O conhecimento e inovação como factor de sucesso de uma organização : o caso Sport Lisboa e Benfica

Mestrado em Gestão e Empreendedorismo

Assessing scenarios on the future of work

In this paper will be discussed different types of scenarios and the aims for using scenarios. Normaly they are being used by organisations due to the need to anticipate processes, to support policy-making and to understand the complexities of relations. Such organisations can be private companies, R&D organisations and networks of organisations, or even by some public administration institutions. Some cases will be discussed as the methods for ongoing scenario-building process (Shell Internacional). Scenarios should anticipate possible relations among social actors as in the Triple Helix Model, and is possible to develop strategic intelligence in the innovation process that would enable the construction of scenarios. Such processes can be assessed. The focus will be made in relation to the steps chosen for the WORKS scenarios. In this case is there a model of work changes that can be used for foresight? Differences according to sectors were found, as well on other dimensions. Problems of assessment are analysed with specific application to the scenario construction methods.

Impactos da inovação nas organizações do setor da saúde: evidência empírica do CIS

Objetivos: O objetivo deste estudo é descrever o quadro de inovação no setor da saúde em Portugal, identificar os fatores críticos de sucesso da inovação, investigando os impactos da inovação nas organizações do setor da saúde. Metodologia: Na concretização da presente dissertação, recorremos a uma abordagem quantitativa, combinando a análise documental com a estatística, ao nível da análise do tratamento dos dados recolhidos através do Inquérito Comunitário à Inovação, efetuando assim um estudo de caso exploratório, descritivo e transversal. Principais resultados: As organizações analisadas operam sobretudo em mercados locais e regionais, de onde provém, maioritariamente, o seu volume de negócios, 80% do qual é composto por produtos pré-existentes. A maioria introduziu inovações de produto, processo, organizacionais ou de marketing, revelando potencial inovador. A maioria dos produtos novos ou significativamente melhorados foram desenvolvidos internamente, privilegiando fornecedores, consultores, instituições privadas de I&D e instituições do ensino superior como parceiros de cooperação, localizados sobretudo em Portugal e outros países europeus. As razões que motivam estas organizações a inovar são a melhoria da qualidade dos produtos e da capacidade de resposta a clientes e fornecedores, a diversificação da gama de produtos e o reforço da capacidade de desenvolvimento de novos produtos. Conclusões: O setor revela dinamismo na introdução de produtos novos para o mercado e para a empresa, apostando sobretudo num processo de inovação fechada. A cooperação externa é muito orientada à I&D e há um reduzido envolvimento dos agentes de mercado nas atividades de I&D através de parcerias. Contudo, estes são considerados importantes como fonte de informação e as organizações procuram responder às suas necessidades. Diferentes tipos de organizações adotam diferentes estratégias de inovação, conforme o seu mercado e a sua situação atual, o que traduz a materialização de políticas de inovação contextual, em linha com os desenvolvimentos teóricos da atualidade.

Redes de inovação em pequenas e médias empresas: um estudo de caso no setor têxtil

Dissertação de mestrado em Engenharia Industrial

Colaboração em inovação: parceiros ou concorrentes?

Dissertação de mestrado em Economia Industrial e da Empresa

Endogeneizing know-how flows through the nature of R&D investments

In this paper we carefully link knowledge flows to and from a firms innovation process with this firms investment decisions. Three types of investments are considered: investments in applied research, investments in basic research, and investments in intellectual property protection. Only when basic research is performed, can the firm effectively access incoming knowledge flows and these incoming spillovers serve to increase the efficiency of own applied research.. The firm can at the same time influence outgoing knowledge flows, improving appropriability of its innovations, by investing in protection. Our results indicate that firms with small budgets for innovation will not invest in basic research. This occurs in the short run, when the budget for know-how creation is restricted, or in the long-run, when market opportunities are low, when legal protection is not very important, or, when the pool of accessible and relevant external know-how is limited. The ratio! of basic to applied research is non-decreasing in the size of the pool of accessible external know-how, the size and opportunity of the market, and, the effectiveness of intellectual property rights protection. This indicates the existence of economies of scale in basic research due to external market related factors. Empirical evidence from a sample of innovative manufacturing firms in Belgium confirms the economies of scale in basic research as a consequence of the firms capacity to access external knowledge flows and to protect intellectual property, as well as the complementarity between legal and strategic investments.

Integration in strategic alliances : a conceptual framework of IT use in marketing as NPD key factor

En una economia basada en el coneixement, la innovació del producte es considera un factor clau a l'hora de determinar la competitivitat, la productivitat i el creixement d'una companyia. No obstant això, l'experiència de les companyies demostra la necessitat d'un nou model de gestió de la innovació del producte: una gestió basada en el màrqueting, en què la cooperació i l'ús intensiu de les tecnologies de la informació i de la comunicació (TIC) són especialment importants. En els darrers anys, la bibliografia sobre màrqueting ha analitzat el paper de la cooperació en l'èxit del procés d'innovació. No obstant això, fins ara pocs treballs han estudiat el paper que té l'ús de les TIC en el màrqueting en l'èxit del desenvolupament de nous productes (NPD, New Product Development en anglès). És una omissió curiosa, tenint en compte que el nou entorn competitiu és definit per una economia i una societat basades principalment en l'ús intensiu de les TIC i del coneixement. L'objectiu d'aquest treball és investigar el paper que l'ús de les TIC en el màrqueting té en el procés de desenvolupament de nous productes, com a element que reforça la integració d'agents al projecte, afavorint l'establiment de relacions dirigides a la cooperació i l'adquisició d'intel·ligència de mercat útil en el procés de desenvolupament de nous productes. L'estudi d'una mostra de 2.038 companyies de tots els sectors de l'activitat econòmica a Catalunya ens permet contrastar hipòtesis inicials i establir un perfil de companyia innovadora basat en les importants relacions que hi ha entre la innovació, l'ús de TIC en el màrqueting i la integració. Sobresurten dues idees en la nostra anàlisi. En primer lloc, l'ús intensiu de les TIC en el màrqueting fa que la companyia sigui més innovadora, ja que percep que el seu ús ajuda a superar barreres a la innovació i accelera els processos, que es tornen més eficients. En segon lloc, incrementant l'ús de les TIC en el màrqueting es fa augmentar la predisposició de la companyia a integrar agents particulars en l'entorn de negoci en el desenvolupament del procés d'innovació i a col·laborar-hi, de manera que es millora el grau d'adaptació del nou producte a les demandes del mercat.

Importance of international linkages for local know-how flows. Some econometric evidence from Belgium

External knowledge is an important input for the innovation process of firms. Increasingly, this knowledge is likely to originate fromoutside of their national borders. This explains the preoccupationof policymakers with stimulating local technology transfers coming from international firms. We find that firms that have access to the international technology market are more likely to transfer technology to the local economy. In doing so, we qualify the traditional assertion that multinational firms are more likelyto transfer technology to the local economy. Once controlled for the superior access to the international technology market that multinationals enjoy, we find that these firms are not more likelyto transfer technology to the local economy compared to exportingor local firms that have access to the international technology market. In summary, the main result of this paper is that it isnot so much the international character of the firms, but rathertheir access to the international technology market that is important for generating external knowledge transfers to the local economy.

Endogeneizing know-how flows through the nature of R&D investments

In this paper we carefully link knowledge flows to and from a firm s innovation process with this firm s investment decisions. Three types of investments are considered: investments in applied research, investments in basic research, and investments in intellectual property protection. Only when basic research is performed, can the firm effectively access incoming knowledge flows and these incoming spillovers serve to increase the efficiency of own applied research. The firm can at the same time influence outgoing knowledge flows, improving appropriability of its innovations, by investing in protection. Our results indicate that firms with small budgets for innovation will not invest in basic research. This occurs in the short run, when the budget for know-how creation is restricted, or in the long-run, when market opportunities are low, when legal protection is not very important, or, when the pool of accessible and relevant external know-how is limited. The ratio of basic to applied research is non-decreasing in the size of the pool of accessible external know-how, the size and opportunity of the market, and, the effectiveness of intellectual property rights protection. This indicates the existence of economies of scale in basic research due to external market related factors. Empirical evidence from a sample of innovative manufacturing firms in Belgium confirms the economies of scale in basic research as a consequence of the firm s capacity to access external knowledge flows and to protectintellectual property, as well as the complementarity between legal and strategic investments.

Virtuaaliorganisaation toiminta innovaationäkökulmasta: kommunikaatio, tietojärjestelmät ja työkalut

Tutkimuksessa perehdytään virtuaaliorganisaatioiden ja virtuaalitiimien toimintaan sekä etsitään työkaluja, joilla maantieteellisesti hajallaan olevat ryhmät pystyvät kommunikoimaan ja jakamaan tietoa keskenään. Työssä käsitellään myös ympäristöjä, jotka tukevat virtuaaliyhteistyön syntyä. Lisäksi työssä etsitään keinoja, joilla yhteistyötä tekevät yritykset pystyvät yhdistämään tietojärjestelmiään ja luomaan niistä läpinäkyviä koko yhteistyöverkostossa. Tavoitteena on luoda laaja-alainen johdatuspaketti yhteistyötä aloittaville yrityksille ja esitellä keskeisiä virtuaalityöskentelyyn liittyviä elementtejä, kutenryhmädynamiikkaa, kollektiivista muistia, tiedon läpinäkyvyyttä, yhteistyöohjelmistoja ja yhteistyön syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Työ on suurelta osin teoriapohjaista, mutta sen tukemiseksi on liitetty työtä varten hankittua empiiristä aineistoa. Empiria on koottu haastattelemalla yrityksiä ja asiantuntijoita. Työn tuloksena saatiin seuraavanlaisia johtopäätöksiä: virtuaalityöskentely eroaa perinteisestä tiimitoiminnasta siten, että suurin osa kommunikoinnista tapahtuu sähköisesti. Tähän tarvitaan työkaluja, joissa kuitenkin on vielä kehitettävää esimerkiksi standardoinnin suhteen. Yhteistyöohjelmistojen kehityksessä ja tietojärjestelmien yhdistämisessä on keskitytty vain sähköiseen tietoon, eikä olla kiinnitetty huomiota ihmisten osaamisen ja tietämyksen jakamiseen. Tätä varten viimeaikoina onkin alettu kehittämään erilaisia innovaatioympäristöjä, joista yksi on esitelty työssä. Virtuaalisesti toteutettavan yhteistyön keskeisenä elementtinä on luottamus kumppaneiden välillä ja tähän tulee kiinnittää erityistä huomiota. Innovaatioprosessin ja virtuaaliorganisaation tehokkuuden kannalta on tärkeää, että osapuolet ovat halukkaita jakamaan tietoa ja osaamista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että pienet yritykset ovat halukkaampia jakamaan osaamistaan kuin suuret.

Tuotekehitys- ja innovaatioprosessin kehittäminen yrityksessä

Tutkimus käsittelee tuotekehitys- ja innovaatioprosessin kehittämistä ja sen vakiinnuttamista kohdeyrityksissä A ja B. Työssä luodaan ensin kirjallisuustutkimuksena yleinen teoreettinen viitekehys ja lähtötilannemalli tuotekehitys- ja innovaatioprosessin referenssimallille. Tämän vaiheen aikanakäsitellään erilaisia elementtejä ja vaiheita, joita tarvitaan kehitysprosessinkuvaamiseen ja sen kehittämiseen. Prosessimallissa ovat keskeisessä osassa päätöspisteet, joiden arviointikriteereitä ja -tekniikoita työssä käsitellään osana portfolion hallinnan eri mahdollisuuksia. Kehitettyä teoreettista mallia lähdetään implementoimaan työn toisessa osassa kohdeyrityksiin A ja B. Implementoinninyhteydessä käydään läpi sekä prosessikuvaus että siihen liittyvät päätöskriteerit. Tutkimuksen lopputuloksena on yrityksille tuotettu esitys innovaatioprosessista ja sen eri osa-alueista tarkemmalla tasolla sekä tutkimuksen puitteissa rakennettu portfoliotyökalu, jolla kehitysprojekteja voidaan hallinnoida niiden eri vaiheissa.

Liiketoiminnan jalostamoyrityksen innovaatioprosessi

Tutkimuksen keskeisin tavoite oli kartoittaa Beneq Oy:n innovaatiokyvykkyys ja kuvata yrityksen innovaatioprosessi. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin yleiset valintaperusteet BI (business intelligence) - ohjelmiston hankinnalle. Tutkimus oli tärkeä, jotta kohdeyritys voi tulevaisuudessa kehittää innovatiivisuuttaan ja hankkia innovaatiotoimintaa tukevan ohjelmiston. Työ on tehty osana TEKESin rahoittamaa yritysten innovatiivisuutta tukevaa LIIMA - projektia. Ensin työssä tutkittiin innovaatiotoimintaaja - prosesseja teoriassa. Tämän jälkeen yrityksen käytäntöjä selvitettiin haastattelemalla työntekijöitä sekä käymällä läpi tuote- ja asiakastapauksia. Yrityksen nykyiseen tietojärjestelmään tutustuttiin käytännössä ja BI - ohjelmiston valintaperusteita kerättiin kirjallisuuslähteistä. Työn tuloksena valmistuivat kartoitukset Beneq Oy:n ja sen partneriyrityksen innovaatiokyvykkyydestä. Myös yrityksen innovaatioprosessi määriteltiin ja havainnollistettiin kuvana. Lisäksi työn tuloksena syntyivät yleiset valintaperusteet BI - ohjelmiston hankintaan. Saatujen tulosten perusteella Beneq Oy voi tehokkaasti kehittää innovatiivisuuttaan tulevaisuudessa. Työn yhteydessä kehitettyä innovaatioprosessimallia voidaan todennäköisesti hyödyntää innovaatiotutkimuksessa laajemminkin.

Klusterointi- japortfoliomenetelmien soveltaminen innovaatioprosessin alkupäässä

Työn tavoitteena on löytää menetelmä tai malli, jolla suurta joukkoa erilaatuisia ideoita pystytään lajittelemaan ja löytämään tästä joukosta relevantit ja parhaat ideat jatkoke-hittelyyn. Työn empiirisenä aineistona on käytetty kahdella eri toimialalla toimivan yrityksen yhteisessä ideaistunnossa syntyneitä ideoita. Työn teoreettisessa osuudessa on esitelty innovaation määritelmä sekä eri tapoja luoki-tella innovaatioita. Lisäksi teoreettisessa osuudessa on käsitelty avoimen innovaation periaatetta ja sen kenties yhä kasvavaa merkitystä. Työssä on käsitelty myös ideoiden hyödyntämiseen vaikuttavia seikkoja. Näkökulmiksi työssä on valittu yrityksen sisäiset ja ympäristöstä johtuvat seikat, kuten yrityksen osaaminen sekä asiakkaatja markkinat. Teoriaosuuden päättää lyhyt katsaus klusterointiin, sen eri menetelmiin, sekä portfolion hallintaan. Empiirisessä osuudessa yli 50 idean joukosta kyettiin löytämään muutamia ideoita, jotka ovat eri tavoilla toteutettavissa istuntoon osallistuneiden yritysten toimesta.

Innovaatiojohtaminen ja sen vaikutuksia metsäteollisuudessa

Työn tavoitteena on selvittää metsäteollisuuden innovaatiotoiminnan johtamisprosessia ja sen vaikutuksia yksittäisissä innovaatioissa. Tarkoituksena on tuoda esiin uutta tietoa metsäteollisuuden innovaatiotoiminnan nykytilasta, innovaatiojohtamisesta ja sen merkittävimmistä tekijöistä, sekä analysoida tätä tietoa toiminnan kehittämiseksi. Yrityshaastattelujen avulla työssäselvitetään johtamisprosessia ja sen toimintoja, sekä siihen vaikuttavia sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Innovaatiojohtamisen vaikutuksista tutkitaan kaupallistettujen innovaatioiden kehitysaikoja ja eri yhteistyösuhteiden merkitystä SIN-mallin (System Integration and Networking) mukaan. Työssä havaittiin, että metsäteollisuusyritykset ovat viime vuosina jossain määrin alkaneet kehittää innovaatiotoimintaansa, mutta systemaattisempi innovaatioprosessi ja selkeät strategiset suuntaukset toiminnan ohjaamiseen ja prosessin hallintaan puuttuvat. Innovaatiotoiminnan epäjärjestelmällisyyteen vaikuttaa ristiriita eri aikavälien tavoitteissa: toisaalta yritykset tavoittelevat nopeasti kustannustehokkuutta ja toisaaltapitkäjänteisempää uudistumista. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita innovaatiotoiminnassa ovat asiakkaat, alihankkijat ja toimittajat. Verkostoituminen, innovaatioprosessin tehokkuus ja kyky tuottaa menestyviä innovaatioita korostuvat tulevaisuudessa. Lisäksi innovaatiojohtamisella on tuettava innovaatioiden lähteitä ja radikaalimpia innovaatioita, sekä pyrittävä alentamaan muutosvastarintaa.

Pk-yrityksen johtajan rooli sosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä

Sosiaalinen pääoma on viime aikoina ollut suosittu tutkimusaiheeri tieteenaloilla maailmanlaajuisesti. Tästä huolimatta yritysjohtajien rooliasosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä on tutkittu melko vähän. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, miten sosiaalinen pääoma mahdollistaa tiedon ja muiden resurssien nopeamman ja paremman saatavuuden. Tämä tapaustutkimus keskittyy yrityksen johtajan rooliin, erityisesti yrittäjänä toimivien pk-yritysten johtajien rooliin. Tavoitteena on kerätä tietoa siitä, miten johtajat ovat kehittäneet ja kokeneet sosiaalisen pääoman. Tavoitteena on myös tutkia kuinka sosiaalinen pääoma on vaikuttanut innovaatiotoimintaan. Tutkimuksen empiirinen osuus perustuu kahden pk-yrityksen yrittäjä-johtajan haastatteluihin. Tutkimuksessa havaitaan, että sosiaalinen pääoma on tärkeintä johtajan suhteissa avainasiakkaisiin ja rahoittajiin. Nämä kontaktit ovat elintärkeitä myöskoko yrityksen suoriutumisen kannalta. Johtajan kyky luottaa ja olla luotettu on yksi sosiaalisen pääoman edellytyksistä. Tiivis yhteistyö teknologiainnovaatioiden kehitystyössä ei ole mahdollista ilman hyviä suhteita ja osapuolten keskinäistä luottamusta. Tutkimus myös tuo esiin miten yrityksen alkuvaiheessa johtajanrooli sosiaalisen pääoman rakentajana ja innovaatiotoiminnan edistäjänä on keskeinen.