Heavier smoking may lead to a relative increase in waist circumference: evidence for a causal relationship from a Mendelian randomisation meta-analysis. The CARTA consortium.

OBJECTIVES: To investigate, using a Mendelian randomisation approach, whether heavier smoking is associated with a range of regional adiposity phenotypes, in particular those related to abdominal adiposity. DESIGN: Mendelian randomisation meta-analyses using a genetic variant (rs16969968/rs1051730 in the CHRNA5-CHRNA3-CHRNB4 gene region) as a proxy for smoking heaviness, of the associations of smoking heaviness with a range of adiposity phenotypes. PARTICIPANTS: 148 731 current, former and never-smokers of European ancestry aged ≥16 years from 29 studies in the consortium for Causal Analysis Research in Tobacco and Alcohol (CARTA). PRIMARY OUTCOME MEASURES: Waist and hip circumferences, and waist-hip ratio. RESULTS: The data included up to 66 809 never-smokers, 43 009 former smokers and 38 913 current daily cigarette smokers. Among current smokers, for each extra minor allele, the geometric mean was lower for waist circumference by -0.40% (95% CI -0.57% to -0.22%), with effects on hip circumference, waist-hip ratio and body mass index (BMI) being -0.31% (95% CI -0.42% to -0.19), -0.08% (-0.19% to 0.03%) and -0.74% (-0.96% to -0.51%), respectively. In contrast, among never-smokers, these effects were higher by 0.23% (0.09% to 0.36%), 0.17% (0.08% to 0.26%), 0.07% (-0.01% to 0.15%) and 0.35% (0.18% to 0.52%), respectively. When adjusting the three central adiposity measures for BMI, the effects among current smokers changed direction and were higher by 0.14% (0.05% to 0.22%) for waist circumference, 0.02% (-0.05% to 0.08%) for hip circumference and 0.10% (0.02% to 0.19%) for waist-hip ratio, for each extra minor allele. CONCLUSIONS: For a given BMI, a gene variant associated with increased cigarette consumption was associated with increased waist circumference. Smoking in an effort to control weight may lead to accumulation of central adiposity.

Toimintolaskennan sovellettavuus koulutusorganisaation ohjauksessa Case: Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Oppilaitoksiin kohdistuvaa lainsäädäntöä on muutettu siten, että omistajayhteisöjen vastuuta on huomattavasti lisätty. Tämän vuoksi oppilaitosten omistajayhteisöt joutuvat etsimään uusia keinoja toimintansa ohjaamiseksi. Tällöin tukeudutaan teollisuuden ohjausjärjestelmiin, joiden toimivuutta oppilaitosten ohjauksessa ei tunneta. Tämän työn tavoitteena on tutkia toimintolaskennan soveltuvuutta koulutusorganisaation ohjaukseen. Toimintolaskentaa käytetään nykyisin hyvin yleisesti teollisuudessa. Myös jotkut nonprofit-organisaatiot ovat ottaneet sen käyttöön. Tutkimus on kohdennettu Päijät-Hämeen koulutuskonserniin, jossa tutkittiin Opetushallituksen kustannuslaskentajärjestelmän sopivuutta toiminnan ohjaukseen. Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että Opetushallituksen kustannuslaskentajärjestelmä voi olla toimintolaskentajärjestelmän pohjana, koska se kuvaa hyvin oppilaitosten toimintaa ja on helppo käyttää. Se soveltuu kohtuullisesti myös tasapainotetun mittariston osaksi.

Directional dominance on stature and cognition in diverse human populations.

Homozygosity has long been associated with rare, often devastating, Mendelian disorders, and Darwin was one of the first to recognize that inbreeding reduces evolutionary fitness. However, the effect of the more distant parental relatedness that is common in modern human populations is less well understood. Genomic data now allow us to investigate the effects of homozygosity on traits of public health importance by observing contiguous homozygous segments (runs of homozygosity), which are inferred to be homozygous along their complete length. Given the low levels of genome-wide homozygosity prevalent in most human populations, information is required on very large numbers of people to provide sufficient power. Here we use runs of homozygosity to study 16 health-related quantitative traits in 354,224 individuals from 102 cohorts, and find statistically significant associations between summed runs of homozygosity and four complex traits: height, forced expiratory lung volume in one second, general cognitive ability and educational attainment (P < 1 × 10(-300), 2.1 × 10(-6), 2.5 × 10(-10) and 1.8 × 10(-10), respectively). In each case, increased homozygosity was associated with decreased trait value, equivalent to the offspring of first cousins being 1.2 cm shorter and having 10 months' less education. Similar effect sizes were found across four continental groups and populations with different degrees of genome-wide homozygosity, providing evidence that homozygosity, rather than confounding, directly contributes to phenotypic variance. Contrary to earlier reports in substantially smaller samples, no evidence was seen of an influence of genome-wide homozygosity on blood pressure and low density lipoprotein cholesterol, or ten other cardio-metabolic traits. Since directional dominance is predicted for traits under directional evolutionary selection, this study provides evidence that increased stature and cognitive function have been positively selected in human evolution, whereas many important risk factors for late-onset complex diseases may not have been.

Ammattikorkeakoulun imago pk-yritysten keskuudessa. Case: Lahden ammattikorkeakoulu

Tutkielman tavoitteena on selvittää ammattikorkeakoulun imagoa pk-yritysten keskuudessa. Työ on kaksiosainen. Tutkimuksen teoriaosassa keskitytään palvelujen laadun teorioihin ja siihen, miten laatu voi vaikuttaa ammattikorkeakoulun imagoon. Tutkimuksen empiirinen osuus tehtiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Kyselylomake lähetettiin noin 1500 päijäthämäläiselle pk-yritykselle. Tulosten analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa. Tutkimus osoitti, että Lahden ammattikorkeakoulun imago oli vielä selkiytymätön, mutta sen tärkeys alueelle oli kiistaton. Lahden ammattikorkeakoulun johtoryhmän ja päijäthämäläisten pk-yritysten käsitykset olivat samansuuntaisia. Palveluja pidettiin keskimäärin hyvinä ja konkreettista hyötyä antavina. Pk-yritykset toivoivat opiskelijoilta lisää käytännön osaamista ja työharjoittelua sekä ammattikorkeakoululta lisää yhteydenottoja. Internetiä ei juurikaan käytetty etsittäessä tietoja Lahden ammattikorkeakoulun kotisivuilta tai rekrytointi-palveluista. Pääasiallisin tieto löytyi lehdistä ja esitteistä. Kyselyyn vastanneet pk-yrittäjät olivat keskimäärin keski-ikäisiä ja suuriin ikäluokkiin kuuluvia pienyrittäjiä, joilla oli ollut teollisuusyritys yli kymmenen vuotta.

Yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyö työssäoppimisessa

Työssäoppimisen vakiinnuttaminen ammatilliseen toisen asteen peruskoulutukseen asettaa haasteita koulutuksen järjestäjille luoda toimivia yhteistyökumppanuuksia työelämään, laajentaa opettajien ammattitaitovaatimuksia ja siirtää koulutusvastuuta työssäoppimispaikkoina toimiville yrityksille ja työpaikoille. Tutkimuksen tavoitteena on antaa vastauksia siihen, mitkä ovat yrityksen ja oppilaitoksen välisen työssäoppimisyhteistyön kes-keiset elementit yritysten näkökulmasta. Tutkimukseen on valittu yksi oppilaitos, Lahden ammatti-instituutti ja sen teknologiateollisuuden yritysyhteistyöverkoston jäsenyrityksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan oppilaitoksen ja yrityksen kahdenvälistä yhteistyösuhdetta vertaamalla sen elementtejä yritysten kahdenvälisen kumppanuussuhteen elementteihin. Tutkimustehtävän ratkaisemiseksi on valittu konstruktivistinen tutkimusote, tiedon hankintatapa on empiirinen, kokemusten kerääminen ja analysoiminen on keskeinen osa tutkimusta. Tiedon käyttötarkoitus on normatiivinen, tavoitellaan tuloksia, joita voitaisiin hyödyntää yhteistyösuhdetta kehitettäessä. Pyritään selvittämään, mitä yrityksen ja oppilaitoksen välisen suhteen elementtejä vahvistamalla oppilaitos voi varmistaa työssäoppi-misprosessin vaikuttavuuden ja tuloksekkaan toiminnan.

Leipomoalan opiskelijoiden työpaikan valintaan vaikuttavat tekijät

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää leipomoalan opiskelijoiden mielestä tärkeimmät työpaikan valintaan vaikuttavat tekijät. Tavoitteena oli myös selvittää, ovatko työpaikan valintatekijät sellaisia, joihin työnantaja voi vaikuttaa. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Tutkimus suoritettiin Koulutuskeskus Salpauksessa Lahden ravitsemis- ja matkailualan leipurilinjalla. Kysely tehtiin kaikkien kolmen vuosikurssin oppilaille. Tutkimuksesta saadut tulokset noudattelivat aikaisempia tutkimustuloksia. Yllättävää oli, että hyvä ilmapiiri ja työtehtävien vaihtelevuus nousi palkkauksen rinnalle huomattavan tärkeiksi työpaikan valintatekijöiksi. Mielenkiintoista oli myös havaita, että työnantajan tuntemista etukäteen joko sukulaisten tai tuttavien työnantajana ei nähty merkittäväksi tekijäksi. Työnantajan kannalta tutkimustulokset olivat hyvät, sillä monet tärkeät työpaikan valintatekijät olivat sellaisia, joihin työnantaja itse voi vaikuttaa.

Sähköisen liiketoiminnan hyödyntäminen Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hankintatoiminnassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sähköistä liiketoimintaa hyödynnetään Päijät-Hämeen koulutuskonsernin hankintatoiminnassa. Lisäksi tutkimuken tarkoituksena oli perehtyä julkiseen hankintatoimintaan, erityisesti lainsäädännön sille asettamiin vaatimuksiin ja julkisen hankintaprosessin eri osa-alueisiin. Tutkimuksen teoriaosan alussa tarkastellaan julkista hankintaprosessia ja lainsäädäntöä. Teoriaosassa käsitellään myös sähköisen liiketoiminnan uhkia ja heikkouksia Lisäksi selvitetään tietoverkkojen; Internetin, intranetin ja extranetin mahdollistamat hyödyt hankintatoiminnassa. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta. Tämän lisäksi tehtiin 9 haastattelua. Tutkimus osoitti, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa käytetään jo tällä hetkellä tietoverkkoja hankintatoiminnassa. Tutkimuksen mukaan suurimmat hyödyt tietoverkkoista ovat ostoprosessin nopeutuminen ja työajan säästöt. Tutkimus osoitti, että Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa on kuitenkin hidasteita sähköisen liiketoiminnan hyödyntämisessä. Kyselytutkimuksen mukaan tällaisia hidasteita ovat tällä hetkellä toimittajien passiivisuus ja henkilöstön uskalluksen puute sähköisen liiketoiminnan kokonaisvaltaisessa hyödyntämisessä.

The Influence of Age and Sex on Genetic Associations with Adult Body Size and Shape: A Large-Scale Genome-Wide Interaction Study.

Genome-wide association studies (GWAS) have identified more than 100 genetic variants contributing to BMI, a measure of body size, or waist-to-hip ratio (adjusted for BMI, WHRadjBMI), a measure of body shape. Body size and shape change as people grow older and these changes differ substantially between men and women. To systematically screen for age- and/or sex-specific effects of genetic variants on BMI and WHRadjBMI, we performed meta-analyses of 114 studies (up to 320,485 individuals of European descent) with genome-wide chip and/or Metabochip data by the Genetic Investigation of Anthropometric Traits (GIANT) Consortium. Each study tested the association of up to ~2.8M SNPs with BMI and WHRadjBMI in four strata (men ≤50y, men >50y, women ≤50y, women >50y) and summary statistics were combined in stratum-specific meta-analyses. We then screened for variants that showed age-specific effects (G x AGE), sex-specific effects (G x SEX) or age-specific effects that differed between men and women (G x AGE x SEX). For BMI, we identified 15 loci (11 previously established for main effects, four novel) that showed significant (FDR<5%) age-specific effects, of which 11 had larger effects in younger (<50y) than in older adults (≥50y). No sex-dependent effects were identified for BMI. For WHRadjBMI, we identified 44 loci (27 previously established for main effects, 17 novel) with sex-specific effects, of which 28 showed larger effects in women than in men, five showed larger effects in men than in women, and 11 showed opposite effects between sexes. No age-dependent effects were identified for WHRadjBMI. This is the first genome-wide interaction meta-analysis to report convincing evidence of age-dependent genetic effects on BMI. In addition, we confirm the sex-specificity of genetic effects on WHRadjBMI. These results may provide further insights into the biology that underlies weight change with age or the sexually dimorphism of body shape.

Lahti–Kerava -Oikoradan ensivaikutukset linja-autoliikenteeseen

Työn tavoitteena on tutkia syyskuussa 2006 auenneen Lahti-Kerava Oikoradan ensivaikutuksia linja-autoliikenteeseen. Vaikutuksia tutkitaan kolmelta eri kannalta, joita ovat linja-autoyritykset, matkustajat ja kunnat. Työstä on rajattu pois Helsingin sopimusliikenne eli YTV-alue. Tutkimus on kvalitatiivinen, ymmärtämään pyrkivä ja hyvin empiriapainotteinen. Tutkimus toteutetaan pääsääntöisesti analysoimalla tilastollista tietoa ja tekemällä teemahaastatteluja. Lisäksi vaikutuksia matkustajille tutkitaan matkustajatutkimuksen avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että matkustajamäärät ovat linja-autoliikenteessä vähentyneet huomattavasti Lahti-Helsinki-Lahti sekä Mäntsälä-Helsinki-Mäntsälä - väleillä oikoradan henkilöjunaliikenteen alkamisen jälkeen. Matkustajatutkimus osoittaa, että matkustaja valitsee linja-auton tälle välille sopivan matkareitin, pysäkille pääsemisen helppouden ja luotettavuuden vuoksi. Juna puolestaan valitaan sen nopeuden ja hinnan vuoksi tutkitulla välillä.

Toimintatavat tärkeässä roolissa uusia palkkausjärjestelmiä käytettäessä

Abstract

Automaattinen veden laadun seuranta Lepsämänjoella

English abstract

Järjestelmätoimittajan kehityspolkuja kansainvälistymisen tiellä

Tutkielman tavoitteena oli kuvata ja lisätä ymmärrystä siitä, miten järjestelmä-toimittaja verkostoituu ja kansainvälistyy. Tutkielman teoriaosassa tarkasteltiin järjestelmätoimittajuutta, kansainvälistymistä ja kansainvälistymisvalmiuksia aikaisempien tutkimusten, kirja- ja artikkelilähteiden pohjalta. Näiden lähteiden pohjalta luotiin se teoreettinen viitekehys, jota vasten case-yritysten haastatteluissa saatuja tuloksia verrataan. Tutkielman kokeellinen osuus koostui Lahden lähialueilla toimivien neljän järjestelmätoimittajan edustajien teemahaastatteluista. Näissä haastatteluissa kartoitettiin kyseisten järjestelmätoimittajien kehityspolkuja ja kansainvälistymisprosesseja. Ensisijaiseksi tutkimusmenetelmäksi valittiin teemahaastattelu ja sen tukena käytettiin lyhyttä teemahaastattelurunkoa. Lisäksi apuna käytettiin muuta yrityksistä löydettyä materiaalia, kuten asiakaslehtiä, lehtiartikkeleita ja yritysten internetsivuja. Johtopäätöksissä todettiin, että tutkittujen yritysten kansainvälistyminen on edennyt jokseenkin eri tavalla. Samoin niiden verkostoituminen on ollut eriasteista ja eri lailla hallittua. Toiset toimijat olivat verkostoitumisen alkutaipaleella, kun taas toiset olivat luoneet sekä asiakas- että toimittajasuhteisiin pitkälle organisoidun arvoverkoston. Kansainvälistymisen alkuvaiheessa yritykset käyttivät rinnakkain erilaisia vientimuotoja. Resurssien kasvaessa yritykset saattoivat perustaa oman ulkomaisen yksikön vastatakseen paremmin alalla olevaan kilpailuun. Lisäksi kansainvälistyminen haastateltujen yritysten eräs kansainvälistymismuoto on ollut ulkomaisten alan yritysten osto, jolla laajennettiin omaa osaamista.