. Tavoitteena on kartoittaa henkilöstön käsityksiä alaistaidoista. Lisäksi pyritään ymmärtämään mitä osuustoiminnallisuus on henkilöstön näkökulmasta ja minkälaisia yhteyksiä sillä on henkilöstön alaistaitoihin. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jossa tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimuksen aineisto on kerätty kahdellatoista yksilöhaastattelulla tutkimuksen kohteena olevan organisaation henkilöstöstä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että toimihenkilöiden hahmottamat mahdollisuudet olla osallisena johtamistyössä sekä esimiesten odotukset ja toiveet alaisten toteuttamista alaistaidoista ovat samansuuntaisia. Eroavaisuudet toimihenkilöiden ja esimiesten alaistaito käsityksistä liittyvät työyhteisöön ja esimieheen suuntautuvaan vuorovaikutukseen sekä ammatillisen kasvun menetelmiin. Osuustoiminnallisuus luo pohjaa yhteisöllisyydellä ja sitoutumisen kautta.

Omistajuuden määritelmät OP- ryhmässä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on osallistua osuustoiminnallisesta omistajuudesta käytävään keskusteluun. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla miten omistajuus ja jäsenyys ovat olleet esillä OP- ryhmän henkilöstölehdissä, sekä ymmärtää mitä merkityksiä omistajuudelle ja jäsenyydelle on annettu eri vuosien aikana. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Pyrin vastaamaan tutkimuskysymyksiin tekstiaineiston pohjalta. Käytän valmiita aineistoja, jotka käsittävät OP- ryhmän henkilöstölehdet vuosilta 1980- 2005. Tutkimuksessa analysoidaan ja tulkitaan omistajuutta ja jäsenyyttä omistajuuden psykologisen, sosiaalisen, ja institutionaalisen dimension kautta. Tutkimuksen kohdeorganisaation on OP- ryhmä. Tällä hetkellä OP- ryhmään kuuluu 238 itsenäisesti toimivaa osuuspankkia, Osuuspankkikeskus ja OKO, Osuuspankkien keskuspankki Oyj. Tutkimustulosten mukaan voidaan todeta, että OP- ryhmän omistajajäsenyys on rakentunut pitkälti institutionaalisen eli taloudellisen omistajuuden ympärille.

Toimintojohtamisen soveltuminen päivittäistavarakaupan johtamiseen

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia johdon näkökulmasta toimintojohtamisen soveltuvuutta Pirkanmaan Osuuskaupan päivittäistavarakaupan johtamiseen. Tavoitteena oli rakentaa esimerkkiyritykselle toimintolähtöinen organisaatiomalli ja tutkia organisaation muutoksen edellytyksiä sekä strategian vaikutusta organisaatiomallin valintaan. Tutkimuksessa käytetään konstruktiivista tutkimustapaa. Tutkimus on teoreettinen ja toiminta-analyyttinen case-tutkimus. Toimintojohtaminen, jonka tavoitteena on liiketoiminnan horisontaalinen ohjaus, ei sovellu päivittäistavarakaupan johtamiseen. Toimintojohtaminen ei lisää Pirkanmaan Osuuskaupan market-kaupan kilpailukykyä, koska sen resurssitarve on suuri ja näin ollen se on kustannustehokkuus-strategian vastainen. Organisaatiomuutos edellyttää erityisesti johdolta strategista ajattelua ja kykyä nähdä nykyisen toimintamallin uhat tulevaisuuden kilpailuympäristössä ja toisaalta nähdä tulevaisuuden menestystekijät, joita toteuttamalla yritys menestyy jatkossakin. Johdon tulee pystyä viestimään henkilöstölle muutoksen välttämättömyys ja kuva tulevaisuuden toimintamallista. Johdon rooli ja tuki organisaatiolle muutosprosessissa on keskeistä. Strategia on keino toteuttaa yrityksen visio, päämäärät ja tavoitteet. Toiminnan organisointi on keskeisin keino strategisten päämäärien ja tavoitteiden toteuttamiseksi.

Osuustoiminnallisen yrityksen yhteiskuntavastuu - esimerkkinä suomalainen metsäteollisuus

Tämä Pro gradu -tutkielma osallistuu osuustoiminta- ja yhteiskuntavastuukeskusteluun yhdistämällä nämä kaksi käsitettä toisiinsa. Tavoitteena on kuvata osuustoiminnallisten arvojen ja periaatteiden heijastumista osuustoimintayritysten yhteiskuntavastuullisuuteen ja erityisesti yhteiskuntavastuusta raportointiin. Tutkimuson laadullinen tutkimus. Empiirinen aineisto koostuu kolmen metsäteollisuusyhtiön, yhden osuuskunnan ja kahden osakeyhtiön, yhteiskuntavastuuraporteista, vuosikertomuksista, Internet-sivuista ja yritysten yhteiskuntavastuuasiantuntijoille tehdyistä haastatteluista. Aineistoa kerättiin syksystä 2006 alkukevääseen 2007 asti. Tutkimustulokset ovat yhdenmukaisia aiemman tutkimuksenkanssa siinä, että osuustoimintayritysten arvot ja periaatteet ohjaavat yhteiskuntavastuulliseen toimintaan. Osuustoimintayritykset toimivat yhteiskuntavastuullisesti, mutta eivät viesti vastuullisuudestaan yhtä aktiivisesti kuin osakeyhtiöt. Maailman nykytilanteessa pehmeämmät arvot ovat alkaneet löytää entistä enemmän jalansijaa, ja vastuullisuus tulee jatkossa varmasti korostumaan liiketoiminnassa entistäkin enemmän. Osuustoimintayritykset voivatkin vastuuviestintää lisäämällä löytää vastuullisuudesta tulevaisuuden menestystekijän.

Verkostoituminen S-ryhmän alueosuuskaupan toiminnassa

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua liiketaloustieteelliseen keskusteluun osuuskuntien menestystekijöistä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää jakuvata, minkälainen on kohdeosuuskaupan verkosto ja verkostoituminen sekä mikä on niiden merkitys alueosuuskaupan toiminnassa. Kohdeorganisaationa on yksi S-ryhmän alueosuuskaupoista. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla yhtätoista keskeistä kohdeosuuskaupan verkoston toimijaa. Tutkimustulokset osoittavat, että kohdeosuuskaupan verkosto voidaannähdä 1) muodollisena verkostona (S-ryhmään kuuluvat organisaatiot) sekä 2) epämuodollisena verkostona (tietyn maakunnan sisällä olevat organisaatiot). Sekä muodollinen että epämuodollinen verkosto nähtiin yhteisten intressien toteuttajana, tietämyksen välittämiskanavana ja instituutiona. Kohdeosuuskauppa on saanut monia strategisia hyötyjä verkostoitumalla; se on mahdollistanut muun muassa alueellisen hallinnon ja tuonut kustannus - ja volyymietuja osuuskaupalle.

Tietopääomaresurssit ja riskienhallinta

Työn tavoitteena oli selventää tietopääomaresurssien merkitys liiketoiminnassa riskien hallinnan kohteina. Tarkoitus oli määrittää eri tietopääomaresurssit ja niihin liittyviä riskejä. Tutkimus on kirjallisuustutkimus. Tutkimuksen tuloksena oli, että tietopääomaresursseihin kohdistuu erilaisia riskejä ja, että liiketoiminnalle tärkeät ja kriittiset tietopääomaresurssit ovat riskienhallinnan kohteita. Tutkimuksessa syntyi tietopääomaresurssien hallintamalli,jossa 1) toimintatapa yhdistää 2) osaamisen, 3) tiedot ja tietovarannot sekä 4) aineettomat oikeudet yhteneväiseksi kokonaisuudeksi. Tutkimuksessa kuvattiin kuhunkin resurssiin mahdollisesti liittyviä riskejä. Tutkimus osoitti, että liiketoiminnan tietopääomaresurssit voidaan tunnistaa ja niiden liiketoiminnallinen merkitys ja suojaustarve arvioida. Tietopääomaresurssien suojauskeinoja ovat yhteistyösopimukset, toimintatavat ja ohjeet sekä tietotekniset ja fyysiset suojausratkaisut.

Institutionaaliset tekijätosuuskunnan johtamisessa ja hallinnoimisessa

Tutkimuksen tarkoituksena on osallistua omistajaohjauksen keskusteluun tuomalla esille institutionaalisen teorian tarjoamia mahdollisuuksia hah-mottaa ilmiötä. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää ja kuvata sitä institu-tionaalista ympäristöä, jossa tuottaja- ja markkinointiosuuskunnat Suo-messa toimivat, selvittää millaisia vaikutuksia näillä ympäristön tekijöillä on osuuskunnan johtamiseen ja hallinnointiin sekä selvittää koetaanko toimin-taympäristön asettavan osuuskunnan toiminnalle pääomayhtiöistä poik-keavia paineita. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen haastattelututkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kolmea osuustoiminnan asi-antuntijaa sekä kuutta kohdeyritysten ylimmässä luottamusjohdossa ja operatiivisessa johdossa toimivaa henkilöä. Teemamuotoiset haastattelut suoritettiin marraskuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana kohdeyri-tysten toimitiloissa. Tutkimustulokset osoittavat, että institutionaalisilla paineilla on vaikutuksia osuuskuntien omistajaohjaukseen. Osuuskuntien omistajaohjauksella on muista yritysmuodoista poikkeavia ominaispiirteitä erityisesti pääomaan ja johtamiseen liittyvissä institutionaalisissa tekijöissä. Osuuskuntien omista-jaohjauksen järjestelmät ovat toisaalta alttiina isomorfiselle muutokselle,jossa hallinnon rakenteet ja toimintamallit lähenevät erityisesti osakeyhti-öiden soveltamia rakenteita ja toimintamalleja.