KUMPPANUUKSIEN LAATUTEKIJÄT JA KUMPPANUUSKYVYKKYYS VERKOSTOSUHTEIDEN KRIITTISINÄ MENESTYSTEKIJÖINÄ

Pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä ovat kahden yrityksen läheisen verkostoyhteistyösuhteen menestystekijät ja kuinka yritys pystyy parantamaan onnistumistaan verkostosuhteissaan. Päämääränä on selvittää kirjallisuudesta löydettyjen menestystekijöiden avulla, mikä on case –yritysten yhteistyösuhteiden ja kumppanuuskyvykkyyden nykytila, pullonkaulatekijät ja kuinka niitä voidaan parantaa. Tutkielman tavoitteisiin on pyritty kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin kuuluvalla case –tutkimuksella. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin ja analysoitiin purkamalla ne sanallisiin, teema-alueiden mukaisiin kokonaisuuksiin. Analyysissä käytettiin osittain Atlas.Ti –ohjelmistoa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että läheisen verkostoyhteistyösuhteen menestystekijät ovat luottamus, sitoutuminen ja kommunikaatio sekä verkostoidentiteetti. Näistä luottamuksen tila oli tutkituissa suhteissa hyvä ja sitoutumisenkin kohtuullinen. Sen sijaan verkostoidentiteetti oli jossain määrin epäselvä ja kommunikaatiossa oli puutteita kasvaen sitä mukaan, kun organisaatiohierarkiassa edetään korkeammalle. Nämä mahdollisesti heikentävät läheisestä suhteesta saatavia hyötyjä. Tulokset osoittavat myös sen, että nostaakseen onnistumisen tason kaikissa yhteistyösuhteissaan, niiden tulee pyrkiä järjestelmällisesti hyödyntämään aikaisempaa yhteistyökokemustaan ja näin rakentamaan kumppanuuskyvykkyyttään. Kohdeyrityksissä oli tehty vielä vähän konkreettisia toimenpiteitä yritystason kumppanuuskyvykkyyden kohentamiseksi.

IFRS-osavuosikatsauksen liitetiedot

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää osavuosikatsauksen liitetietojen merkitystä yrityksen taloudellisessa viestinnässä. Tutkimus on luonteeltaan deskriptiivinen ja sisältää empiirisen osan, jossa perehdytään case-yritys Larox:n sijoittajaviestintään ja IFRS-raportointiin siirtymiseen. Tutkimus pohjautuu aikaisempiin teoksiin sijoittajaviestinnästä, voimassa oleviin IFRS-standardeihin sekä yrityksestä saatuun aineistoon. Yrityksen taloudelliseen raportointiin kuuluvat osavuosikatsaukset. Niistä säädetään sekä suomalaisessa lainsäädännössä että kansainvälisissä IFRS-standardeissa. IFRS-standardit muuttavat osavuosikatsauksia laajentuneiden liitetietovaatimustensa pohjalta. Liitetietoja vaaditaan suomalaisia periaatteita laajemmin mm. yritysten rakennemuutosten ja segmenttiraportoinnin osalta. Laajentuneiden vaatimusten avulla pyritään parantamaan sijoittajien yrityksestä saamaa tietoa. Hyödyt jäävät ainakin ensimmäisten osavuosikatsausten osalta vaatimattomiksi. Tilanne tulee muuttumaan, kunhan ensin julkaistaan täydelliset tilinpäätökset, joita sitten osavuosikatsauksilla täydennetään. Tutkimuksessa tarkasteltiin viiden suomalaisen suuryrityksen jo vuonna 2004 julkaisemia IFRS-osavuosikatsauksia. Tutkimus osoitti osavuosikatsausten sisältävän IFRS-standardien vaatimat tiedot, mutta yrityskohtaisia eroja löytyi. Tarkemmin paneuduttiin case-yritys Larox:n osavuosikatsaukseen, sijoittajaviestintään sekä IFRS-raportointiin. Liitetiedoilla voidaan taata sijoittajille lisäinformaatiota, mutta niiden hyödyt raportoinnin avoimuudelle nähdään vasta myöhemmin.

Henkilöstön kehittäminen henkilöstön silmin, Case Oy Gust. Ranin

Tässä tutkielmassa on tarkasteltu case- yrityksen henkilöstön näkemyksiä henkilöstön kehittämisestä sekä case- yrityksen kehittämisestä. Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää kuinka Oy Gust. Raninin henkilöstöä voitaisiin kehittää, jotta yritys kykenisi kehittämään toimintojaan, lisäämään työntekijöiden viihtyvyyttä ja ammattitaitoa sekä vastaamaan kilpailuun. Tutkimus on laadullinen case- tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja, joita tehtiin case- yrityksen eri henkilöstöryhmien edustajille. Tutkimus tehtiin Oy Gust. Raninille. Henkilöstön mielestä parhaita tapoja kehittää osaamista ovat erilaiset yrityksen ulkopuolisen ammattilaisen pitämät läheisesti työtehtäviin liittyvät kurssit joilta saa mukaan kurssimateriaalia. Työntekijät haluavat itse valita ne kurssit joihin he osallistuvat. Toinen suosittu kehittämistapa on työn- tai tehtävien kierto. Suurimmaksi ongelmakohdaksi koettiin puutteellinen tiedonkulku sekä esimiehiltä alaisille että työntekijöiden välillä. Muita kehittämiskohteita ovat atk- taidot sekä kielitaito. Henkilöstön suhtautuminen kaikenlaisiin kehittämistoimiin on positiivista ja henkilöstö on halukas kehittämään työtehtäviään.

Hankintariskienhallinta Suomen IVD-teollisuudessa

Kansainvälinen ja kiristyvä kilpailu on muuttanut yritysten liiketoimintaympäristöä yhä monimutkaisemmaksi ja riskialttiimmaksi. Yritysten keskittyessä yhä syvemmin omaan ydinosaamiseensa on ulkoisten resurssien hallinnan merkitys korostunut. Työnjakoa syventämällä tavoitellaan parempaa joustavuutta, ajanhallintaa sekä kustannustehokkuutta. Myös hankintatoimen tehtävät ja vastuualueet muuttuvat ennakoivampaan ja riskialttiimpaan suuntaan. Modernin hankintatoimen on kyettävä tunnistamaan, analysoimaan ja hallitsemaan riskejä yhä pirstaloituneemmista lähteistä ja muodoista. Proaktiivinen hankintatoimi osallistuu yrityksen strategiseen suunnitteluun ja riskienhallintaan. Hankintariskit voidaan luokitella seuraaviin kymmeneen riskiluokkaan: keskeytymisriskit, saatavuusriskit, hintariskit, varasto- ja aikatauluriskit, teknologiariskit, luottamuksellisen tiedon vuotoriskit, laaturiskit, konfiguraatioriskit, opportunismiriskit sekä riippuvuusriskit. Tässä tutkimuksessa hankintariskienhallintaa tarkastellaan hankintastrategian valinnan näkökulmasta. Hankintastrategian yksi elementti on toimittajasuhteen ja toimittajien lukumäärän valinta. Tilanteesta riippuen yhteistyöstrategialla tai perinteisellä kilpailuttamisella voidaan tavoitella parempaa riskienhallintaa. Yhteistyöstrategioita ovat eri tasoiset kumppanuussuhteet ja liittoutumat, jolloin suhde toimittajaan on syvä ja luottamuksellinen hyödyttäen aidosti molempia osapuolia. Riskienhallinnan näkökulmasta yhteistyöstrategia soveltuu parhaiten tilanteissa, joissa toimittajista on pitkä kokemus sekä hankintanimikkeen tuottama arvo on merkittävä. Kilpailuttamisstrategia eli hankintojen toteuttaminen usealta toimittajalta vaatii ostavalta organisaatiolta tehokkaasti hyödynnettynä suurempia resursseja kuin yhteistyöstrategian käyttö. Kilpailuttaminen soveltuu usein parhaiten silloin, kun hankintanimikkeet ovat tavanomaisia ja vaihtoehtoisia hankintalähteitä on runsaasti. Lisäksi usean toimittajan käyttö suojaa materiaalivirran katkoksilta sekä lisää hankintamarkkinoiden tuntemusta. Empiirisessä tutkimusosassa tutkitaan, miten soveltuviksi riskienhallintamenetelmiksi erilaiset hankintastrategiat koetaan Suomen IVD-teollisuudessa. Lisäksi tunnistetaan Suomen IVD-teollisuudessa merkittävimmiksi koetut hankintariskiluokat sekä selvitetään millä organisaation tasolla hankintariskienhallinta pääasiassa suoritetaan. Lisäksi selvitetään, millä menetelmin hankintariskejä pääasiassa analysoidaan.

PALKKAHALLINTOPALVELUIDEN ULKOISTAMISVAIHTOEHDOT JA -KUSTANNUKSET SUOMESSA: TAPAUSTUTKIMUS

Tutkimuksen tavoite on löytää kohdeyrityksen palkkahallinnon ulkoistamiseen pystyvät palveluntarjoajat. Kohdeyritykselle muodostetaan toteutuskelpoinen ulkoistamismalli ja tutkitaan tämän mallin kustannuksia. Saatavilla olevan kirjallisuuden avulla tuodaan esille ulkoistamisen mahdollisuudet sekä siihen liittyvät riskit. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tiedon keräämiseen on käytetty kirjallisuutta, haastatteluita ja keskusteluita. Haastattelut on toteutettu teemahaastatteluina. Tutkimuksen perusteella kohdeyritykselle on löydettävissä ulkoistamismalli, jolla osa toiminnoista voidaan ulkoistaa vaarantamatta sisäistä yhteistyötä muiden osastojen kanssa. Sopivia palveluntarjoajia löytyy kaksi kappaletta. Tämän tutkielman perusteella voidaan sanoa, että ulkoistaminen on tehokkaimmillaan strategian toteuttajana ja yrityksen johtamisen työvälineenä, ei niinkään kustannusten leikkaajana.

Critical success factors of sales strategy in small and medium- sized ICT-companies

Tyon tavoitteena on selvittaa. mitka myyntistrategian ja siihen liittyvien muiden strategioiden kriittiset osat pienten ja keskisuurten ICT- yritysten toiminnassa. Tutkimusmenetelmana kaytettiin case- tutkimusta, jossa vertailtiin neljan pienen ja keskisuuren ohjelmisto talon toimintaa. Tutkimuksessa tunnistettiin nelja kriittista osa-aluetta, joiden hoitamiseen yritysten erityisesti tulisi kiinnittaa huomiota. Nama olivat: segmentointi ja kohdemarkkinoiden valinta, myyntikanavien valinta, myyntihenkiloston organisointi ja asiakassuuntautuneisuus, ja markkinointi tietojarjestelma. Tutkimus osoitti, etta yrityksen kasvaessa ja omistuksen eriytyessa toimivasta johdosta yrityksen strategia suunnittelusta tulee jarjestelmallisempaa.

Strategisen muutoksen johtaminen ongelmayrityksessä - case Osuuskauppa Hämeenmaa

Tavoitteet Tutkielman tavoitteena on selvittää ne tekijät, jotka ratkaisivat lähes konkurssissa olleen vähittäiskaupan yrityksen nostamisen todelliseksi menestystarinaksi. Aineisto ja tutkimusmenetelmä Teoreettinen viitekehys tutkielmassa muodostui keskeisten käsitteiden ympärille liittyneiden artikkeleiden sekä kirjallisuuden tarkastelusta tämän tutkielman kannalta. Empiirinen osa sisälsi tutkimuksen toteuttamisen case-yrityksessä, jossa tutkin strategisen muutoksen johtamista teoreettista viitekehystä hyväksikäyttäen. Tutkimusote tutkielmassa oli kvalitatiivinen ja informaation keräämisen metodina oli teemahaastattelu, mikä mahdollisti runsaan ja monipuolisen aineiston keräämisen case-yrityksestä. Tulokset Tutkimus vahvisti aikaisempia käsityksiä arvojen, vision ja strategian merkityksistä muutoksenjohtamisessa. Arvojen osalta tutkimustuloksessa korostuivat johdon oman esimerkin ja voimakkaan tahtotilan merkitykset arvojen sisäistämisessä. Menestyvän vähittäiskaupan yrityksen strategiaprosessi näyttää olevan monia aikaisempia teorioita suoraviivaisempi prosessi. Myös tietojärjestelmien tuen merkitys tuli esille vahvasti.

OKO:n luottoriskiluokitus: tunnuslukumallin kehittäminen suomalaisyritysten arviointiin

Pro gradu -tutkielma keskittyy OKO:n yritysasiakkaiden luottoriskiluokituksessa käyttämään tunnuslukumalliin. Tutkielman tavoitteena on tutkia, miten suomalaisyritysaineistosta johdettu tunnuslukumalli luokittelee yrityksiä eri tavalla OKO:n nykyiseen malliin verrattuna. Tutkielma rakentuu kirjallisuuteen perustuvasta teoreettisesta viitekehyksestä sekä varsinaisesta empiirisestä tutkimuksesta. Tutkimuksessa käytetään kvantitatiivisia tutkimusmetodeja, joissa aineiston tarkastelun avulla pyritään tekemään järkeistettyjä päätöksiä. Tutkimusaineisto koostuu 4889 tilinpäätöksestä vuosilta 1991-2001, jotka on saatu Etlan 500 suurimman suomalaisyrityksen tilinpäätöstietokannasta. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisyritysten tunnuslukujen jakautumista viidellä toimialalla sekä kahdessa ajanjaksossa. Toimialakohtaisista tunnuslukujakaumista johdetaan uuden mallin tunnuslukukohtaiset luokkarajat. Uusien luokkarajojen voidaan todeta olevan tunnusluvusta riippuen joko korkeammat tai matalammat kuin nykyisen yhdysvaltalaisaineistoon pohjautuvan tunnuslukumallin luokkarajat. Uuden ja nykyisen tunnuslukumallin antamia luokituksia verrataan 51 case-yrityksen avulla. Tutkimus osoittaa, että uusi tunnuslukumalli luokittelee yrityksiä pääasiassa parempiin tai samoihin luottoriskiluokkiin kuin nykyinen malli. Luokitusmuutoksia esiintyy useammin spekulatiivisen tason yrityksillä kuin investointitason yrityksillä

Yrityskaupat osana konsernistrategiaa, case Metso Oyj

Tämän tutkimuksen päätavoite oli lisätä ymmärrystä yrityksen strategiaprosessista, erityisesti tutkimalla yrityskauppojen osuutta siinä. Käytettävä tutkimusmetodologia oli toiminta-analyyttinen. Teoriaosuudessa syvennyttiin strategian ja strategiaprosessin käsitteistöön sekä yrityskauppaprosessiin ja yrityskauppojen syihin. Empiriaosuudessa tutkittiin Metson strategiaa sekä teorian että julkisen aineiston avulla. Apuna oli myös yrityksestä saatua materiaalia sekä investointipankkien analyyseja, joista osa oli sensitiivisiä. Teorian ja eri sidosryhmien mielipiteiden avulla arvioin valitun strategian järkevyyttä. Vielä ei ole varmuutta siitä, tuleeko paljon huomiota saanut Svedalakauppa toteutumaan. Olen kuitenkin käsitellyt kauppaa ja sen hyviä sekä huonoja puolia. On vaikeata sanoa etukäteen onko jokin strategia hyvä vai huono, mutta olen tuonut esiin joitakin ongelmakohtia, joita on tullut esiin työtä tehdessä ja toivon niiden herättävän keskustelua caseyrityksessä.

Segmentation model for small and medium size business sector: Case Oy Compaq Computer Ab

Markkinasegmentointi nousi esiin ensi kerran jo 50-luvulla ja se on ollut siitä lähtien yksi markkinoinnin peruskäsitteistä. Suuri osa segmentointia käsittelevästä tutkimuksesta on kuitenkin keskittynyt kuluttajamarkkinoiden segmentointiin yritys- ja teollisuusmarkkinoiden segmentoinnin jäädessä vähemmälle huomiolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda segmentointimalli teollismarkkinoille tietotekniikan tuotteiden ja palveluiden tarjoajan näkökulmasta. Tarkoituksena on selvittää mahdollistavatko case-yrityksen nykyiset asiakastietokannat tehokkaan segmentoinnin, selvittää sopivat segmentointikriteerit sekä arvioida tulisiko tietokantoja kehittää ja kuinka niitä tulisi kehittää tehokkaamman segmentoinnin mahdollistamiseksi. Tarkoitus on luoda yksi malli eri liiketoimintayksiköille yhteisesti. Näin ollen eri yksiköiden tavoitteet tulee ottaa huomioon eturistiriitojen välttämiseksi. Tutkimusmetodologia on tapaustutkimus. Lähteinä tutkimuksessa käytettiin sekundäärisiä lähteitä sekä primäärejä lähteitä kuten case-yrityksen omia tietokantoja sekä haastatteluita. Tutkimuksen lähtökohtana oli tutkimusongelma: Voiko tietokantoihin perustuvaa segmentointia käyttää kannattavaan asiakassuhdejohtamiseen PK-yritys sektorilla? Tavoitteena on luoda segmentointimalli, joka hyödyntää tietokannoissa olevia tietoja tinkimättä kuitenkaan tehokkaan ja kannattavan segmentoinnin ehdoista. Teoriaosa tutkii segmentointia yleensä painottuen kuitenkin teolliseen markkinasegmentointiin. Tarkoituksena on luoda selkeä kuva erilaisista lähestymistavoista aiheeseen ja syventää näkemystä tärkeimpien teorioiden osalta. Tietokantojen analysointi osoitti selviä puutteita asiakastiedoissa. Peruskontaktitiedot löytyvät mutta segmentointia varten tietoa on erittäin rajoitetusti. Tietojen saantia jälleenmyyjiltä ja tukkureilta tulisi parantaa loppuasiakastietojen saannin takia. Segmentointi nykyisten tietojen varassa perustuu lähinnä sekundäärisiin tietoihin kuten toimialaan ja yrityskokoon. Näitäkään tietoja ei ole saatavilla kaikkien tietokannassa olevien yritysten kohdalta.

Identiteetti ja luopuminen perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa

Tutkimus on perheyrittäjyystutkimusta, se käsittelee perheyrityksessä tapahtunutta sukupolvenvaihdosta sekä siihen liittyvää luopumisen prosessia. Poikkitieteellisenä lähestymistapana käytetään sosiologisia ja psykologisia katsantokantoja identiteetin rakentumisesta ja sen muuttumisesta. Luopumiskäsitettä lähestytään perheyrittäjän identiteetin rakentumisen ja muuttumisen kautta. Tutkimus etsii vastausta neljään kysymykseen: 1. Millainen on perheyrittäjän identiteetti? 2. Miten perheyrityksen sukupolvenvaihdos vaikuttaa identiteettiin? 3. Mitä luopuminen tarkoittaa sukupolvenvaihdoksessa? 4. Mitä sukupolvenvaihdoksessa todellisuudessa tapahtuu? Tutkimuksessa paneudutaan luopujan ja jatkajan näkökulmiin, joita tarkastellaan elämänkertatarinoiden avulla. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä yrityksestä, joissa jollakin tasolla on sukupolvenvaihdos toteutettu. Tutkimuksessa on haastateltu kolmeatoista henkilöä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että perheyrittäjän identiteetti on hyvin kompleksinen ja vaikeasti lähestyttävä asia. Perheyrittäjän persoona on vahva ja perhe sekä yritys vaikuttavat oleellisesti sen muotoutumiseen. Individuaalisuus jää usein familistisen näkemyksen jalkoihin. Sukupolvenvaihdos vaikutti sekä luopujan että jatkajan identiteettiin ratkaisevasti. Luopujat kohtasivat kriisin miettiessään yrityksensä tulevaisuutta ja moni jatkaja puolestaan muutti elämäänsä radikaalisti siirtyessään perheyrityksen jatkajaksi. Työstä luopuminen osoittautui tutkimuksessa kriittisimmäksi tekijäksi, etenkin luopujien näkökulmasta katsottuna. Jatkajille se merkitsi oman jo mahdollisen muun uran ja työpaikan vaihtumista perheyritykseen. Luopujille se teoriassa tarkoitti eläkkeelle siirtymistä. Tutkituissa yrityksissä kukaan luopujista ei kuitenkaan ole lopettanut työn tekoa. He ovat jokapäiväinen näky yrityksessä ja enemmän tai vähemmän aktiivisesti mukana yrityksen toiminnoissa. Tämä aiheuttaa sukupolvien yhteentörmäystä ja konflikteja, tämä seikka vie paljon energiaa yrityksessä tehtävältä työltä. Työ on yrittäjälle erittäin vahva ja merkitsevä identiteetin perusta, jonka muuttaminen tai siitä luopuminen on vaikeaa.

Increasing Industrial Customer Value through the Internet in Transportation Services

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka sähköisiä palveluita tarjoamalla voidaan tuottaa asiakkaalle lisäarvoa yritysten välisessä kaupankäynnissä. Tarkastelunäkökulmana oli kuljetuspalveluita tarjoava yritys. Teoreettinen tutkimus pohjautui palveluiden markkinointiin, erityisesti palvelun laatuun, asiakkaan kokeman arvon lisäämiseen, asiakkaan odotuksiin, sekä Internetin välityksellä käytävään sähköiseen kauppaan. Kyselytutkimuksella selvitettiin lähinnä asiakkaiden odotuksia, koska sähköisiä palveluita ei vielä ole laajalti käytössä. Tutkimuksen mukaan asiakkaat kokivat useimmat ehdotetuista palveluista, kuten ajantasaisen reitti- ja aikataulupalvelun, tarkan lähtö- ja tuloinformaation, sekä konttien seurantapalvelun, lisäarvoa tuoviksi. Toisaalta yrityksen tarjoama uutispalvelu, tavaroiden tullaus ja keskustelufoorumi sähköisessä muodossa eivät tuntuneet luovan asiakkaille lisäarvoa.

Toimintolaskennan soveltuminen Fingrid Verkko Oy:n kustannuslaskentaan

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toimintolaskennan soveltuvuus esimerkkiyritykseen. Lähtökohtana oli kiinteiden kustannusten kohdistaminen tuotteille ja tuotekustannusten parempi hallinta.Lopputuloksiin on tässä casetutkimuksessa ennen kaikkea päästy kyseisen Fingrid Verkko Oy:n nykyistä laskentaa tutkimalla. Toimintolaskentakirjallisuuden ja artikkeleiden pohjalta laadittiin teoriaosuus, minkä tarkoituksena oli antaa riittävää tietoa yritykselle toimintolaskennasta sekä sen soveltamisesta. Tutkimuksessa päädyttiin kahteen merkittävään lopputulokseen. Ensinnäkin siihen, että toimintoperusteinen kustannuslaskentaa ei voida toteuttaa yrityksessä pilottiprojektin omaisesti kohdistettuna yksittäiseen tuotteeseen. Haluttaessa kertaluontoisesti jälkilaskennalla testata toimintolaskennan tuotteiden kannattavuuksia, täytyy koko yrityksen ja tässä tapauksessa myös konsernin osallistua projektiin. Toiseksi toimintolaskennan todettiin olevan yleensäkin epäsopiva yritykselle. Huomioitavaa on yrityksen prosessin luonne, jossa jokainen tuote on erillinen tilaus tai projekti. Yrityksen kustannuslaskentaa tulee kuitenkin kehittää, ratkaisu tähän voisi olla nykyisen laskentatavan tarkentaminen siten että kiinteistä kustannuksista osa saataisiin kohdennettua resurssien ajankäytön mukaan nykyisille kustannuspaikoille.

Pienyrityksen tilintarkastusvelvollisuuden tarpeellisuus

Tämän tutkimuksen pääaiheena oli tilintarkastusvelvollisuus pienyrityksissä ja sen tarpeellisuuden tarkastelu pienyrittäjien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten tarpeelliseksi tilintarkastusvelvollisuus pienyrityksissä koetaan ja mitä ovat ne asiat joiden perusteella tilintarkastusta pidetään tarpeellisena tai tarpeettomana. Alatavoitteina oli selvittää tilintarkastuksen teoreettinen perusta, lakisääteinen tilintarkastus ja pienyrityksen tilintarkastuksen erityispiirteet, pienyritysten mielenkiinto toteuttaa tilintarkastus ilman lakisääteistä velvoitetta, tilintarkastuksen tärkeimmät kohdealueet, tilintarkastajan asiantuntijapalveluiden käyttö ja tilintarkastuksen merkitys sidosryhmille. Tutkimusmetodologiana käytettiin survey-tutkimusta ja tutkimus koostuu teoria- ja empiriaosista. Empiriaosuus koostuu pienyrityksille lähetetystä postikyselystä, joka sisälsi kysymyksiä tilintarkastuksesta ja sen tarpeellisuudesta. Kysymykset oli laadittu teoriaosuuden käsitteiden ja asiakokonaisuuksien perusteella. Tutkimustulos osoittaa, että pienyrityksissä tilintarkastusvelvollisuuden tarpeellisuuteen suhtaudutaan hieman myönteisemmin kuin kielteisemmin. Osakeyhtiöissä tilintarkastukseen suhtaudutaan henkilöyhtiöitä myönteisemmin. Tilintarkastuksen tarpeellisuutta perusteltiin muun muassa tilintarkastajan ammattitaidolla kirjanpistoon ja tilinpäätökseen liittyvissä asioissa. Tarpeettomuutta perusteltiin puolestaan sillä, että tilintarkastajaa ei tarvita jos kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatii tilitoimisto tai muu ammattihenkilö. Tilintarkastuksen tärkeimpinä kohdealueina pienyrityksissä pidettiin kirjanpidon ja tilinpäätöksen laillisuusvalvontaa ja verolainsäädännön noudattamisen varmistamista ja myös näissä asioissa käytettiin eniten tilintarkastajan asiantuntijapalveluita. Tarpeellisimmaksi yrityksen sidosryhmistä tilintarkastusta pidettiin yrityksen omistajille ja verottajille ja vähiten tarpeellisimpana työntekijöille, asiakkaille ja tavaroiden/palvelusten toimittajille.

Toimitusvarmuus, laatu ja kustannus toimittajanvalintakriteereinä: Case Fenestra O

Tutkimuksen tavoite oli selvittää toimitusvarmuutta, laatua ja kustannusta toimittajanvalintakriteereinä karmiaihionprosessin mukaisesti. Näitä tutkittiin selvittämällä vallitsevaa tutkimusta, jonka avulla perehdyttiin mainitun prosessin eri vaiheiden tarvitsemiin toimittajanvalintakriteereihin. Samalla muodostettiin case-yrityksen tarpeisiin toimittajanvalintakriteerit sekä toimittajan arviointilomake. Toimitusvarmuutta, laatua ja kustannusta on selvitetty aikasemmissa tutkimuksissa toimittajanvalintakriteereinä ja ne ovat tärkeitä myös tämän tutkimuksen case-yritykselle. Valmistettavan karmiaihion valmistusprosessi avasi uudenlaisen näkökulman valittuihin kriteereihin. Karmiaihion valmistusprosessin alussa toimittajalta edellytettiin paljon eri ominaisuuksia. Jalostusasteen kasvaminen korosti laatuun ja kyvykkyyteen liittyviä toimittajanvalintakriteereitä. Lisäksi toimialakohtaisia erityisiä kriteereitä kyettiin muodostamaan, jonka mukaan toimittajanvalintakriteerit jakaantuvat yleisiin ja erityisiin toimialakohtaisiin kriteereihin.