Menneisyys, historia ja historiantutkimus historianopiskelijoiden silmin

Tässä tutkielmassa selvitettiin miten historia-aineiden yliopisto-opiskelijat kuvaavat omaa tieteenalaansa, sen pääkäsitteitä ja tutkimuksen tekemisen käytänteitä. Tutkimusta varten haastateltiin syksyllä 2011 yhteensä 23 Turun yliopiston historia-aineiden opiskelijaa, joista yksitoista oli aloittanut opintonsa joko syksyllä 2011 (kymmenen henkilöä) tai 2010 (yksi henkilö). Loput 12 osallistujaa olivat suorittamassa maisterintutkintoaan ja muun muassa laatineet hyväksytyn kandidaatintutkielman. Tutkielman ensimmäisenä päätavoitteena oli selvittää, miten opiskelijat puhuivat ”menneisyydestä” ja ”historiasta” sekä eroteltiinko näitä käsitteitä toisistaan. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millaisia näkemyksiä ajan ja ”historian” suhteesta opiskelijoiden vastaukset heijastivat. Toisena päätavoitteena selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä historioitsijan työstä. Aihetta lähestyttiin kartoittamalla ensin opiskelijoiden määritelmiä historiankirjoitukselle ja lähteiden roolille historiantutkimuksessa. Tämän jälkeen tarkasteltiin sitä, kuka saa ja voi tehdä historiantutkimusta, ja mihin historiantutkimusta tarvitaan. Osalle vastaajista ”menneisyys” ja ”historia” näyttäytyivät synonyymeina, kun taas osalle ”historia” merkitsi vuorovaikutusta yksilön ja menneiden tapahtumien välillä. ”Historian” ja ajan suhdetta kuvattiin niin aikajanojen, mielikuvien kuin täysin abstraktienkin visuaalisten mielikuvien kautta. Vastaajat korostivat historiankirjoituksen konstruktiivista ja tulkinnallista luonnetta, mutta historiallinen ”tieto” saatettiin silti paikantaa alkuperäislähteisiin. Historiallisen tiedon luotettavuutta pohtiessa osa reflektoi tällaisen tiedon totuudellisuutta, mutta luotettavuuden lisäämiseksi saattoi riittää esimerkiksi alkuperäislähteiden suurempi määrä tai usean tutkijan samankaltainen näkemys. Temaattisen käsittelyn päätteeksi ja vastaajien kokonaisvaltaisemmaksi kuvaamiseksi vastaajat tyypiteltiin, jolloin opiskelijoiden joukosta erotettiin historian itseisarvoa, historian(tutkimuksen) merkitystä nykyhetken ymmärtämisessä, historioitsijan roolia, ja tieteenalan moninäkökulmaisuutta korostavat tyypit. Edellä esitellyt, huomattavasti toisistaan eriävät näkemykset ”historiasta” ja historiantutkimuksesta heijastunevat väistämättä myös yliopisto-opiskelijoiden opiskeluun. Tästä syystä tämän tutkielman perusteella esitetään, että opiskelijoiden tiedonkäsitysten näkyväksi tekeminen voi antaa työkaluja historia-aineiden yliopisto-opetuksen kehittämiseen ja historiantutkimukseen liittyvien taitojen oppijalähtöiseen opettamiseen.

Inkluusioideologian ja koulutuspolitiikan jännitteitä 2000-luvun suomalaisessa peruskoulussa

Referee-artikkeli

The effectiveness of a computer program on career planning for university students

This study investigated the effectiveness of a computer program, PERSONAL CAREER DIRECTIONS (PC DIRECTIONS) (Anderson, Welborn, & Wright, 1983) on career planning and exploration for twenty-four Brock University students (18 women and 6 men) who requested career planning assistance at the Career/Placement Services of the Counselling Centre. A one-group pretest/posttest design was used in the study_ Progress in career planning and exploration was measured by Career Planning (CP) and Career Exploration (CE) scales of the Career Development Inventory (College and University Form) (Super, Thompson, Lindeman, Jordaan, & Myers, 1981). A paired samples 2-tailed t test for Career Development Attitudes (CDA) , the combined CP and CE scales, revealed the posttest scores were significantly higher than the pretest scores, t(23) = 3.74, 2 < .001. Student progress was also assessed by self-report lists of job titles which reflected positive changes after students used PC DIRECTIONS. In response to several questions, students' attitudes were more positive than negative toward the program. Implications are that PC DIRECTIONS is an effective component in promoting career planning for university students. Further studies may reveal that different types of students may benefit from different interventions in the career planning process.

Elasticity and melting of vortex crystals in anisotropic superconductors: Beyond the continuum regime.

The elastic moduli of vortex crystals in anisotropic superconductors are frequently involved in the investigation of their phase diagram and transport properties. We provide a detailed analysis of the harmonic eigenvalues (normal modes) of the vortex lattice for general values of the magnetic field strength, going beyond the elastic continuum regime. The detailed behavior of these wave-vector-dependent eigenvalues within the Brillouin zone (BZ), is compared with several frequently used approximations that we also recalculate. Throughout the BZ, transverse modes are less costly than their longitudinal counterparts, and there is an angular dependence which becomes more marked close to the zone boundary. Based on these results, we propose an analytic correction to the nonlocal continuum formulas which fits quite well the numerical behavior of the eigenvalues in the London regime. We use this approximate expression to calculate thermal fluctuations and the full melting line (according to Lindeman's criterion) for various values of the anisotropy parameter.

La investigación en clase sobre los significados de ser profesor.

Resumen tomado de la revista.- Este número de la revista está dedicado a las Dificultades y Obstáculos para el cambio en el aula (I)

What kind of competence teachers need in the year 2020?

Resumen basado en el de la publicaci??n

Religious and spiritual identity and citizenship education in the UK

If education is to be about ‘human flourishing’ (De Ruyter, 2004) as well as preparation for adulthood and work, then religious and citizenship education would seem to have a key contribution towards this goal, both offering opportunities for the exploration and development of a robust sense of identity. However, despite the opposition of most religious educators, religious education has been treated by successive UK governments simply as a form of inculcation into a homogenous notion of citizenship based on nominal church attendance. Moreover, the teaching of the relatively new subject of citizenship education, whilst recognising that the sense of identity and allegiance is complex, has not regularly included faith perspectives. I argue that the concept of ‘spiritual development’, which centres on an existential sense of identity, offers a justification for combining lessons in both religious and citizenship education. I conclude on a cautionary note, arguing that pupils need to be given a critical awareness of ways in which such identities can be provided for them by default, particularly since consumer culture increasingly makes use of ‘spiritual’ language and imagery.