The effect of cationic-anionic polyelectrolyte multilayer surface treatment on inkjet ink spreading and print quality

The focus of the work reported in this thesis was to study and to clarify the effect of polyelectrolyte multilayer surface treatment on inkjet ink spreading, absorption and print quality. Surface sizing with a size press, film press with a pilot scale coater, and spray coating, have been used to surface treat uncoated wood-free, experimental wood-free and pigmentcoated substrates. The role of the deposited cationic (polydiallydimethylammonium chloride, PDADMAC) and anionic (sodium carboxymethyl cellulose, NaCMC) polyelectrolyte layers with and without nanosilica, on liquid absorption and spreading was studied in terms of their interaction with water-based pigmented and dye-based inkjet inks. Contact angle measurements were made in attempt to explain the ink spreading and wetting behavior on the substrate. First, it was noticed that multilayer surface treatment decreased the contact angle of water, giving a hydrophilic character to the surface. The results showed that the number of cationic-anionic polyelectrolyte layers or the order of deposition of the polyelectrolytes had a significant effect on the print quality. This was seen for example as a higher print density on layers with a cationic polyelectrolyte in the outermost layer. The number of layers had an influence on the print quality; the print density increased with increasing number of layers, although the increase was strongly dependent on ink formulation and chemistry. The use of nanosilica clearly affected the rate of absorption of polar liquids, which also was seen as a higher density of the black dye-based print. Slightly unexpected, the use of nanosilica increased the tendency for lateral spreading of both the pigmented and dye-based inks. It was shown that the wetting behavior and wicking of the inks on the polyelectrolyte coatings was strongly affected by the hydrophobicity of the substrate, as well as by the composition or structure of the polyelectrolyte layers. Coating only with a cationic polyelectrolyte was not sufficient to improve dye fixation, but it was demonstrated that a cationic-anionic-complex structure led to good water fastness. A threelayered structure gave the same water fastness values as a five-layered structure. Interestingly, the water fastness values were strongly dependent not only on the formed cation-anion polyelectrolyte complexes but also on the tendency of the coating to dissolve during immersion in water. Results showed that by optimizing the chemistry of the layers, the ink-substrate interaction can be optimized.

Tunnustus elinikäien oppimisen moninaisissa käytännöissä

Kirjallisuusarvostelu

Globaalit ja paikalliset käännösstrategiat kulttuurisidonnaisen sanaston kääntämisessä venäjästä suomeen.

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kulttuurisidonnaisten elementtien kääntämisessä käytettäviä käännösstrategioita sellaisessa tapauksessa jossa lähtökielenä on venäjä ja kohdekielenä suomi. Materiaalina tutkimuksessa käytetään Natalja Kljutšarjovan teosta Россия: общий вагон ja sen suomenkielistä käännöstä Kolmannessa luokassa. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään millaiset tekijät kääntäjän strategiavalintoihin ovat vaikuttaneet ja miten valitut strategiat heijastavat Suomen ja Venäjän kulttuurieroja. Käännösstrategioita tutkitaan kahdella tasolla: paikallisella tasolla on tarkoitus selvittää millaisia paikallisia strategioita kääntäjä on käyttänyt yksittäisten kulttuurisidonnaisuudesta johtuvien käännösongelmien selvittämiseen ja yleisellä tasolla taas mikä paikallisten strategioiden perusteella on koko tekstin globaali strategia. Globaalien strategioiden teoreettisena perustana käytetään Lawrence Venutin teoriaa kotouttavasta ja vieraannuttavasta käännösstrategiasta. Paikallisten käännösstrategioiden määrittelyssä taas käytetään Ritva Leppihalmeen käännösstrategialuokitusta pienillä muunnoksilla varustettuna. Koska kulttuurisidonnaisuutta on hankala rajata, tähän tutkimukseen valittiin kolme tekstissä runsaimmin esiintynyttä kulttuurisidonnaisten elementtien ryhmää. Nämä ryhmät ovat realiat, alluusiot ja erisnimet. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa että käännöksen globaali strategia on selkeästi vieraannuttava: yhteensä 64,1 % kulttuurisidonnaisista elementeistä on käännetty vieraannuttavaa strategiaa käyttäen. Analyysi kuitenkin osoitti, että kaikki paikalliset strategiat eroavat toisistaan siinä kuinka paljon ne kotouttavat ja vieraannuttavat tekstiä. Näin ollen niitä ei tulisi jakaa kahteen toisensa poissulkevaan ryhmään, vaan ne tulisi esittää mieluummin jatkumolla, jonka ääripäitä ovat täydellinen kotouttaminen ja täydellinen vieraannuttaminen. Tällöin saadut tulokset heijastavat paremmin paikallisten strategioiden suhteita ja itse globaalia strategiaa.

A COL11A2 mutation in Labrador retrievers with mild disproportionate dwarfism.

We describe a mild form of disproportionate dwarfism in Labrador Retrievers, which is not associated with any obvious health problems such as secondary arthrosis. We designate this phenotype as skeletal dysplasia 2 (SD2). It is inherited as a monogenic autosomal recessive trait with incomplete penetrance primarily in working lines of the Labrador Retriever breed. Using 23 cases and 37 controls we mapped the causative mutation by genome-wide association and homozygosity mapping to a 4.44 Mb interval on chromosome 12. We re-sequenced the genome of one affected dog at 30x coverage and detected 92 non-synonymous variants in the critical interval. Only two of these variants, located in the lymphotoxin A (LTA) and collagen alpha-2(XI) chain gene (COL11A2), respectively, were perfectly associated with the trait. Previously described COL11A2 variants in humans or mice lead to skeletal dysplasias and/or deafness. The dog variant associated with disproportionate dwarfism, COL11A2:c.143G>C or p.R48P, probably has only a minor effect on collagen XI function, which might explain the comparatively mild phenotype seen in our study. The identification of this candidate causative mutation thus widens the known phenotypic spectrum of COL11A2 mutations. We speculate that non-pathogenic COL11A2 variants might even contribute to the heritable variation in height.

Using accreditation criteria for collaborative quality enhancement

This paper describes a process to enhance the quality of higher education. At the heart of the process is a cross-sparring collaborative model, whereby institutions are critical friends. This is based on a prior self-evaluation, where the institution / programme identifies quality criteria it wants to improve. Part of the process is to ensure the documentation of best practices so that they can be shared with others in a so called market place. Linking the best practices to a criterion makes them searchable on a large scale. Optimal pairings of institutions can then take place for the cross-sparring activities.

Finnish Preclinical and Clinical Medical Students as Strategic L2 English Learners: Language Learning Strategies and Communicating with Patients

This thesis focused on medical students’ language learning strategies for patient encounters. The research questions concerned the types of learning strategies that medical students use and the differences between the preclinical students and the clinical students, two groups who have had varying amounts of experience with patients. Additionally, strategy use was examined through activity systems to gain information on the context of language learning strategy use in order to learn language for patient encounters. In total, 130 first-year medical students (preclinical) and 39 fifth-year medical students (clinical) participated in the study by filling in a questionnaire on language learning strategies. In addition, two students were interviewed in order to create activity systems for the medical students at different stages of their studies. The study utilised both quantitative and qualitative research methods; the analysis of the results relies on Oxford’s Strategic Self-Regulation Model in the quantitative part and on activity theory in the qualitative part. The theoretical sections of the study introduced earlier research and theories regarding English for specific purposes, language learning strategies and activity theory. The results indicated that the medical students use affective, sociocultural-interactive and metasociocultural-interactive strategies often and avoid using negative strategies, which hinder language learning or cease communication altogether. Slight differences between the preclinical and clinical students were found, as clinical students appear to use affective and metasociocultural-interactive strategies more frequently compared to the preclinical students. The activity systems of the two students interviewed were rather similar. The students were at different stages of their studies, but their opinions were very similar. Both reported the object of learning to be mutual understanding between the patient and the doctor, which in part explains the preference for strategies that support communication and interaction. The results indicate that the nature of patient encounters affects the strategy use of the medical students at least to some extent.

”REHTORI JA PÄIVÄKODIN JOHTAJA Yhtäläisyyksiä vai eroja?”

Tutkimuksen aiheena oli rehtoreiden ja päiväkodin johtajien työnkuvat ja työssä koettu kuormittavuus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päiväkodin johtajien ja rehtoreiden työnkuvan yhtäläisyyksiä ja eroja. Lisäksi tutkimme, mikä vie johtajan työpäivässä eniten aikaa. Tutkimuksessa päiväkodin johtajien ja rehtoreiden työtehtävät on jaoteltu kolmeen erilaiseen työtehtävään: hallinnolliset työt, taloushallinnon työt ja yleishallinnon työt. Tutkimus on tehty survey-tutkimuksena. Tutkimusta varten laadimme kyselyn, johon vastasi 61 johtajaa. Vastaajista 34 oli päiväkodin johtajia ja rehtoreita 27. Kyselyyn osallistuneilta ei kysytty henkilötietoja, joten otanta on hyvin sattumanvarainen. Kysely teetettiin Webropol- kyselynä ja julkaistiin eri yhteisöissä sosiaalisessa mediassa. Kyselyn tulokset koottiin diagrammeihin ja avoimet vastaukset teemoiteltiin. Rehtorien ja päiväkodin johtajien työtä vertaillessa rehtorit vastasivat tekevänsä laajempaa työtä. Rehtoreille kuului prosentuaalisesti enemmän tehtäviä kuin päiväkodin johtajille. Suurin ero työssä oli palkkauksessa ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Eniten kuormittavinta johtajan työssä oli kiire, ajan riittämättömyys ja henkilöstön asioiden selvittäminen. Tuloksissa tuli esille myös ammatin positiivinen puoli. Vaikka työ on haastavaa ja kuormittavaa, se on silti innostavaa ja mielenkiintoista. Tämän tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää, mutta tulokset antavat viitteitä siitä, että johtajuus koetaan haastavana ammattina. Johtajien vastausten perusteella rehtoreiden ja päiväkodin johtajien työnkuvat poikkeavat hieman. Rehtoreilla työtehtäviä oli hieman enemmän kuin päiväkodin johtajilla. Tulokset ovat yhtenäisessä linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa.