1000 resultados para Vilenius, Esa: Kaiken maailman loput
Resumo:
Patologian laboratoriossa leikepreparaatin valmistuksen viimeinen vaihe on objektilasin peittäminen. Tämä voidaan suorittaa manuaalisesti tai peitinautomaatilla. Objektilasin ja peitinlasin väliin tulee peitinaine, joita on monia erilaisia. Peittämisen tulee olla mahdollisimman laadukasta huolimatta siitä, tehdäänkö se manuaalisesti tai peitinautomaatilla. Tämä tarkoittaa, että peitetyillä objektilaseilla ei saisi olla ilmakuplia ja niiden tulisi olla kirkkaita. Työni kohteena oli kartoittaa, minkälaisia käyttöongelmia Tissue-Tek GLC 550 -peitinlasiautomaatissa on esiintynyt HUSLAB/ Meilahden patologian laboratoriot/ Ihopatologialla. Työhön otin mukaan myös kaksi samanlaista laitetta, jotka sijaitsevat HUSLAB/ Meilahden patologian laboratoriot/ Patologian keskuslaboratoriolla. Yleisimpiä käyttöongelmia ovat olleet laitteiden antamat vikahälytykset ja ilmakuplien jääminen objektilaseille. Näille kolmelle peitinlasiautomaatille laadin kolmen viikon ajaksi täytettävän ongelmanseurantalomakkeen, jolla kartoitettiin laitteissa esiintyneita hälytyksiä. Tämän lisäksi suoritin kokeilun HUSLAB/ Meilahden patologian laboratoriot/ Ihopatologialla, jossa empiirisesti kokeilemalla muuntelin laitteessa peitinaineen tipan kokoa, peitinaineen juovan pituutta objektilasilla ja peitinlasien lämpötilaa niitä käyttöön otettaessa. Hälytystyyppejä esiintyi neljä erilaista. Yhdellä peitinlasiautomaatilla hälytyksiä esiintyi vähintään kuusi kertaa. Laitemyyjän Algol Pharma Oy:n kanssa pohdimme ratkaisuja käyttöongelmiin. Hälytyksien vähentämiseksi tärkeintä on huolehtia laitteen päivittäisestä puhdistuksesta. Laitteen parametreja säätämällä voidaan vähentää tiettyjä hälytyksiä. Laitteen käyttäjä voi säätää joitakin parametreja ja loput on säädeltävissä laitehuoltajan toimesta. Omassa kokeilussani huomasin, että säätämällä peitinainejuovan kohdan juuri sopivaksi peitinlasin mukaan saavutetaan mahdollisimman laadukasta peittämistä. Työlläni saatiin vähennettyä ilmakuplien määrää objektilaseilla HUSLAB/ Meilahden patologian laboratoriot/ Ihopatologialla. Jatkossa nähdään, vähentyvätkö hälytykset, kun kiinnitetään huomiota erityisesti peitinlasiautomaatin puhdistukseen.
Resumo:
New product launches are becoming more and more important to companies around the globe. Being first on the market is a good place to be, and it will mostly likely bring the best profits. Gaining that desired position requires a lot of work where cooperation inside as well as outside of the company need to be in line. This thesis discusses launching processes in a pharmaceutical firm. The topic is looked at from supply chain management's point of view where purchasing department's role is emphasized. Additionally, launching strategies related to launches are investigated and the idea of internal alignment is introduced. Moreover, the topic is examined in project and process management perspective; how with the tools of project and process management the launching processes could be improved. The main findings reveal that there are many improvement points in the current launching process. Problems in the areas of information exchange, leadership and internal alignment were discovered yet trust and confidence for the better future compound the interviewees. This study presents what are the most important factors for a successful product launch and how the current processes could be streamlined.
Resumo:
Tietokoneiden teho on kasvanut eksponentiaalisesti siitä lähtien, kun ensimmäiset elektroniset tietokoneet rakennettiin. Eikä tähän ole odotettavissa muutosta. Koneista on tullut niin kykeneviä, että ne korvaavat ihmisen jo monissa asioissa. Tietokoneet itseasiassa päihittävät ihmisen monissa tehtävissä, jotka ovat aikaisemmin oletettu sellaisiksi, että vain ihminen kykenee ne ratkaisemaan. Sellaisessakin älykkyyttä vaativassa lajissa kuin šakkipelissä, on tietokone kyennyt voittamaan jopa lajin maailmanmestarin. Mutta mitä tuo tietokoneiden älykkyys on? Voidaanko sitä verrata ihmisälyyn? Erityisesti, voivatko koneet olla tietoisia? Tieteistarinat ovat jo pitkään kertoneet meille tietoisista koneista, jotka saattavat jopa syrjäyttää ihmislajin maapallolta. Mutta voiko tekoälytutkimus todella tuottaa koneita, jotka aidosti kykenevät samankaltaiseen tietoisuuteen, mikä ihmisillä on? Käsittelen tutkielmassa juuri näitä kysymyksiä. Aihe on hyvin filosofinen. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi täytyy perehtyä hyvin perustavanlaatuisiin kysymyksiin maailman, tietoisuuden, ja laskennallisuuden luonteesta. Syvennynkin tutkielmassa nimenomaan tekoälyn filosofiseen puoleen, jättäen tekniset kysymykset vähemmälle huomiolle. Komputationalismi on filosofian näkemys, jonka mukaan tietoisuus on perimmäiseltä luonteeltaan laskentaa. Tämän näkemyksen mukaan siis ihmisaivotkin suorittavat pohjimmiltaan vain laskentaa. Aivot ovat vain monimutkainen tietokone. Tutkielman tutkimuskysymys voidaankin asettaa näin: onko komputationalismi tosi? Näkemyksen puolesta ja sitä vastaan on 1900-luvun puolesta välistä asti esitetty kirjallisuudessa ja tieteellisissä artikkeleissa hyvin paljon erilaisia argumentteja. Käsittelen tutkielmassa tärkeimpiä näistä argumenteista. Komputationalismilta on kysytty erityisesti sitä, miten tietokone voi saada tietoa merkityksistä. Tietokoneidenhan ajatellaan yleensä vain manipuloivan täysin merkityksettömiä bittejä: ykkösiä ja nollia. Miten näistä merkityksettömistä symboleista voi syntyä aitoja merkityksiä? Tutkimuskysymyksen ratkaisu riippuu hyvin paljon siitä, millaisia metafyysisiä oletuksia kysyjä on valmis hyväksymään. Tulen kuitenkin osoittamaan, että on hyviä perusteita sen puolesta, että komputationalismi todella on tosi, riippumatta oletuksista.
Resumo:
Sosiaalipsykologiassa tutkitaan, miten sosiaalinen maailma ja yksittäiset ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja muovaavat toisiaan. Tieteenalana se sijoittuu sosiologian ja psykologian välimaastoon. Tiedekuntaan oppiaineen laitos perustettiin vuonna 1962. Tehtävänsä mukaisesti tiedekunnan kirjasto on aineistohankinnoillaan tukenut siitä pitäen alalla harjoitettavaa tutkimustyötä sekä opetusta perusopinnoista väitöskirjan tekoon, joten kokoelmassa on sosiaalipsykologian eri suuntautumisvaihtoehtojen kirjallisuutta harjoitetun tutkimuksen ja opetuksen painopisteiden mukaisesti. Osa kokoelman nimekkeistä on pikemminkin psykologian kuin sosiaalipsykologian alaan kuuluvia. Ajan kuluessa tutkimuksen painopisteet ovat tiedekunnassa vaihdelleet, mikä näkyy kokoelman sisällössä ja rakenteessa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkiminen on keskeinen teema alusta alkaen. Siihen sisältyen on tutkittu sosiaalisia suhtautumistapoja, keskustelua ja emootioita. 1970-luvulla kiinnostuksen kohteeksi nousivat sosialisaatio ja moraalinen sosialisaatio erityisesti, etninen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet sekä terveyden sosiaalipsykologia. 1990-luvun alussa laitos koordinoi laajaa pohjoismaista ja poikkitieteellistä tutkimushanketta energiankäytöstä. Uusimpia aihealueita on maaseutututkimus. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen kirjaston kokoelmassa on kaikkiaan 2800 nimekettä (26.6.2008 tehdyn Access-haun mukaan). Systemaattisella satunnaisotannalla kokoelmaa läpikäytäessä kävi ilmi, että noin 2/3 kirjoista on luokiteltavissa tieteellisiksi tutkimuksiksi, noin 15% oppikirjoiksi ja loput ns. yleisteoksiksi. Kirjoista 1173 eli 42% on julkaistu vuonna 1990 tai jälkeen. Mediaani on 1988. Vuosikategorioittain tarkasteltuna kokoelma on karttunut eniten 1980-luvulla ilmestyneistä nimikkeistä (35%). Nimekkeistä valtaosa on englanninkielisiä eli 78%. Suomeksi julkaistuja on 429 eli 15%.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli analysoida strategisen johtamisen omistajalähtöistä johtamismallia kirjallisuuden valossa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin olemassa olevaan tekstiaineistoon perustuvaa tulkitsevaa käsitetutkimusta, jolle on ominaista, ettei tutkija ole vuorovaikutuksessa aineiston tuottajan kanssa. Työ oli luonteeltaan teoreettinen, kuvaileva ja laadullinen Tutkimuksen aineistona toimi neljä omistajalähtöistä johtamista käsittelevää teosta, joista kahdessa annettiin kokonaiskuva omistajalähtöisestä johtamisesta, yhdessä aihetta lähestyttiin arvonmäärityksen näkökulmasta ja yhdessä riskien-hallinnan näkökulmasta. Strategiaviitekehys muodostettiin käyttäen hyväksi Chaffeen kolmea, Mintzbergin yhdeksää sekä Volberda ja Elfringin kolmea koulukuntaa. Koulukuntajakoa hyödynnettiin strategisen johtamisen historiallisiin taustoihin tutustumisessa. Yrityksen arvonmääritykselle muodostettiin viitekehys strategia-kirjallisuuden määrittelemistä arvostrategioista. Kasvustrategian viiitekehys muodostui monialaistumisesta ja kansainvälistymisstrategiasta. Tutkimustulokset osoittavat, että omistajalähtöisesti johdetun yrityksen kaiken toiminnan lähtökohtana on omistajien varallisuuden kasvattaminen. Omistajien yritykseen kohdistuvat odotukset ovat yrityksen markkina-arvossa. Hallituksen merkitys johdon ja omistajien rajapintana lisääntyy. Johdon palkkiot on kytketty osakekurssiin. Osakkeenomistajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: pääomasijoittajiin ja pörssisijoittajiin. Pääomasijoittajat odottavat yritykseltä tasaista kasvua, maltillista osinkopolitiikkaa, kannattavaa liiketoimintaa sekä riskienhallintaa pitkällä aikavälillä. Pörssisijoittajien odotukset ovat yrityksen markkina-arvossa ja pikaisissa voitoissa.
Resumo:
Keskustelua
Resumo:
La enseñanza basada en las competencias es más compleja que la aplicación de saberes y la realización de casos prácticos específicos, siendo necesaria la ejecución de operaciones mentales abstractas que permitan consolidar los conocimientos, las habilidades y las actitudes necesarias para demostrar el ser competente. Algunas de las competencias transversales que orientan el diseño de la formación y la evaluación en el Grado en Enfermería son las que hacen referencia al razonamiento y a la capacidad reflexiva previa a la toma de decisiones. Para que el estudiante aprenda este proceso debe, en primer lugar, saber identificar las operaciones mentales implicadas, así como representarlas o expresarlas de forma manuscrita y esquematizada. De este modo, va integrando la estrategia de razonamiento más idónea en cada caso. La asignatura de"Resolución de casos desde un enfoque enfermero" del Departamento de Enfermería Fundamental y Médico-quirúrgica de la Universidad de Barcelona nace con la intención de dar respuesta a esa necesidad, enseñando el marco teórico de estrategias de pensamiento crítico para resolver casos clínicos de forma más efectiva y completa.
Resumo:
Se objetivó detectar los elementos que participan en la Calidad de Vida (CV) de las personas mayores de 75 años que reciben cuidados domiciliarios. El diseño fue de un estudio de caso. La muestra del estudio la configuraron las personas con 75 años o más, atendidos por el servicio de Atención Domiciliaria del Área Básica de Vilafranca del Penedès (n=26). Las variables fueron: a) datos socio demográficos, b) concepto de CV; c) percepción de CV, d) motivos; e) satisfacción con la vida y aspectos relacionados; f) sentimiento de felicidad. Se aplicó la técnica de la entrevista cara a cara. El 76,9% presentó una buena percepción de CV y los principales elementos relacionados fueron la salud, las relaciones familiares y sociales y la adaptación. La teoría de los roles y la teoría de la desvinculación explican el proceso de adaptación de estos individuos en esa etapa de la vida.