Jäähdytysjärjestelmän vaikutus kiinteistön elinkaaren aikaisiin tuottoihin

Ilmastoinnin jäähdytys yleistyy toimisto- ja hotellikiinteistöissä jatkuvasti. Perinteinen tapa tuottaa jäähdytysenergia on kiinteistökohtainen vedenjäähdytysjärjestelmä. Helsingissä on ollut vuodesta 2000 lähtien mahdollista liittyä Helsingin energian kaukojäähdytysverkostoon. Jäähdytysjärjestelmien ominaisuudet poikkeavat toisistaan ja niistä aiheutuu kiinteistönomistajalle erilaisia kustannuksia. Kiinteistöstä saataviin tuottoihin vaikuttaa kustannusten lisäksi vuokralaisen tyytyväisyys. Tämän vuoksi työssä selvitettiin vuokralaisen tarpeet jäähdytysjärjestelmälle haastattelemalla vuokralaisen edustajia. Tässä diplomityössä vertaillaan kaukojäähdytyksen ja kiinteistökohtaisen jäähdytysjärjestelmän kustannuksia, sekä vaikutuksia kiinteistön elinkaarituottoihin kiinteistönomistajan näkökulmasta. Kerättyjen kustannusten perusteella suoritetaan elinkaarikustannuslaskenta GaBi-ohjelmalla. Vuokralaisen tarpeista jäähdytysjärjestelmälle tunnistetaan olennaisiksi toimintavarmuus, ympäristöystävällisyys sekä hiljainen äänitaso. Nämä ovat lisäarvotekijöitä, joille työssä määritetään painoarvo ja jotka huomioidaan laskennassa. Diplomityö osoitti kaukojäähdytyksen kannattavaksi vaihtoehdoksi kiinteistökohtaiselle järjestelmälle, kun huomioidaan hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi asennustöiden, käyttöönoton, huollon ja kunnossapidon sekä loppusijoituksen kustannukset. Myös valikoituneet lisäarvotekijät puoltavat kaukojäähdytystä ja niiden kompensointi lisää kiinteistökohtaisen järjestelmän kustannuksia.

Oficines Heineken

Award-winning

Energiatehokas toimisto - LED -teknologia

Tässä työssä käsitellään toimistorakennusten energiankulutusta ja nykyisiä toimistojen valaistusratkaisuja. Työssä perehdytään LED-valaistusteknologiaan sekä energiatehokkaaseen toimistovalaistukseen. Energiatehokkaan valaistuksen osalta käsitellään toimistovalaistuksen vaatimuksia, valaistuksen ohjausta ja luonnonvalon vaikutusta energiankulutukseen. Tutkimuskohteena oli Helsingin yliopiston tiloissa sijaitsevat neljä toimistohuonetta, joista kahden valaistusjärjestelmä uusittiin ja kahden jätettiin entiselleen vertailun vuoksi. Tutkimuksessa kartoitettiin toimistohuoneiden nykyistä energiankulutusta ja etsittiin keinoja sen tehostamiseen valaistuksen osalta. Tässä työssä tutkittiin erityisesti LED-valaisimien ja valaistuksen ohjauksen hyödynnettävyyttä toimistotiloissa. Toimistotilojen elinkaarikustannuslaskelmilla pyrittiin toteamaan valaistusjärjestelmien taloudellinen kannattavuus 30 vuoden tarkastelujaksolla. Tutkimuksessa tehtiin käyttäjäkysely toimistohuoneissa työskenteleville henkilöille ennen ja jälkeen muutoksen. Kyselyn perusteella voitiin todeta uusitun valaistusjärjestelmän hyödyt ja puutteet käyttäjän näkökulmasta.

Kaukojäähdytyksen potentiaali ja kannattavuus Oulun keskustan alueella

Diplomityö on tehty Oulun Energian kaukolämpöosastolle. Työn tavoitteena oli selvittää kaukojäähdytyksen asiakaspotentiaali Oulun keskustan alueella sekä tehdä esiselvitys kaukojäähdytysinvestoinnin kannattavuudesta. Potentiaalin kartoituksessa otettiin huomioon sekä nykyiset rakennukset että lähitulevaisuuden lisärakentaminen. Jäähdytyskuormaksi Oulun keskustassa saatiin 28 MW, josta suurin osa on liiketiloja, toimistorakennuksia sekä hotelleja. Investoinnin kannattavuutta tutkittiin perinteisillä investointilaskennan menetelmillä. Kustannusarvio perustuu vapaajäähdytykseen ja absorptiojäähdytykseen ja tuotantolaitoksen sijoittamiseen kalliotiloihin. Tuottojen arviointia varten määriteltiin alustava kaukojäähdytystariffi sekä kolme erilaista kasvumallia. Tulosten perusteella investointi vaikuttaisi kannattamattomalta. Pääsyynä kannattamattomuuteen on kallis alkuinvestointi, jossa etenkin louhinnan osuus on merkittävä. Toisena syynä kannattamattomuuteen voidaan pitää potentiaalisten kaukojäähdytykseen liitettävien rakennusten melko pientä kokoa Oulun keskustassa.

Auf Basis umfangreicher Messdatensätze experimentell und numerisch validierte Regeln zur optimierten Auslegung von Luft-Erdwärmetauschern

Ein Luft-Erdwärmetauscher (L-EWT) kommt wegen seines niedrigen Energiebedarfs und möglicher guter Aufwandszahlen als umweltfreundliche Versorgungskomponente für Gebäude in Betracht. Dabei ist besonders vorteilhaft, dass ein L-EWT die Umgebungsluft je nach Jahreszeit vorwärmen oder auch kühlen kann. Dem zufolge sind L-EWT zur Energieeinsparung nicht nur für den Wohnhausbau interessant, sondern auch dort, wo immer noch große Mengen an fossiler Energie für die Raumkühlung benötigt werden, im Büro- und Produktionsgebäudesektor. Der Einsatzbereich eines L-EWT liegt zwischen Volumenströmen von 100 m3/h und mehreren 100.000 m3/h. Aus dieser Bandbreite und den instationären Randbedingungen entstehen erhebliche Schwierigkeiten, allgemeingültige Aussagen über das zu erwartende thermische Systemverhalten aus der Vielzahl möglicher Konstruktionsvarianten zu treffen. Hauptziel dieser Arbeit ist es, auf Basis umfangreicher, mehrjähriger Messungen an einer eigens konzipierten Testanlage und eines speziell angepassten numerischen Rechenmodells, Kennzahlen zu entwickeln, die es ermöglichen, die Betriebseigenschaften eines L-EWT im Planungsalltag zu bestimmen und ein technisch, ökologisch wie ökonomisch effizientes System zu identifizieren. Es werden die Kennzahlen elewt (Aufwandszahl), QV (Netto-Volumenleistung), ME (Meterertrag), sowie die Kombination aus v (Strömungsgeschwindigkeit) und VL (Metervolumenstrom) definiert, die zu wichtigen Informationen führen, mit denen die Qualität von Systemvarianten in der Planungsphase bewertet werden können. Weiterführende Erkenntnisse über die genauere Abschätzung von Bodenkennwerten werden dargestellt. Die hygienische Situation der durch den L-EWT transportierten Luft wird für die warme Jahreszeit, aufgrund auftretender Tauwasserbildung, beschrieben. Aus diesem Grund werden alle relevanten lufthygienischen Parameter in mehreren aufwendigen Messkampagnen erfasst und auf pathogene Wirkungen überprüft. Es wird über Sensitivitätsanalysen gezeigt, welche Fehler bei Annahme falscher Randbedingungen eintreten. Weiterhin werden in dieser Arbeit wesentliche, grundsätzliche Erkenntnisse aufbereitet, die sich aus der Betriebsbeobachtung und der Auswertung der umfangreich vorliegenden Messdaten mehrerer Anlagen ergeben haben und für die praktische Umsetzung und die Betriebsführung bedeutend sind. Hinweise zu Materialeigenschaften und zur Systemwirtschaftlichkeit sind detailliert aufgeführt.

Effect of internal partitioning on room air quality with mixing ventilation-statistical analysis

In designing modern office buildings, building spaces are frequently zoned by introducing internal partitioning, which may have a significant influence on the room air environment. This internal partitioning was studied by means of model test, numerical simulation, and statistical analysis as the final stage. In this paper, the results produced from the statistical analysis are summarized and presented.

Uniformization tool for systolic array designs

The paper is concerned with the uniformization of a system of affine recurrence equations. This transformation is used in the design (or compilation) of highly parallel embedded systems (VLSI systolic arrays, signal processing filters, etc.). We present and implement an automatic system to achieve uniformization of systems of affine recurrence equations. We unify the results from many earlier papers, develop some theoretical extensions, and then propose effective uniformization algorithms. Our results can be used in any high level synthesis tool based on polyhedral representation of nested loop computations.

Commuting, CO2 and the location of offices

This paper investigates the extent to which office activity contributes to travel-related CO2 emission. Using ‘end-user’ figures[1], travel accounts for 32% of UK CO2 emission (Commission for Integrated Transport, 2007) and commuting and business travel accounts for a fifth of transport-related CO2 emissions, equating to 6.4% of total UK emissions (Building Research Establishment, 2000). Figures from the Department for Transport (2006) report that 70% of commuting trips were made by car, accounting for 73% of all commuting miles travelled. In assessing the environmental performance of an office building, the paper questions whether commuting and business travel-related CO2 emission is being properly assessed. For example, are office buildings in locations that are easily accessible by public transport being sufficiently rewarded? The de facto method for assessing the environmental performance of office buildings in the UK is the Building Research Establishment’s Environmental Assessment Method (BREEAM). Using data for Bristol, this paper examines firstly whether BREEAM places sufficient weight on travel-related CO2 emission in comparison with building operation-related CO2 emission, and secondly whether the methodology for assigning credits for travel-related CO2 emission efficiency is capable of discerning intra-urban differences in location such as city centre and out-of-town. The results show that, despite CO2 emission per worker from building operation and travel being comparable, there is a substantial difference in the credit-weighting allocated to each. Under the current version of BREEAM for offices, only a maximum of 4% of the available credits can be awarded for ensuring the office location is environmentally sustainable. The results also show that all locations within the established city centre of Bristol will receive maximum BREEAM credits. Given the parameters of the test there is little to distinguish one city centre location from another and out of town only one office location receives any credits. It would appear from these results that the assessment method is not able to discern subtle differences in the sustainability of office locations

Real estate capital flows and transitional economies

reign real estate capital was a major source of financing domestic property market office construction in Central Europe after the fall of the Berlin Wall in 1989. During the 1990s, over 800 office buildings were either newly constructed or refurbished in Budapest, Prague and Warsaw. The primary focus of this analysis is explaining the spatial construction and redevelopment patterns of the post-1989 office buildings in these cities. Secondarily, we analyze the correlation of foreign direct investment flows to annual construction of office buildings. We seek to explain the location of new or refurbished office buildings in the central business district (CBD) or in non-CBD locations in terms of the effect of time, size of property and other variables, and test whether there is a positive correlation relationship of foreign direct investment flows and new office construction or refurbishment. Integrating relevant foreign direct investment (FDI), economic geography and property theories in the research, the authors attempt to bridge existing gaps in the literature.

Sustainable building certification and the rent premium: a panel data approach

This paper investigates whether obtaining sustainable building certification entails a rental premium for commercial office buildings and tracks its development over time. To this aim, both a difference-in-differences and a fixed-effects model approach are applied to a large panel dataset of office buildings in the United States in the 2000–2010 period. The results indicate a significant rental premium for both ENERGY STAR and LEED certified buildings. Controlling for confounding factors, this premium is shown to have increased steadily from 2006 to 2008, followed by a moderate decline in the subsequent periods. The results also show a significant positive relationship between ENERGY STAR labeling and building occupancy rates.

Does connectivity add value to commercial real estate? The case of managed and conventional offices

This research is a preliminary study which examines the impact of connectivity on value in the managed office and conventional office sectors. The research is based on an extensive literature review, online survey and case studies carried out during 2005. The research shows, for the first time in the UK, how connectivity can increase value in office buildings, and how technology is priced in the market place.