Taistelu yksityiskouluista: Yksityisoppikoulujen Liitto yksityisoppikouluväen puolustajana koulujärjestelmän uudistuksessa 1970-1977

Suomessa säädettiin vuonna 1968 laki koulujärjestelmän perusteista. Sen nojalla maassa siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä kunnalliseen yhtenäiskouluun eli peruskouluun vuosina 1972-1977. Laissa varattiin yksityisille oppikouluille mahdollisuus toimia uudessa järjestelmässä, koulun omistajayhteisön niin halutessa, kunnan peruskoulua korvaavana kouluna. Vuonna 1974 lakia muutettiin siten, että kunta sai päättää, ottiko se yksityisen koulun koulusuunnitelmaansa vai ei. Suomeen jäi nelisenkymmentä yksityistä koulua, joista pääosa sijaitsi Helsingissä. Korvaavia kouluja näistä oli 24. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Yksityisoppikoulujen Liiton (YOL) toimintaa peruskouluuudistuksen täytäntöönpanovuosina 1970-1977. Liiton päätavoitteena oli yksityiskoululaitoksen säilyttäminen. Pyrkimyksenä on selvittää YOL:n aiemmin lähes käyttämättömän arkistoaineiston avulla, millainen liitto oli rakenteeltaan, millaisilla intresseillä ja resursseilla se toimi ja millaisia suhdeverkostoja se koulutaistelun yhteydessä rakensi. Samalla pyritään luomaan laajempi kuva siitä, mitkä yhteiskunnalliset tahot puolustivat yksityiskoululaitoksen säilyttämistä Suomessa ja millaisin motiivein. Tästä syystä tutkimuksen lähdeaineistona hyödynnetään mm. Vapaan koulutuksen tukisäätiön arkistoaineistoa, opettajien ammattijärjestöjen lehtiä sekä peruskoulu-uudistusta koskevaa kirjallisuutta. Laadullisen verkostotutkimuksen keinoin yksityiskoululaitosta kannattaneet piirit hahmotetaan sosiaalisena verkostona, joka rakentui yhteisten intressien pohjalle. Tästä verkostosta käytetään termiä yksityisoppikouluväki. Tutkimustuloksena on, että yksityisoppikouluväki sosiaalisena verkostona rakentui ennen kaikkea ideologisten intressien pohjalle. Kyse oli pyrkimyksistä puolustaa porvarillista suomalaista yhteiskuntamuotoa ja vastustaa vasemmiston vaikutusvallan kasvua. YOL oli 1970-luvun Suomessa yksi monista porvariston taisteluelimistä. Yhdessä vuonna 1973 perustetun Vapaan koulutuksen tukisäätiön kanssa se kävi puolustustaistelua suojellakseen epäpoliittisena instituutiona pitämäänsä koululaitosta, jonka nähtiin joutuneen ideologisen hyökkäyksen kohteeksi. Yksityisoppikouluväki oli pieni, mutta sangen vaikutusvaltainen ryhmittymä. Ydinjoukko koostui muutamasta kymmenestä suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajasta, joita yhdisti korkea koulutus, porvarillis-isänmaallinen arvomaailma ja jossain määrin myös yhteiset kokemukset sotavuosilta. Joukkoa leimasi halu rakentaa suomalaista yhteiskuntaa oman arvomaailmansa pohjalta; niin ikään se korosti kansalaisten oikeutta vapaaseen ja omaehtoiseen kasvatukseen sekä yksilölliseen omistusoikeuteen. Tavoitteessaan yksityisoppikouluväki onnistui kohtalaisesti. Ilman sen aktiviteettia ja tehokasta verkostoitumista sekä ennen muuta vahvoja poliittisia ja taloudellisia tukijoita tämä tuskin olisi onnistunut. Oman lisänsä onnistumiseen antoi julkisuuteen vuonna 1975 noussut Pirkkalan koulukokeilu, joka osaltaan lietsoi porvarillista arvomaailmaa edustavien tahojen epäluuloja vasemmiston koulutuspolitiikkaa kohtaan ja altisti heitä tukemaan yksityiskouluja. Vaikka taistelu osin onnistuikin, suurta kannatusta se ei saavuttanut. Moni näki yksityisoppikouluväen toiminnan taantumuksellisena reaktiona ja yrityksenä säilyttää vanhoja, epätasa-arvoisuutta ylläpitäviä valtarakenteita. Esiin maalailtu pelko siitä, että kunnallinen peruskoulu veisi Suomen sosialismiin, ei saanut joukkoja liikkeelle yksityiskoulujen puolesta. Esimerkiksi opettajien myönteinen suhtautuminen kunnalliseen koululaitokseen osoittaa, etteivät he pääsääntöisesti nähneet koulu-uudistuksessa tämänkaltaista ideologista vaaraa.

Opiskelijaliikkeen äärilaidalta populaarikulttuurin hahmoiksi ja 2000-luvun alussa Rote Armee Fraktion Der Spiegel -lehden sivuilla 1970-luvulla

Työ käsittelee vasemmistoradikalismia ilmiönä ja erityisesti kyseisen ilmiön eri vaiheita. Tarkempana tarkastelukohtana on Rote Armee Fraktion (RAF) -niminen vasemmistovallankumouksellinen ryhmä, joka toimi Saksan liittotasavallassa vuosina 1970-1998. Ryhmää tarkastellaan siltä kannalta, kuinka uutislehti Der Spiegel on en toimintaa eri aikoina tulkinnut. Alkuperäislähteenä on käytetty pääasiassa saksalaisessa Der Spiegel - viikkolehdessä ilmestyneitä ryhmää käsitteleviä artikkeleita. Erityistä painoa on laitettu sille, miten ryhmän toiminnassa ja toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet eri ajankohtina julkaistuissa artikkeleissa näkyvissä oleviin tapoihin käsitellä ryhmää ilmiönä. Tarkastelu on rajattu koskemaan lähinnä vuosia 1970. 1977. 2007 ja 2008. Lisäksi mukaan on valikoitu vuosilta 1968. 1972 ja 1975 muutamia yksittäisiä artikkeleita. Aihe liittyy osaltaan keskusteluun sekä opiskelijaliikkeen radikalisoitumisesta 1960-ja 1970-lukujen vaihteessa että terrorismista laajempana ilmiönä. Tutkimustavoitetta lähestytään kolmen eri teeman kautta. Ensimmäisenä teemana tarkastellaan RAF:iin liittyviä artikkeleita siltä kannalta, mitä nimitystä ryhmästä on milloinkin käytetty. Toisena sitä. missä vaiheessa Der Spiegelissä alettiin pitää ryhmän toimintaa terrorismina ja toimijoita terroristeina ia kolmantena temaattisena aiheena analysoidaan sitä. millaista kirjoitustyyliä on ryhmää koskevissa artikkeleissa eri aikoina käytetty. Vuoden 1977 vaikutus siihen, kuinka ryhmästä kirjoitetaan vielä 2000-luvun alussa, on ollut suuri. Kun vielä RAF:n terroriaallon ollessa kovimmillaan syksyllä 1977 kerrottiin Der Spiegelissä ryhmän pitäneen Länsi-Saksaa polvillaan edeltäneet kaksi vuotta, puhuttiin vuonna 2007 seitsemästä vuodesta. Samanaikaisesti kun 2000-luvulla kirjoitetuissa artikkeleissa annetaan ryhmälle koko sen toiminnan ajaksi se asema ja nimi, jotka se oikeastaan lopulta sai vasta syksyn 1977 myötä ja vain muutamaksi kuukaudeksi, on artikkeleissa tyylillisesti kuitenkin palattu lähemmäs 1970-luvun alkua. Heti ryhmän perustamisen jälkeen ei sitä otettu vakavana yhteiskunnallisena toimijana ja tämä näkyi Der Spiegelin uutisoinnissa viihteellisenä kerrontatyylinä. Terroriaallon ollessa pahimmillaan ei tällainen kerrontatyyli ollut käytössä vaan RAF liitettiin osaksi laajempaa terrorismi-ilmiötä. Sen sijaan vuonna 2007 ilmestyneessä artikkelisarjassa jälleen palattiin samanlaiseen suorastaan vallankumousromantiikalla leikittelevään kerrontatyyliin. Näin Der Spiegelin tuli piirtäneeksi lähes neljässäkymmenessä vuodessa pitkän kaaren opiskelijaliikkeen äärilaidan radikalisoitumisesta 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa aina Saksan liittotasavallan tuomiseen polvilleen 1977 ja yli kolmekymmentä vuotta aikaisemmin selleissään kuolleiden RAF-johtohahmojen muodostumiseen osaksi populaarikulttuuria 2000-luvun alussa.

Potassamide induced in situ alkylation of 5,6-dihydroisoquinoline with allyl bromide and Michael acceptors

Potassamide induced in situ alkylation of 4-cyano-3-methoxy-1-methyl-5, 6-dihydroisoquinoline (1a) with allyl bromide gives the 5-allyl- and 5,9-diallyl-5,6-dihydroisoquinolines (1c and 1d), isoquinoline derivative 2 and 4-allyl-1, 2, 3, 4-tetrahydroisoquinolin-3(2H)-one (3a). However, potassamide induced in situ alkylation of In with buten-2-one, mesityl oxide and acrylonitrile results in the formation of only 5-alkylated 5,6-dihydroisoquinoline derivatives 1e-g along with fully aromatised compound 2.

Michael addition of masked thiolates to conjugated systems in aqueous media promoted by ammonium tetrathiomolybdate

Thiolates generated in situ by the action of ammonium tetrathiomolybdate on alkyl halides, thiocyanates and disulfides undergo Michael addition to alpha,beta-unsaturated esters, nitriles :and ketones in water under neutral conditions.

Enantiospecific synthesis of functionalised bicyclo[3.3.1] nonanes from 10-bromocarvones via tandem intermolecular alkylation-intramolecular Michael addition sequence

A simple and convenient tandem methodology for the enantiospecific generation of functionalised bicyclo[3.3.1] nonanes 9,14-18, via intermolecular alkylation of Michael donors with 10-bromocarvones 7, 10 and 11, followed by intramolcular Michael addition, is achieved. An unsuccessful attempt for the extension of the methodology for a possible short enantiospecific approach to AB-ring system 22 of taxanes via the allyl bromide 21, is also described.

Catalytic enantioselective construction of quaternary stereocenters by direct vinylogous Michael addition of deconjugated butenolides to nitroolefins

A direct vinylogous Michael reaction of gamma-substituted deconjugated butenolides with nitroolefins has been developed with the help of a newly identified quinine-derived bifunctional catalyst, allowing the synthesis of densely functionalized products with contiguous quaternary and tertiary stereocenters in excellent yield with perfect diastereoselectivity (>20 : 1 dr) and high enantioselectivity (up to 99 : 1 er).

Catalytic Asymmetric Synthesis of alpha,beta-Disubstituted alpha,gamma-Diaminophosphonic Acid Precursors by Michael Addition of alpha-Substituted Nitrophosphonates to Nitroolefins

Michael additions of alpha-substituted nitrophosphonates to various nitroolefins are shown to proceed with high diastereo- and enantioselectivity when catalyzed by a quinine-derived thiourea-tertiary amine bifunctional catalyst and generate alpha,gamma-diaminophosphonic acid precursors with contiguous quaternary and tertiary stereocenters.

Organocatalytic asymmetric direct vinylogous Michael addition of α,β-unsaturated γ-butyrolactam to nitroolefins

The first organocatalytic enantioselective direct vinylogous Michael reaction of α,β-unsaturated γ-butyrolactam to nitroolefins is developed using cinchona alkaloids as the catalysts. Both product enantiomers are accessible with moderate to good enantioselectivity.

Organocatalytic asymmetric direct vinylogous Michael addition of alpha,beta-unsaturated gamma-butyrolactam to nitroolefins

The first organocatalytic enantioselective direct vinylogous Michael reaction of alpha,beta-unsaturated gamma-butyrolactam to nitroolefins is developed using cinchona alkaloids as the catalysts. Both product enantiomers are accessible with moderate to good enantioselectivity.

Catalytic Asymmetric Direct Vinylogous Michael Addition of Deconjugated Butenolides to Maleimides for the Construction of Quaternary Stereogenic Centers

Competition under control: A practical and efficient direct asymmetric vinylogous Michael reaction of deconjugated butenolides has been developed (see scheme). The products of this reaction, highly functionalized chiral succinimides, are obtained in excellent yield with high diastereoselectivity (up to d.r.=18:1) and outstanding enantioselectivity (up to e.r.=99.5:0.5).

Catalytic Asymmetric Direct Vinylogous Michael Addition of gamma-Aryl-Substituted Deconjugated Butenolides to Nitroolefins and N-Phenylmaleimide

Direct asymmetric vinylogous Michael reactions of gamma-aryl-substituted deconjugated butenolides with nitroolefins and N-phenylmaleimide are described using bifunctional thiourea derivatives as the catalyst. The resulting butenolide derivatives containing adjacent quaternary and tertiary stereocenters are obtained in good yields (54-90%) and with excellent enantioselectivities (er up to 99:1) and high diastereoselectivities (dr up to > 20:1).

A catalytic michael/horner-wadsworth-emmons cascade reaction for enantioselective synthesis of thiochromenes

A catalytic enantioselective sulfa-Michael/Horner-Wadsworth-Emmons reaction cascade has been developed, taking advantage of phosphonate as an electrophilic activator and a traceless binding site. Using a chiral bifunctional urea derivative as the catalyst, a variety of aryl and heteroaryl substituted thiochromenes was obtained in excellent yield with a high level of enantioselectivity.

Catalytic Asymmetric Michael Addition/Cyclization Cascade Reaction of 3-Isothiocyanatooxindoles with Nitro Olefins

The first organocatalytic asymmetric reaction of 3-isothiocyanatooxindoles with nitro olefins has been developed by using a cinchonidine-derived bifunctional catalyst. The resulting products, highly functionalized 3,2-pyrrolidinyl-substituted spirooxindole derivatives, were obtained in high yields with good diastereo- and enantioselectivities (up to dr >20:1 and er = 96:4). This Michael addition/cyclization cascade reaction employs monosubstituted nitro olefins and complements the Zn-II-catalyzed variant, which is only applicable to disubstituted nitro olefins.

Poly(alkylene itaconate)s - an interesting class of polyesters with periodically located exo-chain double bonds susceptible to Michael addition

Itaconic acid is a bio-sourced dicarboxylic acid that carries a double bond; although several reports have dealt with the radical-initiated chain polymerization of dialkyl itaconates, only a few studies have utilized it as a di-acid monomer to prepare polyesters. In this study, we demonstrate that dibutyl itaconate can be melt-condensed with aliphatic diols to generate unsaturated polyesters; importantly, we show that the double bonds remain unaffected during the melt polymerization. A particularly useful attribute of these polyesters is that the exo-chain double bonds are conjugated to the ester carbonyl and, therefore, can serve as excellent Michael acceptors. A variety of organic thiols, such as alkane thiols, MPEG thiol, thioglycerol, derivatized cysteine etc., were shown to quantitatively Michael-add to the exo-chain double bonds and generate interesting functionalized polyesters. Similarly, organic amines, such as N-methyl-benzylamine, diallyl amine and proline, also add across the double bond; thus, these poly(alkylene itaconate)s could serve as potentially bio-benign polyesters that could be quantitatively transformed into a variety of interesting and potentially useful functionalized polymers.